Tuhkasta nostettu
Tunnetko kuinka säteilee.
Maailma on aukotonpää,
istutettu ja minussa näkee,
rakennettu mahdollisuus ja
näön vaimennusmenetelmät.
Ennen minua tapahtuneet asijat
ovat käynneet minulle.
Me nostimme tyhjyydestä aatteet.
Me nähtii että näkis.
Mitä kauvempana ollaan
mahdottomuus tiivistyy.
Mahdoton on ongelma,olikin
vain osa suunitelmaa eli halkaistua
ihmisjoukkoa omiin maailmoihinsa
kompastuneita.Ne pelasi
sieluilla ja ylitsepääsemättömyys oli heidän
ongelma.
Tuhkasta nostettu jälkiä jättämättä.
Tämä on tähän asti parhain sanoitus
minkä olen tehnyt,tarkoitan sisältöä
enkä pelkästään sanojen käyttöä.
Palautetta kiitos! joka ihminen ei ole laulun
arvoinen! |
tepa H
Ostinaatio