Yleistä keskustelua musiikista ›

1-2 luokalla soitettiin nokkahuilua (mitä kukaan ei oppinu soittamaan) ja laulettiin aina melkein samat laulut joka tunnilla. sillon oli 1 tunti viikossa.
 
3. luokalla menin musaluokalle. siellä oli luokkaorkka ja soitin klarinettia 4 vuotta. nokkahuilua ei enää soitettu koska opettajan mielestä se on turhaa, koska osataan soittaa hienompiaki soittimia. koko se 4 vuotta luettiin teoriaa ja melkein kaikki suoritti 2/3:en. tunteja oli 5 viikossa eli joka päivä. yks tai 2 orkkatuntia ja loput teoriaa. 5. ja 6. luokalla oli jopa laulua 1 tunti viikossa. opetus oli tehokasta, mut asenne oli et vain orkesterimusiikki on oikeaa musiikkia. joskus opettaja sanoi että rock ei ole musiikkia, koska siinä ei ole temponvaihteluja. että silleen...
 
yläasteella on musiikkia 3 tuntia viikossa. teoriaa ei enää lueta. (huh...) suksyllä eka soitetaan bändipiisejä ja sit aletaan harjottelemaan joulukonserttiin ja sit melkein koko kevät soitetaan bändillä. det är jättekul. yläasteen musa ope on paras mikä voi olla. ei suutu pienistä. ei huuda. on oppilaiden kaveri eikä aseta itteään jonkun pyhimyksen ja kaikkitietäjän asemaan niinku ala-asteen ope teki. yläastemusiikki on ihanaa asia. ;P

Sanalla sanoen kuraa.
 
Ala-asteella oli käytännössä ainoastaan laulua, vähäisen nokkahuilurenkutuksen lisäksi. Tosin luokanopettaja oli enemmän urheilumiehiä, joten esim. pesäpallo tuli tutuksi monesti musiikintunneilla. Eipä juuri haitannut.
 
Pohjakosketus saatiin yläasteella, 7. luokalla. Opettajana oli ilmeisesti musiikkialan ammattilainen (ainakin jollain tasolla). Ihmisenä ok, välillä jopa huumorimiehiä, mutta opettaa se ei osannut yhtään. Beethovenia, Mozartia ym. kuunneltiin, ja kappaleita piti sitten tunnistaa kokeessa. Pitipä niiden synnystäkin jotain faktoja kertoa. Koealueeseen kuului myös nuottiasiaa, ilmeisesti äijä oletti kaikkien osaavan nuotit, koska niihin ei juuri paneuduttu.
 
Tulos: helvetillinen läjä nelosia lähes koko luokalle. Uusinnasta parhaat saivat muistaakseni n. kutosen, kun koetta oli helpotettu.
 
8. ja 9. luokalla ei sitten tullutkaan jostain syystä otettua valinnaisena aineena musiikkia, eikä myöskään lukiossa. Varsinainen kiinnostus soittamiseen heräsi tosin vasta lukion alussa, eli ei omaa huonoutta voi laittaa sen piikkiin, että opettajat olisivat tappaneet orastavan kiinnostuksen musisoimiseen.

Ala-asteen musiikinopetukselle ominaista on se, että meidän opettajien tulisi hallita kaikki ala-asteella opetettavat aineet. Näinhän ei tietenkään voi oikeasti olla, vaan kukin osaa eri asioita eri tavalla. Vaikea siinä on rytmitajuttoman ja sävelkorvattoman motivoivaa musatuntia vedellä. Niinkuin vinsentti sanoi, rahaa välineistön hankintaan on aika usein pyöreä nolla. Kaiken kermaksi luokalla on edustettuna koko ikäryhmän kirjo, kun nykyisin ei noita erityisluokkia erityistä opetusta tarvitseville paljoakaan suosita. Samalla, kun säestät kakkosluokkalaisia sinällään innokkaita ja kiinnostuneita oppilaita pidät huolen siitä, ettei pikku Erno-Petteri revi kaikkia kirjojaan roskikseen.
 
Ei sillä, ettei ala-asteellakin kunnon musatunteja voisi pitää, mutta...
 
Ja sitäpaitsi nokkis on hieno soitin!
Marko

Koulun musiikinopetus meilläpäin on aivan perseestä kyllä. Ala-asteella piti pelkästään laulaa, ei mitään muuta. Sooloja oli pakko laulaa, ikinä ei saanut soittaa mittään. Fakta. Ylä asteella taas.. meidän musiikin opettaja on joku läski ongelmaatikko joka on yli-aktiivinen sibelius-fani. Me ei olla tähän mennessä eli kahen jakson aikana tehty mitään muuta kun kirjotettu sibeliuksen elämästä!!! Saatana.. kerran saatiin soittaa

ala-asteella 1-2 luokalla laulettiin ja soitettiin lähinnä jotai triangelia ja rytmikapuloita. 3-5 luokilla nokkahuilua (
 
Se on vähän perseestä kun 20 tyyppiä soittaa eri tahtiin nokipoikaa nokkahuilulla samaan aikaan. Munkin oli pakko tuo kyseinen pilli ostaa, opettaja ei antanu vaihtoehtoja. No, nyt saa pölyttyä hyllyssäni tuommoinenkin aarre... :D