Bassot ›

Entäs 3kk ja 10 keikan päästä? ;)
 
Heh, minun Bentonilleni, pahamaineiselle MUUlle on kertynyt jotakuinkin mainittu määrä ikää ja keikkoja. Ehkäpä nyt olisi siis väliaikaraportin paikka.
 
Se, että MUU on noinkin pitkään toiminut käytännössä ainoana keikkasoittimenani kertoo jo paljon. Osasyynä sen suosioon on tietysti viides kieli, johon olen ehtinyt kiintyä ja jota ei muista bassoistani löydy. Mutta en minä olisi jaksanut MUUta kauan katsella, jos sitä ei olisi kiva soittaa, viisi kieltä tai ei.
 
Nautin MUUlla soittamisesta. Sen kaula tuntuu käteeni todella hyvältä ja mukavalta; tämä ei sinänsä tietenkään kerro HB:laadusta mitään, osoittaapahan vain että tehtaan insinöörit ovat sattuneet iskemään tuotteeseen sellaiset mittasuhteet jotka miellyttävät Yllärin kätösiä.
 
Myös soundi miellyttää edelleen korvaani. Se on perusluonteeltaan suhteellisen tumma, mutta siinä on myös sopiva ripaus ylempää keskialuetta räyhäkkyyttä tuomassa. Ja puhun nyt nimen omaan basson akustisesta soinnista. Mikit eivät ole sinänsä ihan toivottomat, ne muuntavat em. akustisen soinnin elektroniseksi ihan siedettävästi. Mutta niiden pitämä hurina on kuitenkin alkanut koetella kärsivällisyyttäni, joten ne menevät vaihtoon piakkoin. Luvassa lienee tuolloin myös äänenvärillistä paranemista.
 
Entäpä kestävyys? Ainakin tähän asti MUUn kaula on selvinnyt ensimmäisestä (kieltämättä lauhasta) talvestaan moitteettomasti, en ole huomannut mitään radikaalia elämistä. On tietenkin mahdotonta sanoa mitä tapahtuu vuoden, kahden tai kymmenen päästä, mutta siksi elänkin tässä hetkessä.
 
Ja tällä hetkellä MUU täyttää bassotarpeeni mainiosti. Karua mutta totta. Se soi niin kuin basson pitää, sitä on mukava soittaa ja uniikin viimeistelynsä ansiosta se lääkitsee myös huomionkipeyttäni. En voi valittaa.
 
Mutta en toki edelleenkään uskalla varauksetta suositella Bentonin tuotteita kenellekään. MUU on ainoa HB-tuote, josta minulla on pidempiaikaisia kokemuksia, joten kyseessä voi olla yksi hyvin harvoista sokean kanan löytämistä jyvistä.