Rock, pop, alternative ›

Ja kiekko on niin detaljirikas, että sadaskin kuuntelu paljastaa jotain uutta.
 
sairasta muuten kun rupee oikeasti kuuntelemaan niitä kaikkia raitoja. esim. none of them knew they were robots...siellä on jos jonkinlaista kilkatusta.
 
itse asiassa california toimi mulle paremmin kuin disco volante viimeeks kun kuuntelin. en ollu varmaan vuoteen kuunnellu niitä...

Kymmenen aivan järjettömän hyvää, erilaista ja silti yhteensopivaa biisiä. Tyylilajit sinkoilevat havaijilaisfiilistelystä death metaliin, noir-iskelmästä robottifunkiin ja surfista doo-wopiin, ja silti homma toimii koko ajan aivan kympillä.
 
Huumorimusiikkina minä en Californiaa missään tapauksessa pidä, vaikka sinänsä hupaisia hetkiä levyltä löytyykin. Ihan helvetin hienona levynä kylläkin. Ja kiekko on niin detaljirikas, että sadaskin kuuntelu paljastaa jotain uutta.
 
Jaa. Minä kun pidin sitä aivan puhtaana huumorimusana.
Ei se levy siis huono ollut mutta ei kertaakaan mennyt kylmiä väreitä sitä kunnellessa ekä tullut semmoista "tämä ei voi olla totta" -fiilistä mikä minulle suosikkimusiikkini äärellä tulee.
Hauskaa kikkailua toki.

Jaa. Minä kun pidin sitä aivan puhtaana huumorimusana.
 
california on bunglen levyistä vähiten "huumorilla" tehty.
 
se eka levy on sellasta lukiopenskojen inside vammailua, mutta minusta ihan toimiva. ehkä eniten huumorilla tehty.
 
disco volante on synkkä, kiero ja outo. siinä on luovuttu funk metal touhusta kokonaan.
 
california on tavallaan mr bunglen "pop" levy tai kunnianosoitus populaarimusiikille, kun kaikki sitä ennen oli tavallaan vittuilua populaarikulttuuria kohtaan. vähiten huumoria ja biisit on enemmän harkittuja ja hiottuja.
 
...trey spruance itse sanoi, että ihmiset jotka pitää bunglea huumoribändinä ymmärtää niiden musan täysin väärin.

California -levy oli Spruancen mukaan aivan käsittämätön analogiaproduktio. Kolme 24-raitaista raituria linkitettynä. Raitoja sitten olikin aika reippaasti käytössä ja silti meinasivat loppua.
Joskus muinoin luin Treyn melko yksityiskohtaisen selostuksen kyseisen levyn nauhoituksesta ja oli erittäin mielenkiintoista luettavaa. Tähän hätään en millään löytänyt kyseistä artikkelia netin syövereistä, ehkäpä jollakin olisi tarjota url?

mä luin sen kans.
 
en muista mäkään urlia.

Ja californialla Patton laulaa paremmin kuin ikinä.

Disco Volantella on mahtava tunnelma, jotenkin kieroutunut ja hämärä. The bendsiä kuunnellessa iho kananlihalla aina...

se eka levy on sellasta lukiopenskojen inside vammailua, mutta minusta ihan toimiva. ehkä eniten huumorilla tehty.
Jep. Huumorilla tehty, muttei kuitenkaan välttämättä huumorimusaa.
 
disco volante on synkkä, kiero ja outo. siinä on luovuttu funk metal touhusta kokonaan.
Synkkä, kiero, outo, mielenvikainen, pelottava. Ne ihme sukellusveneäänet siellä nostaa perskarvat pystyyn joka kerta.

california on tavallaan mr bunglen "pop" levy tai kunnianosoitus populaarimusiikille, kun kaikki sitä ennen oli tavallaan vittuilua populaarikulttuuria kohtaan. vähiten huumoria ja biisit on enemmän harkittuja ja hiottuja.
Joku jannu vissiin täällä mnetissä kirjoitti joskus että se levy on kuin 50-lukulainen hollywood-leffa joka saa kuuntelijansa tappamaan nunnia. Tai jotain.

Jep. Huumorilla tehty, muttei kuitenkaan välttämättä huumorimusaa.
 
ei lainkaan huumorimusiikkia mielestäni.
 
ironia ei = vitsi

Ei se levy siis huono ollut mutta ei kertaakaan mennyt kylmiä väreitä sitä kunnellessa ekä tullut semmoista "tämä ei voi olla totta" -fiilistä mikä minulle suosikkimusiikkini äärellä tulee.
 
Niin ne kokemukset eroavat... minä muistan vielä kuinka putosin perseelleni The Holy Filamentin kohdalla sen hämmentävän harmoniamaailman vuoksi. Vieläkään en käsitä mitä kaikkea siinä tapahtuu.

Niin ne kokemukset eroavat... minä muistan vielä kuinka putosin perseelleni The Holy Filamentin kohdalla sen hämmentävän harmoniamaailman vuoksi. Vieläkään en käsitä mitä kaikkea siinä tapahtuu.
 
Ehkäpä Bunglen kohdalla voisi auttaa jos alkaisi ajattelemaan sitä musaa täysin teoreettisesti... ;)

Ehkäpä Bunglen kohdalla voisi auttaa jos alkaisi ajattelemaan sitä musaa täysin teoreettisesti... ;)
 
Ovathan he aika vesseleitä noiden sovituksiensa kanssa.
 
Toisekseen en asettaisi Mr. Bunglea ja Jope Ruonansuuta samalle viivalle.

Niin ne kokemukset eroavat... minä muistan vielä kuinka putosin perseelleni The Holy Filamentin kohdalla sen hämmentävän harmoniamaailman vuoksi.
 
Varmaan lempparibiisini koko levyltä. Kauhuleffatunnelmaa ja mahtavan jylhä melodiakulku.
 
Mutta ekalla kuuntelukerralla kyllä purskahdin nauruun Vanity Fairin alun torvisektiolle juuri ennen laulun alkua. En vieläkään käsitä, miksi ne kuulostavat menevän täysin väärästä nuotista, vaikkeivät menekään?
 
Bungle on ainut bändi, joka saa minulta kaikista julkaisuistaan 5 tähteä viidestä, 10/10 ja vuoden levy-tittelin. Miksei tätä livenä tullut nähtyä, onneksi kaverin koneella odottaa muutama keikkavideo sentään.
 
Edit: ja lisätään vielä, että Californian päätösraidan Tsägtsägsäg-tsägätsägä-kohta hevimättöineen nostaa yhä joka kerta karvat pystyyn. Sitä kohtaa kuunnellessa ei millään malttaisi istua paikoillaan.

Varmaan lempparibiisini koko levyltä. Kauhuleffatunnelmaa ja mahtavan jylhä melodiakulku.
 
Mutta ekalla kuuntelukerralla kyllä purskahdin nauruun Vanity Fairin alun torvisektiolle juuri ennen laulun alkua. En vieläkään käsitä, miksi ne kuulostavat menevän täysin väärästä nuotista, vaikkeivät menekään?
 
Bungle on ainut bändi, joka saa minulta kaikista julkaisuistaan 5 tähteä viidestä, 10/10 ja vuoden levy-tittelin. Miksei tätä livenä tullut nähtyä, onneksi kaverin koneella odottaa muutama keikkavideo sentään.
 
Edit: ja lisätään vielä, että Californian päätösraidan Tsägtsägsäg-tsägätsägä-kohta hevimättöineen nostaa yhä joka kerta karvat pystyyn. Sitä kohtaa kuunnellessa ei millään malttaisi istua paikoillaan.
 
jopa niiden OU818 on loistava. etenkin nimibiisi, vaikka onkin vielä sitä funkmetalpornokauden tuotantoa.
ekat demot ovatkin sitten enemmän pissa-kakka -osastoa, mutta ihan hauskoja nekin.
esim:
Evil Satan
Anarchy Up Your Anus

en muista mäkään urlia.
 
Sieltä löytyy mistä aika moni muukin, bunglefever.com

Itselle ei ole se Bunglen eka levy avautunu. Se menee jotenkin liikaa sellaselle "nuoret miehet hörhöilee" osastolle, kun taas Disco Volante on niin helvetin kiero ja monisyinen, ettei siitä voi olla pitämättä. California on kuitenkin SE Bungle levy. Niinku joku jo sanoikin niin lukemattomat eri tyylit on saatu hienosti niputettua ilman että tuloksena on sillisalaattia. Huumorimusiikista ei voi puhua, vaikka minua naurattaa miesten nerous ja kyky yllättää uskomattomilla rakenneratkaisuilla ja hawaii-soundeilla. Levyllä on kyllä pari heikompaa raitaa ( 2 & 7 ) jotka vievät siltä täyden kympin arvosanan. Sweet Charity ja varsinkin Ars Moriendi saivat meikäläisen pään eka kuuntelukerralla aivan sekaisin... ja tottakai se tsägätsägä-kohta levyn lopussa! Hienoa... Harmi ettei Patton ole vaihtuvine kumppaneineen pystynyt samaan vähään aikaan (esim. Tomahawk).

Levyllä on kyllä pari heikompaa raitaa ( 2 & 7 ) jotka vievät siltä täyden kympin arvosanan.
 
itse käsitin että golemiin ei voi olla ihastumatta. none of them knew they were robots on taas levyn vauhdikkain piisi.

itse käsitin että golemiin ei voi olla ihastumatta. none of them knew they were robots on taas levyn vauhdikkain piisi.
 
Olen täysin samaa mieltä! Ikävä kyllä noiden biisien rakenne ei kanna loppuun asti. Golem (jota mun pikkusiskokin kuuntelee) junnaa hieman liikaa ollakseen mielenkiintoinen loppuun asti. None of Them Knew They Were Robots on taas liian pitkä, vaikka onkin oiva pala fiilistelevän Sweet Charityn jälkeen. Siis hyvin pienistä asioista ruikutan kun levy on muuten niin loistava! ;)