Roots ›

Ihan hemmetin mahtava elokuva. Paranee joka katsomis kerralla. Musiikillista ja jopa visuaalista ekstaasia koko elokuva. Suosittelen soundtrackia kaikille, itellä just lainassa kaverilta.. Hilight on B.B Kingin ja kumppaneiden How blue can you get.. Uskomattoman loistava versio omasta mielestä. Kertokaahan omia mielipiteitä leffasta ja musiikista..
ps. Joo vanha leffa jne mut jotain eloa tänne foorumin osa-alueelle :)

Joo, itelle tippuu todella hyvin se musiikillinen puoli tuosta elokuvasta. Ei se itse juoni jaksa kiinnostaa mutta musat ovat loistokamaa.

Alkuperäinen leffa on monta kertaa parempi, tuossahan on tuo musiikillinen puoli lähinnä hyvää, kaikki muu on silmitöntä paskaa.

Alkuperäinen leffa on monta kertaa parempi, tuossahan on tuo musiikillinen puoli lähinnä hyvää, kaikki muu on silmitöntä paskaa.
 
Täysin samaa mieltä! Nythän minun ei tarvitse kirjoittaa omaa mielipidettäni tähän ketjuun kun se tuli tuossa juuri siten kuin olisin itsekin kirjoittanut.

Itseänikin ärsyttää todeta tämä sama asia, mutta melkoisen lastenelokuvan henkinenhän tämä kakkososa oli. Olen sen pari kertaa katsonut ja yrittänyt olla armollinen. Tälläiset jatko-osat on aina niin helppo teilata ja todeta kliseisesti, että "kyllä ykkönen oli parempi". Uskoisin, että suurin osa friikeistä oli sitä mieltä jo näkemättä koko elokuvaa. Itsekin olin epäileväinen.
 
Mutta kyllä on siis todettava, että hyvää oli ainoastaan musiikki ja se lopun bänditaisteluhan oli upea. Mutta mihin oli kadonnut se kaikki anarkia ja "aikuismaisempi huononmaun huumori". Todennäköisesti Belushin mukana hautaan. Ensimmäinen oli aikoinaan todellinen kulttileffa meidän kaveripiirille. Hankittiin levy, asusteet ja opeteltiin vuorosanoja. Sitten muutama koppa olutta ja mahtavaa oli!

olin viime keväänä aika lähellä sitä paikkaa, missä bb1 alkaa, eikä ehtinyt käydä, pevkele...

Alkuperäinenkin oli huono elokuva, niin ei ole kumma kun kakkososa on vielä huonompi.
 
Tosin tuo alkuperäinen on yksi elämäni tärkeimpiä elokuvia, nimenomaan saundtrackinsä puolesta (minä kun olin silloin 1981 niin pieni, etten vielä tiennyt että se oli elokuvakin, kuuntelin vain sitä levyä!). Ja olen sen nähnyt ainakin sen pakolliset 10 kertaa.
 
Kakkososan levykin on hitu väkisin ylituotetun sillisalaatin oloinen. Eikä nuo bändin muutkaan levyt, Belushin jälkeiset, ole kovin kummoisia, ei niitä jaksa montaa kertaa kuunnella. Vaikka bändi varmasti on kova yhä. Steve Cropper ja Matt Guitar Murphy (ei taida enää pystyä soittamaan) kitaraesikuviani nyt aina ja iankaikkisesti, aamen.
 
IHMO, YMMV.
 
EDIT: siinä missä alkuperäinen oli aidolla tavalla huono, kakkososa oli tekemällä tehty huono. tms.

Hyvä elokuva, ite tykkään kans siitä kun lopussa Jr.Wells vetää hyvän biisi, vaikkei kokonaan, Checking Up On my Baby

Mä oon vissiin ainoa, jonka mielestä toi bb 2000 on hyvä leffa. Musahan on ihan loistavaa, mutta leffanakin mun mielestä hyvä.

Mustaki se on hyvä lefa

Mä oon vissiin ainoa, jonka mielestä toi bb 2000 on hyvä leffa. Musahan on ihan loistavaa, mutta leffanakin mun mielestä hyvä.
 
On sitä ehkä juoneltaan mielenkiintoisempiakin pätkiä olemassa, mutta on tuossa huikea viihdearvo. Toisaalta mä kyllä diggaan Steven Seagalistakin...

Alkuperäinen leffa on monta kertaa parempi, tuossahan on tuo musiikillinen puoli lähinnä hyvää, kaikki muu on silmitöntä paskaa.
 
KYLLÄ! Olen kattonut sen vanhan leffan noin 200 kertaa. Kyllä sen leffan musakin muhun uppoo paremmin, Aretha Franklinit, James Brownit ja Ray Charlesit kun siellä vetää.