Musiikin teoria ja säveltäminen ›

..niin, että väsäät biisin, mutta siitä tuleekin semmonen, ettei sitä osaa hullukaan soittaa?
 
myönnän..tyhmä kysymys..

..niin, että väsäät biisin, mutta siitä tuleekin semmonen, ettei sitä osaa hullukaan soittaa?
 
myönnän..tyhmä kysymys..
 
-Yhelle hullulle kävi oikeasti niin. En osannut sitä itsekään.

Nojoono...Kerran oli turhan lyhyt treeniaika, vaikkakin soittajat olisivat siitä suoriutuneet. Parinkymmenen klasarin voimin mm. 11/8 kompin osia jaettu eri soittimille ja kapu ei voi huitoa mitään kuviota häiritsemättä jotakin. Itse esitys kusi hiukan, mutta onneksi en itse ollut katsomassa, vaan Lontoossa. Ainoa helpotus, mikä tehtiin oli kaikkien viulujen yhtäaikaiset aksentit satunnaisille kvartolien iskuille siirrettiin yhdelle viululle.

Nojoono...Kerran oli turhan lyhyt treeniaika, vaikkakin soittajat olisivat siitä suoriutuneet. Parinkymmenen klasarin voimin mm. 11/8 kompin osia jaettu eri soittimille ja kapu ei voi huitoa mitään kuviota häiritsemättä jotakin. Itse esitys kusi hiukan, mutta onneksi en itse ollut katsomassa, vaan Lontoossa. Ainoa helpotus, mikä tehtiin oli kaikkien viulujen yhtäaikaiset aksentit satunnaisille kvartolien iskuille siirrettiin yhdelle viululle.
 
Eksyin vahingossa tälle osastolle, luin tämän tekstin ja päätin olla tulematta uudestaan. Anteeksi häiriö, jatkakaa.

Heh.. :)
 
http://www.bmic.co.uk/collection/pdfs/6620w.pdf
( http://bmic.co.uk/templates/scoreviewer.asp?scoreid=6620 )

virhe

Heh.. :)
 
http://www.bmic.co.uk/collection/pdfs/6620w.pdf
 
No nyt löytyi!
Mä jonkun aikaisemman säikeen innoittamana yritin joskus etsiskellä netistä tahtilajeja, joissa olisi käytetty poikkeavia iskujen kestoja, enkä löytänyt, löysin silloin vain kakkosen potensseja (2,4,8 etc...) vaikka iskujen määrä saattoi olla mitä tahansa.
 
Tässä piisissä näyttää löytyvän tahtilajeja 2/10, 5/12 ja 9/24 ainakin.

No nyt löytyi!
Mä jonkun aikaisemman säikeen innoittamana yritin joskus etsiskellä netistä tahtilajeja, joissa olisi käytetty poikkeavia iskujen kestoja, enkä löytänyt, löysin silloin vain kakkosen potensseja (2,4,8 etc...) vaikka iskujen määrä saattoi olla mitä tahansa.
 
Tässä piisissä näyttää löytyvän tahtilajeja 2/10, 5/12 ja 9/24 ainakin.
 
Tuossa esimerkissä on mielenkiintoista se, että siinä on toimiva tapa kirjoittaa notaatio sellaisesta rytmiikasta jossa saadaan pulssin nopeutta muutettua ilman tempomerkintää. Esim. toi 4/10-tahti. 10-osanuotti tulkitaan kokonuotin kymmenesosaksi, eli silloin täysi 4/4-tahti sisältäisi kaksi kahdeksasosakvintolia = 10 nuottia. 4/10-tahti on siis tahti jossa syke on suhteessa edelliseen pulssiin kahdeksasosakvintolin mittainen, ja sykkeitä on neljä kappaletta. Mahtavaa!!! Kiitos Jonne - tuli taas opittua jotain uutta!! :)

Kun joskus aikoinaan keskusteltiin tällä samalla palstalla kummallisista tahtilajeista, joku väitti, että joku viime vuosisadan alkupuolen kokeilija olisi käyttänyt tahtilajia 5/7. Yritin etsiä sitä netistä ja muitakin kummallisia, mutta en löytänyt.
 
Mun mielestä ei ole mitään kummallista esim 17/32 tai mikä tahansa sykemäärä, jos sykkeen kesto saadaan jakamalla tahdin kestoa kakkosella vaikka kuinka monta kertaa.
 
Edit: Lähti siitä, kun itse olin erehdyksessä kirjoittanut 10/12 kun tarkoitin 10/8.

Kun joskus aikoinaan keskusteltiin tällä samalla palstalla kummallisista tahtilajeista, joku väitti, että joku viime vuosisadan alkupuolen kokeilija olisi käyttänyt tahtilajia 5/7. Yritin etsiä sitä netistä ja muitakin kummallisia, mutta en löytänyt.
 
Tossa ois kiva tietää onko ollut oikeasti kyseessä 5/7 vai esim. tällainen:
 
5 7
8 8
 
Mun mielestä ei ole mitään kummallista esim 17/32 tai mikä tahansa sykemäärä, jos sykkeen kesto saadaan jakamalla tahdin kestoa kakkosella vaikka kuinka monta kertaa.
 
Niin, noi muut kuin kakkosen potenssit tuolla alempana numerona ovat tietysti sillä tavalla omituisia ettei niitä kyllä paljoa käytetä, koska ne eivät suoranaisesti viittaa nuotin kestoihin sykkeen pituutena. Tuo juuri jonnen ilmituoma tapaus valaisi ainakin minua siten, että tajusin miten tiettyjä rytmisiä ilmiöitä voisi nuotintaa, joissa syke tai tahdin suhteellinen kesto ei ole perinteisesti ilmaistavissa.

Kyllä käy! Tosin opettelen kyllä ne keksimäni (minulle) vaikeat kuviot soittamaan niin, että ulkopuolinenkin saa käsityksen siitä miltä sen kuuluisi kuulostaa osaavan ihmisen esittämänä. Erästäkin riffinhäntää opetellessa meni kokonainen viikko, mutta kyllä kannatti.

Vaikeampi tehdä mahdottomia kun omat biisit sävellän lennosta pohjarumpujen päälle.

Käy liian usein. Varsinkin kun demotan muillekkin. Hittolainen puoli vuotta sitten tein biisin, missä on 16 osa tappingiä kahdelle kädelle ja kädet pitäisi vetäistä ristiin koko ajan. Ei se vain helvetti mene.

Eksyin vahingossa tälle osastolle, luin tämän tekstin ja päätin olla tulematta uudestaan. Anteeksi häiriö, jatkakaa.
 
Lainaan tekstiäsi ja päätän olla selaamatta sivua loppuun. Takaisin en tule.

jos joku ei näitä minun biisejä osaa soittaa, niin ei kyllä kannata mennä lähellekään mitään soitinta ikinä.

Joskus saattaa unohtua yksi kappaleen kolmesta soinnusta.

Niin se täytyykin tehä! Ei voi olettaa että on hyvä soittaja jos musiikin visiot on suuremmat kuin tekniikka... tällä tarkoitan että olen itse tehnyt sairaan vaikeita kappaleita, mutta ne täytyy vaan harjotella ja siihen täytyy tottua niin tulee pro! (en tosin ite oo pro ;( mutta kaiken voi oppia jos on vaan intoa)

Niin se täytyykin tehä! Ei voi olettaa että on hyvä soittaja jos musiikin visiot on suuremmat kuin tekniikka... tällä tarkoitan että olen itse tehnyt sairaan vaikeita kappaleita, mutta ne täytyy vaan harjotella ja siihen täytyy tottua niin tulee pro! (en tosin ite oo pro ;( mutta kaiken voi oppia jos on vaan intoa)
 
Näin on...millonkohan sitä ite oppii noita omia bassolinjoja soittelemaan. Saatikaan sitten, että joku vetäis vielä kitarat ja rummut...

Mun maikka pistää mut joskus kirjoittamaan harjoitusmielessä sooloja ja kun mä kirjoitan ne nuotinkirjoitusohjelmalla, joka soittaa ne saman tien, mä oon tehnyt hyvän kuuloisia sooloja, jotka osoittautuu sitten mulle mahdottomaksi soittaa.
 
Sen jälkeen täytyy turvautua temppuun, jolla mahdoton tehdään helpoksi eli harjoitteluun.