Yleistä keskustelua musiikista ›

Tuli tässä mieleen selaillessani musasaitteja kuulokkeet korvilla, et on tää musiikin kuuntelu-meininki ainakin itselläni muuttunut paljon.
 
esim. lp-aikana ainakin jompi kumpi puoli tuli kuunneltua aina alusta loppuun. usein koko levy. ja cd-levyäkään ei viitsinyt vaihdella koko ajan.
 
cd-soittimeni hajottua konvertoin kaiken musani koneelle ja meininki on sen mukaista. nykyään vaihtelen levyjen ja biisien väleillä ja jopa biisin sisällä hemmetin paljon. (((on tietysti levyjä joita ei vaan voi lähteä pilkkomaan, vaan sitä tietää kuuntelevansa koko tuotoksen jo alusta lähtien.)))
 
nykyään myös tuo yksittäisien biisien nettimyynti on koko ajan kasvattamassa suosiotaan. oikein radikaalisti ajateltuna voi kysyä, et mikä on nykyisenlaisen levymittaisen musiikkituotoksen asema ylipäätään tulevaisuudessa?

Tuli tässä mieleen selaillessani musasaitteja kuulokkeet korvilla, et on tää musiikin kuuntelu-meininki ainakin itselläni muuttunut paljon.
 
esim. lp-aikana ainakin jompi kumpi puoli tuli kuunneltua aina alusta loppuun. usein koko levy. ja cd-levyäkään ei viitsinyt vaihdella koko ajan.
 
cd-soittimeni hajottua konvertoin kaiken musani koneelle ja meininki on sen mukaista. nykyään vaihtelen levyjen ja biisien väleillä ja jopa biisin sisällä hemmetin paljon. (((on tietysti levyjä joita ei vaan voi lähteä pilkkomaan, vaan sitä tietää kuuntelevansa koko tuotoksen jo alusta lähtien.)))
 
nykyään myös tuo yksittäisien biisien nettimyynti on koko ajan kasvattamassa suosiotaan. oikein radikaalisti ajateltuna voi kysyä, et mikä on nykyisenlaisen levymittaisen musiikkituotoksen asema ylipäätään tulevaisuudessa?
 
Toivottavasti levyn mittaisella kokonaisuudella on edes jonkinlainen tulevaisuus! Minulla kuuntelutottumukset ovat nimittäin menneet juuri päinvastaiseen suuntaan. Vielä joitakin vuosia sitten kuuntelin levyjä lähes yksinomaan randomilla, mutta nykyään haluan kuunnella kaikki levyt aina kerralla alusta loppuun järjestyksessä. Lisäksi kuunteluni on useimmiten varsin kokonaisvaltaista: keskityn yksinomaan kuuntelemiseen enkä tee silloin mitään muuta.
 
Minusta on hienoa, kun artisti on tehnyt kasan toistensa kanssa yhteensopivia kappaleita ja muodostaa niistä tyylikkään kokonaisuuden, jossa myös kappaleiden järjestys on mietitty tarkkaan. Silloin levystä tuntee saavansa parhaiten rahoillensa vastinetta. Olisi sääli, jos albumisuuntautuneisuus katoaisi musiikista kokonaan. Siihenkin tosin saatetaan joutua, mikäli musiikin siirtyminen verkkoon ja kiintolevyille jatkuu samaan tahtiin kuin nykyään.

Puhuttiin tästä joku aika sitten tutun kanssa.
Musiikkialalla virallinen suuntaus tulee olemaan sinkuissa ja se on periaatteessa aivan hyvä, kunhan sen vanhanajan levynkin on mahdollista ostaa.
Tuo biisien myynti netissä on jotenkin naurattava idea. Tosin silloin kun niitä saa ruveta maksamaan käänykällä, niin siitä tulee teinien suurin menoerä.
Jostain pitäisi nyt löytää sijoituskohde tältä saralta niin löisi itsensä rahoille tällä tulevaisuuden raketilla.

On siis palattu aikaan entiseen. LP-levykokonaisuudet tulivat muotiin Beatlesin myötä (ehkä ensimmäinen merkittävä lp oli Sgt. Peppers). Sitä ennen levyt koostuivat sinkkubiisien lisäksi covereista ja jämäpaloista.
 
Itse kyllä kuuntelen aina koko levyn, olen niin laiska. Mutta ne voisivat useimmiten olla lyhyempiä. Tunnin levyssä on yleensä vartti liikaa.

Minulla on nykyisin sellainen tapa, että jätän pari kolme biisiä lopusta kuuntelematta. Hassua kyllä yleensä ne ovat niitä huonompia täytekappaleita mielestäni.

Itse olen albumi kerrallaan-miehiä lähes henkeen ja vereen. Harvemmin tulee kuunneltua randomilla mitään. (no eipä ole paljoa mp3sia ripattuna) Aina laitan levyn soittimeen ja sieltä se yleensä kokonaan tulee. Se on vain yleisesti ottaen aika sama, mitä laittaa, kun vaikka m.nettiä lukee ja kirjoittelee, koska ainakin mulla musa menee täysin ohi, jos ajatukset on muualla. Saattaa soida kolme levyä taustalla läpi, eikä sitä edes huomaa. Mutta musiikin "kuuntelua" varten onkin sitten omat sessiot.

Mä kuuntelen useimmiten kokonaisia levyjä kerrallaan, vaikka kuuntelen mp3:ja pääasiassa. Tosin tulee kuunneltua yksittäisiä biisejäkin aina välissä. Mutta albumi on usein jotenkin enemmän kuin biisiensä summa... se pitää kuunnella putkeen.

Kotoa löytyy 25 -cd:n vaihtaja ja sitä tulee tietenkin käytettyä jonkin verran. Tosin nyttemmin olen pyrkinyt tietoisesti kuuntelemaan levyjä kokonaisuuksina yhdellä istumalla. Tämä siksi, että itselläni kehitys oli pahasti menossa suuntaan, että kuuntelin biisin sieltä, toisen täältä. Tosin ei siinäkään mitään pahaa ole. Vaihtelun vuoksi sekin on hyvä juttu. Mutta kuten sanoin, tietoinen kuuntelutottumuksien muutos on ollut havaittavassa muutaman viime vuoden aikana.

Niin siis musiikkiahan kuunnellaan levyltä. Vinyyliä on vieläpä aika paha pistää randomille tai tunkea vaihtajaan. Musiikki on musiikkia, eikä mitään netissä surffaamisen taustahälinää.

Musiikki on musiikkia, eikä mitään netissä surffaamisen taustahälinää.
 
Oon monessa suhteessa samaa samaa mieltä ja kuten mainitsin, en pelkästään kuuntele kappale kerrallaan -meiningillä. Ja randomia en käytä koskaan.
 
Tässä on sekin pointti, että itselläni on "paha tapa" alkaa analysoimaan kuuntelemaani levyä ja keskittyä siihen aika täysillä. Jos on vaikka vääntäny omaa miksausta koko päivän, se voi olla aika raskasta touhua. Siinä vaiheessa on kiva laittaa vaikka sitten nettisurfauksen taakse joitakin kevyttä purtavaa fiiliksen mukaan ihan biisi kerrallaan. Viime aikoina musiikkia on tullut kuunneltua enemmän juuri noin.
 
Sitten on vielä niin, että musiikin KUUNTELU on mulla ainakin fiiliskysymys ja kausiluontoista. Toisinaan musiikki taustahälinänä on musta ihan ok, enkä koe että se tekee musta jotenkin huonomman musiikin kuuntelijan.

Kuuntelen levyjä yleensä siihen tyyppin että aina yhden biisin jälkeen vaihdan satunnaisesti biisiä ja lopulta oon tullu kuunnelleeksi koko levyn.

Olen kopioinut kaikki CD:ni koneelle kuuntelun helpottamiseksi, mutta silti tulee kuunneltua lähes pelkästään täysiä levykokonaisuuksia. Parhaat levyt ovat yleensä enemmän kuin osiensa summa, biisien järjestys ja niiden välit ovat sellaiset kuin ovat ihan tarkoituksella. Pelkkien yksittäisten biisien kuunteleminen tai vaikkapa jonkun artistin tuotannon kuunteleminen satunnaisessa järjestyksessä ei siksi oikein toimi yhtä hyvin.

Levykokonaisuuksia kuuntelen. Semmoiset 3-5 levyä päivässä, riippuu ihan kestosta.

Levyjä (vinyyliä ja cd:tä) tulee kuunneltua eniten, mp3:lla ei oo oikeastaan muuta virkaa, kun Vice Cityn taustamusana ;-)
Joskus tosin tulee poltettua jotain bilekokoelmia mp3:sta, mutta mikään ei kyllä voita vinyyliä. Vanha liitto kunniaan!

harvemmin kokonaisia levyjä kerralla, paitsi jos uusi hankinta mitä on himoinnut jo jonkin aikaa. Koneelta tulee yleensä kuunneltua (CD soitin kuoli) media librarya randomilla, jos biisi ei sovi ni vaihtaa hot keyllä.

Nykyään tää elämäntapa on niin hektistä, että kuuntelen noi lp-levytkin 45 rpm.

Yleensä vain tutut, hyvät levyt jaksaa kuunnella kerralla kokonaan. Jos ostan uuden levyn, niin aluksi menen sen läpi kelaillen. Sitten kun se on joltisenkin tuttu,niin kuuntelen sen kokonaan.