Studiotyöskentely ›

Tuossa toisessa topicissa käsitellään aikakoodia nauhoissa. En laittanut tätä kysymystäni sinne, sillä haluan yleisempää näkemystä aikakoodeista. (No nykyaikana digipuolella). Hakukaan ei tuottanut kovin selkeitä vastauksia.
 
Kysymyksiä:
 
(1) Mitä eri aikakoodeja on ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?
 
(2) Mitä aikakoodin käyttö mahdollistaa?
 
(3) worldclock?
 
Osaan näistä olen törmännyt eri yhteyksissä, mutta aikakoodin käyttökokemukseni liittyy lähinnä klikin käyttöön. Olisi hyödyllistä tietää miten isot pojat tekee..

(1) Mitä eri aikakoodeja on ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?
 
Aikakoodeilla synkronoidaan eri laitteita toisiinsa, joko audiopuolella tai esimerkiksi äänen ja kuvan yhdistämisessä. Esimerkiksi varsin tavallisesti esiin pomppaavat 24 ja 25 FPS -tekstit ovat just tätä, 24 FPS (Frames per Second) on filmielokuvan ruutumäärä, 25 television.
 
(2) Mitä aikakoodin käyttö mahdollistaa?
 
Sen, että useampi laite pysyy samassa tahdissa.
 
(3) worldclock?
 
Toi on se atomikello jossaain ulkomailla. Wordclock taas on synkronointijärjestelmä, jota käytetään mm A/D ja D/A -muuntimien synkronointiin, kun ääntä otetaan sisään monen eri muuntimen kautta ja kaikista pitää saada just sama digitaalinen resoluutio koneelle samaan aikaan ja samanlaisena.

(1) Mitä eri aikakoodeja on ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?
 
Entä musiikkipuolella? Käyttötarkoitus tulikin jos selville. Entä onko aikakoodia järkevä käyttää, jos kyseessä on esim. pop/rock/metal-musiikkimateriaalia, jossa soittajat itse pitävät huolen tahdissapysymisestä? Klikkiraita on siis tietyssä mielessä aikakoodi... :)

Entä musiikkipuolella? Käyttötarkoitus tulikin jos selville. Entä onko aikakoodia järkevä käyttää, jos kyseessä on esim. pop/rock/metal-musiikkimateriaalia, jossa soittajat itse pitävät huolen tahdissapysymisestä? Klikkiraita on siis tietyssä mielessä aikakoodi... :)
 
Klikki ei ole aikakoodi (muuten kuin filosofiselta kannalta), eikä aikakoodilla oo mitään korvin kuultavaa käyttöä (ellet ole Terminaattori, joka voi kytkeä piuhan itseensä). Se on pelkästään laitteiden tapa kommunikoida keskenään aiheesta: mitä kello on?
 
Samalla tavalla midi ei ole ääntä, vaan ohjauskäskyjä. Et voi kuulla midiä, ellet lähetä sitä johonkin soittimeen.

Olisi hyödyllistä tietää miten isot pojat tekee..
 
Kyllä se aikakoodin käyttö isoilta pojiltakin on kovasti vähentynyt sitä mukaa kun ovat kantaneet analoginauhurinsa varastoon. Tietsikkapohjaiset digitaaliäänityssysteemithän eivät välttämättä varsinaista aikakoodia tarvitse, vaan eri laitteet synkkaantuvat esim. wordclock:in avulla.
 
Ennen oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus se, että SMPTE-koodi äänitettiin moniraiturin yhdelle raidalle - kaiken varalle. Eihän voinut tietää, jos vaikka biisiin kaiken päätteeksi tarvittiin vielä pari ylimääräistä synaosuutta, jotka oli kätevintä tehdä sekvensserille raitojen säästämiseksi. Ja jos näytti siltä, ettei mitään sekkarikamaa tarvinnut, eikä koodia tarvittu esim. pöydän automaatioon, niin sitten tuli yleensä tämä kohtalonkysymys: jätetäänkö tämä kitaratriplaus tai kööristemma pois, vai tuhotaanko synkkaraita...? :)

Klikki ei ole aikakoodi (muuten kuin filosofiselta kannalta)
 
Tämä olikin huonon huumorini taka-ajatus.. pitäisi mennä päälääkärille. Hyviä vastauksia. Varsinkin tuo aikakoodin mahdollisuudet silloin kun jotakin projektia tai biisiä joutuu tekemään satunnaisissa paikoissa satunnaisilla vehkeillä. Digiaika on ilmeisesti poistamassa nähtävän/kuultavan (eksplisiittisen?) aikakoodin - karkeasti: softa huolehtii tästä. Väärin?

Digiaika on ilmeisesti poistamassa nähtävän/kuultavan (eksplisiittisen?) aikakoodin - karkeasti: softa huolehtii tästä. Väärin?
 
Joo ja ei. Mulla on itselläni adat-muuntimet wordclockissa kiinni, eli sellaiset antennipiuhat pitävät systeemin sisäisen taimin kurissa. Lisäksi mulla on itselläni seuraavat synkronointivaatimukset:
 
-analogi. Joskus analogi vaan kuulostaa niin hyvältä, etenkin kun pitää rumpuja tai lauluja runtata ruvelle +14dB:tä. Tätä varten mulla on midikello/SMPTE-boksi, jolla saa tietokoneen tms midiä kuuntelevan laitteen slaveksi nauhurille. Tämä on tärkeää niin pohjien kuuntelun, kuin aikoinaan isomman raitamäärän siirtämisen kannalta. Ei oo ihan viime aikoina tarvinnut...
 
-midi. Tietokoneen raituriohjelman sekvensseripuoli ohjaa melkoista kasaa vanhoja ja uusia moduleita, sähköpianoista ja synista rumpukoneisiin, ja tarvittaessa myös efektilaitteiden parametrit vaihtuvat lennosta midi-käskyin. Ajattelepa, jos voisitkin ohjelmoida millintarkasti sen delayn tempo-nupilla tehdyn 'prroing'-efektin... ja sähän voit. CC-käskyä vain peliin.
 
-MTC tai vastaava. Mä saatan ottaa koneelta välimiksauksen mukana kulkevaan digikasiraituriin, tai jopa tehdä koko levyn 8-6 raitaa kerrallaan digiraiturilla, ja sitten dumpata raidat isoon koneeseen. Digiraiturini ainoa digilähtö on kumminkin s/pdif, joten raidat pitää siirtää neljässä erässä - tämän takia koneet on synkattava, jotta kaikki neljä erää tosiaan olisivat samanlaisia.
 
Näiden lisäksi on vaikka kuinka paljon erilaisia synkkia, AES/EBUa ja muuta, mikä liittyy radio- ja tv-käyttöön. Niistä joku paremmin tietävä kertokoon lisää.

Digitaaliohjelmatkaan eivät suoraan ole autuaaksitekeviä. Monissa ohjelmissa sama tempo voi poiketa huomattavastikin, jossain ohjelmassa 130 bpm voi olla tyyliin 130.25 bpm, kun toisessa 129.80 bpm, jos tallennat esim. waviksi jossain ohjelmassa ja siirrät toiseen vaikkapa samplerillä.

Aikakoodi äänitetään aina ILMAN kohinanvaimennusta sellaisella tasolla, ettei se vahingossakaan yliohjaudu. Joku asioista enemmän tietävä voi oikaista, jos olen väärässä..
 
Aikoinaan vedin SFSK koodin neliraiturille DBX kohinanvaimennuksen kanssa. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ollut.

Aikoinaan vedin SFSK koodin neliraiturille DBX kohinanvaimennuksen kanssa. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ollut.
 
SFSK koodi on taajuusmoduloitua kanttiaaltoa muistaakseni.Se on sellasta pelkkää vinkua.Se ei o kai niin nuuka että miten sitä kohtelee. Smpte:n kanssa tulee ongelmat yleensä vasta lun nauha kuluu ja venyy.Silloin kun kanttiaallon reunat ei suoria niin alkaa homma kusemaan. Sit se on sitä legendaarista:Onko kiire vai tehdäänkö koneilla?

SFSK koodi on taajuusmoduloitua...
 
Lisää pikahakutietoa (ja muistakin audiolyhenteistä) löytyy tietysti googlettamalla, itse törmäsin tuollaiseen:
 
http://www.nathanspage.com/
 
ja klikkaamalla 'audio definitions'. Netti on kyllä pullollaan muitakin paikkoja, mutta tuo näytti olevan laajin pikaisten hakujen perusteella.
 
"SFSK: These boxes, which translated between MIDI and SFSK and back again, were much less expensive than the SMPTE based ones and they still allowed users the luxury of starting from within a song and having their sequencer locate to the proper spot to begin playback."

-analogi. Joskus analogi vaan kuulostaa niin hyvältä, etenkin kun pitää rumpuja tai lauluja runtata ruvelle +14dB:tä.
 
What the f*ck is the matter with you guys??? Anytime I hear my tapemachine distorting or whatever I get it fixed a.s.a.p!!!
________________________
Steve Albini
 
hoho, taas liikaa ylimääräistä aikaa....