Musiikkibisnes ›

Muusikoiden.netissä on aika ajoin keskusteltu musiikin kotikopioinnista ja warettamisesta. Valtava osa argumenteista on esitetty faktoina, mutta kovin monet näistä ovat perustuneet pelkkiin olettamuksiin.
 
Viimeisimmässä Teostory-lehdessä (4/2004) on esitelty tuore musiikin kotikopioinnista tehty tutkimus. Teen pienimuotoisen yhteenvedon tutkimuksessa selvinneistä asioista:
 
-puolet kotitallentajista oli imuroinut musiikin internetistä (viime vuoden luku oli alle 30 %).
-syksyllä 2004 runsaat 29 % kaikista suomalaisista oli tallentanut musiikkia digitaaliseen muotoon (kaksi vuotta sitten luku oli 17%).
-tyypillisin digitaaliseen muotoon musiikkia tallentava henkilö on 15-24-vuotias mies. Tästä ryhmästä 44% ilmoitti vähentäneensä alkuperäisten musiikkitallenteiden ostoja.
-kaikissa ikäryhmissä vaikutus oli selvästi levyostoja vähentävä
-vuonna 2003 Suomeen tuotiin 19 miljoonaa yksityiskäyttöön tarkoitettua cdr-levyä. Näistä levyistä puoleen äänitetään musiikkia.
-kopioiden määrä on yhtä suuri kuin Suomessa myytyjen alkuperäisäänitteiden.
 
Näiden tulosten myötä voimme todeta useita kotikopiointiin liittyviä harhaluuloja vääriksi. Tärkeimpänä ehkä se, että kotikopiointi todella vähentää toteutuneita levyostoja.

Paskaan suuntaan ollaan menty. Nykyään melkein kaikilla on kiinteä yhteys ja musaa imutetaan ihan sikana. Mullakin on vaan pari hassua kaveria jotka tosissaan ostavat levyjä ja haistattaa paskat waretukselle. Itsekkin oon kuullut monia kommentteja tyyliin "Mikset sä lataa netistä" kun joku on ostanut uuden levyn. Muutamaan otteeseen on kans kuullu yhen kaverin suuttuvan toiselle jätkälle joka osti levyn imuttamisen sijaan.
 
Toisille musa on tärkeempää kuin toisille. Tämä asia koskee yhä enemmän myös pelejä jotka maksavat maltaita tänä päivänä. Itse en ihan heti pelejä ole ostamassa enkä kyllä pelaamassakaan...Tunteeko joku piston sydämmessään. Eri asiat on tärkeitä ihmisille.

Näiden tulosten myötä voimme todeta useita kotikopiointiin liittyviä harhaluuloja vääriksi. Tärkeimpänä ehkä se, että kotikopiointi todella vähentää toteutuneita levyostoja.
 
Kuinka voit tehdä tuollaisen johtopäätöksen? Et voi olettaa että muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Eli et voi olettaa että ceteris paribus.
 
ps. tutkimustuloksia esitettäessä on hyvä mainita myös otosmäärät, tutkimuksen teettäjä sekä tekijä. Hyvä kun mainitsit kuitenkin selkeästi lähteen.
 
IMHO tutkimustulokset tuppaavat olemaan suotuisija teettäjälle.. puolueetonta kysymysasettelua kun ei voi oikein tehdä.
Tähän kyselyyn en ole perehtynyt minulle ei ko. lehteä tule enkä ole niin kiinnostunut Teoston tutkimuksista.

Oliko lehdessä tietoja siitä, mikä taho on tutkimuksen tehnyt?
 
Oli toki, kuten oli myös otosmäärät jne. Tutkimus oli teetetty jollain ulkopuolisella taholla, mutte en muista tietoja tarkemmin (mulla ei ole lehteä just nyt käsillä, voin laittaa tiedot tänne myöhemmin jos niin toivotaan).
 
Qfleaxille: Lause "kaikissa ikäryhmissä vaikutus oli selvästi levyostoja vähentävä" oli suora lainaus lehdestä. Eli mistään mun repäisemästäni johtopäätöksestä ei ole kyse, vaan lehden ilmoittamasta tutkimuksen tuloksesta.

Yliopistomaailma seuraa mielestäni ainakin Suomessa suhteellisen tarkasti tutkimuksen eettisiä perusarvoja, jotka kieltävät tilaajan suosimisen tai esim. tulosten salailun. Suomen Gallupista ja Tilastokeskuksesta olen suhteellisen varma, että heidän tutkimuksensa ovat puolueettomia tilaajatahosta riippumatta.
 
... taidat elää pumpulissa... ;-)
 
yliopistomaailma ja "viralliset tutkimuslaitokset" tuottavat nykyään hyvinkin tilaajalle mieluista tutkimusta - se on sitä oman rahoituksen hankkimista. Varsinaisesti ei esim. mittaustuloksia tms. väärennetä - kysymysten asettelulla - ja mitä yleensäkin selvitetään - vaikutetaan paljon + tulkinnat ja yhteenvedot muotoillaan tilaajan kannalta sopiviksi (se on "yhteistyökykyä"). Kokemusta on molemmilta puolilta.
 
galluppiyritykset usein vain toteuttavat heille annetut kyselyt so. kysymyksen asetteluilla vaikutetaan paljon tuloksiin & tulkinnat jäävät aina tilaajalle (näitäkin olen itse käyttänyt muutaman kerran)
 
- - - -
 
kotikopiointi on ollut yleistä c-kasettinauhureiden yleistymisestä lähtien. Todellinen vaikutus levyjen myyntiin puolestaan on aina vain arvaus - Teostolla on taipumus vetää arviot roimasti yläkanttiin. Eikä se myöskään koskaan muista tuoda esille tyhjistä levyaihioista (myös data & kiintolevysoittimet) perittäviä tallennemaksuja.
 
Teoston jankutus esim. netti-imuroinnista on tylsää ja puuduttavaa kuultavaa. Sehän on sama, että mistä kopioidaan - kaverin fyysisestä levystä tai netistä. Itse kopiointihan ei ole laitonta & Teostokin on kopioinnin hyväksynyt kun se perii em. tallennemaksua ("kasettiveroa")

Eikä se myöskään koskaan muista tuoda esille tyhjistä levyaihioista (myös data & kiintolevysoittimet) perittäviä tallennemaksuja.
 
Ei pidä paikkaansa - esimerkiksi ihan siinä samaisessa tutkimuksesta kertovassa artikkelissa oli esitetty nuokin luvut. Tyhjien aihioiden määrästä ja musiikin kopiointiin käytetystä osuudesta mainitsinkin jo, muistaakseni yhdestä tyhjästä cdr-levystä perittävä hyvitysmaksu on 20 senttiä.
 
Sehän on sama, että mistä kopioidaan - kaverin fyysisestä levystä tai netistä.
 
Ei, kyllä sillä on väliä ja aivan helvetisti onkin. Jos kopioit kaverin kanssa edestakaisin levyjä, tulee siinä sivussa ostettua niitä alkuperäisiäkin: yhden kaverin kanssa jos teet noin niin joka toinen levy on alkuperäinen. Netissä musaa voi yhdestä lähteestä kopioida paaaaaaaaaaaaaaaljon laajemmalle.
 
Edittiä:
 
Todellinen vaikutus levyjen myyntiin puolestaan on aina vain arvaus
 
Päättelemällä ja spekuloimalla ei päästä mihinkään järkevään lopputulokseen tässä - sehän on nähty täälläkin jo moneen kertaan. Mutta jospa paras tapa saada faktatietoa tämäntyyppisissä asioissa olisi tehdä tutkimus. Niinkuin nyt on tehty.
 
Voin tosiaan laittaa myöhemmin tiedot tutkimuksen tekijästä ja muusta. Mikäli on syytä epäillä heidän puolueettomuuttaan, kohdistuvat syytökset sitten ainakin konkreettisesti johonkuhun.

Kaheksankytluvulla jengi kopioi kasetilta toiselle. Vähän lo-fi, mutta niin on mp3:kin, ei tosin yhtä pahasti. Mulla on vähän sellanen kutina että sellainenkin myynnin väheneminen, joka aiheutuu lähinnä mielenkiinnottomista tuotteista, yritetään sysätä waretuksen piikkiin. Moniko näistä warettajista ostaisi sen levyn, jos sitä ei mistään warena saisi? En usko, että kovinkaan moni.

Oma mielipide:
 
En jaksa warettaa ja vaikka jaksaisinkin, jäisin silti kaipaamaan painettua CD:tä ja kansivihkosta. Mulle ne ainakin kuuluu osana musiikin ostokokemukseen.
 
Jos uudet levyt maksaisi puolet nykyisestä, eli kymmenisen euroa, ostaisin hyvinkin helposti myös uusia levyjä. Viime aikoina olen tehnyt löytöjä enimmäkseen anttilan ym. alennuslaareista alle viidellä eurolla. Koskakohan joku oikeasti tutkisi mikä vaikutus hintojen alentamisella olisi levymyyntiin? Levy-yhtiöt herätkää!
 
- Pete

Mä arvaan jo Chemon avauksesta, että tästä tulee pitkä threadi...
 
Sehän on sama, että mistä kopioidaan - kaverin fyysisestä levystä tai netistä.
 
Tarjonta ja nopeus ovat kyllä sata-nolla netin hyväksi. Mitäs sitä googlaamaankaan (tai keskustelemaan muusikoiden.netissä) kun voi yhtä hyvin kysyä kaverilta? ;)
 
Itse kopiointihan ei ole laitonta & Teostokin on kopioinnin hyväksynyt kun se perii em. tallennemaksua ("kasettiveroa")
 
Hyvitysmaksua (ent. kasettimaksua) peritään laillisesta kopioinnista, lakitekstissä puhutaan lähipiiristä ja yleensä sen tulkitaan tarkoittavan luokkaa 1-5 henkilöä. Vertaisverkko-kopiointia ei ole osattu lakia tehdessä ja hyvitysmaksua suunniteltaessa ennakoida, mutta ties vaikka tekeillä olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa homma olisi otettu huomioon - esimerkiksi jopa kielletty. Nykyäänhän itse kopiointi, kuten sanoit, ei ole laitonta, mutta levittäminen on, ja p2p:ssä olisi aika vaikea nauttia ensimmäisestä ilman jälkimmäistä.
 
Tulevassa tek.oik.laissa saatetaankin p2p-kopiointi rinnastaa
varastettuun tavaraan ryhtymiseen, eli jos ostat Hietsun torilta pilkkahintaan Rolexin kaverilta, jolla on takin sisäpuoli niitä täynnä, ja jäät kiinni, niin poliisi vie kyllä kellon ja antaa todnäk sakotkin. Vastaavasti, jos lataa musiikkia p2p:stä ja jää kiinni, voisi oikeus katsoa, että lataajan olisi tullut osata päätellä, ettei jakaja ole levy-yhtiö tai muu oikeudenomistaja (joka toki saa edelleen levittää). Nämä eivät tietysti rinnastu mitenkään yks-yhteen, mutta pointti tuli varmaan selväksi.

Kaheksankytluvulla jengi kopioi kasetilta toiselle. Vähän lo-fi, mutta niin on mp3:kin, ei tosin yhtä pahasti. Mulla on vähän sellanen kutina että sellainenkin myynnin väheneminen, joka aiheutuu lähinnä mielenkiinnottomista tuotteista, yritetään sysätä waretuksen piikkiin. Moniko näistä warettajista ostaisi sen levyn, jos sitä ei mistään warena saisi? En usko, että kovinkaan moni.
 
Tästä vielä. Mullakin on sellainen tunne, että todella moni warettaa vaan warettamisen takia. Ei siksi, että oikeasti haluaisi jonkun levyn itselleen. Ennen piti mennä musiikkifazerille kuuntelemaan levyä ja toteamaan, ettei sitä levyä kiinnosta ostaa. Nykyään imuroidaan biisi netistä ja todetaan ettei tämä ollutkaan hyvä, ei tule kauppoja.
 
- Pete

Tästä vielä. Mullakin on sellainen tunne, että todella moni warettaa vaan warettamisen takia. Ei siksi, että oikeasti haluaisi jonkun levyn itselleen. Ennen piti mennä musiikkifazerille kuuntelemaan levyä ja toteamaan, ettei sitä levyä kiinnosta ostaa. Nykyään imuroidaan biisi netistä ja todetaan ettei tämä ollutkaan hyvä, ei tule kauppoja.
 
Juu. Tiedän tapauksia, joilla sitä musiikkia on waretettuna satoja levyjä, ja niistä kuunnellaan ehkä kymmentä-viittätoista. Ehkä ne levyt nää tyypit olisivat saattaneet kaupasta ostaa, mutta niitä loppuja tuskin.
 
Ja tuo mitä sanoit kansilehdestä jne, oli täyttä asiaa. Lieköhän tällä hetkellä jo paljonkin nuorta porukkaa, jotka eivät edes tule ajatelleeksi koko paketointia kun 'musan voi hakee kazaalla netistä'?

... taidat elää pumpulissa... ;-)
 
yliopistomaailma ja "viralliset tutkimuslaitokset" tuottavat nykyään hyvinkin tilaajalle mieluista tutkimusta - se on sitä oman rahoituksen hankkimista. Varsinaisesti ei esim. mittaustuloksia tms. väärennetä - kysymysten asettelulla - ja mitä yleensäkin selvitetään - vaikutetaan paljon + tulkinnat ja yhteenvedot muotoillaan tilaajan kannalta sopiviksi (se on "yhteistyökykyä"). Kokemusta on molemmilta puolilta.
 
Ikävää, jos noin on. Itse luen yliopistossa mm. sivuaineenani yhteisöviestintää (tiedottajaopintoja siis), jossa tehdään paljon yrityksen tilaamia tutkimuksia mm. gradujen muodossa. Kaikenlainen suosiminen, keplottelu ja tulosten salaaminen on kielletty eettisesti arveluttavina - nykyään ei yhteisöviestinnässä saa tehdä sellaista gradua, jossa tutkimustulosten halutaan olla tietynlaisia, tai yritys haluaa tulosten olevan salassa gradun julkistamisen jälkeen. Suosivaa toimintaa ei omien kokemusteni mukaan kriittisessä yliopistomaailmassa suvaita - yliopiston tutkijoilla ja professoreillakin on pelissä myös oma kunnia. Jokaisen yliopiston ja tiedekunnan tilannetta en voi tarkalleen tietää, mutta näin ainakin meillä.
 
Mutta jos lähdetään siitä että tehdään tutkimusta, voin ottaa tässä esimerkiksi itseni. Kun minulla on mielessäni jokin tutkimuskysymys tai muu hypoteesi, haluan automaattisesti löytää teoreettista lähdeaineistoa, joka tukee hypoteesiani ainakin jollain tavalla. Voisin tavallani valikoida lähdeaineistoa mieleni mukaan, ja ehkäpä mielenikin tekisi valita vain minulle suotuisia lähteitä, mutta vilpit ja näkökulmapuutteet huomataan viimeistään ohjauksessa heti. Graduohjaajani on jokaista ohjattavaansa kohtaan erittäin kriittinen - kriittiset näkökulmat on löydettävä. Tutkimustuloksiakin on käsiteltävä erittäin tarkasti ja kriittisesti, mahdollisuutta vilppiin ei käytännössä ole. Kaikki on onnistuttava perustelemaan.
 
No, minä nyt olen vain perusopiskelija, mutta kyllä samanlainen referee-käytäntö toimii myös ylemmillä tutkija-asteilla. Aina on joku kritisoimassa, jolloin tutkimuksen teon tavoilta odotetaan eettisyyttä.
 
Mutta asiaan... tosiaankaan en siis tiedä, mikä taho tämän waretustutkimuksen on tehnyt. En siis voi sanoa tutkimuksen eettisyydestä yhtään mitään. Joku valaiskoon...

-syksyllä 2004 runsaat 29 % kaikista suomalaisista oli tallentanut musiikkia digitaaliseen muotoon (kaksi vuotta sitten luku oli 17%).
 
Tämä on loppujen lopuksi aika looginen kehitys. Nykyään esim. polttava asema tulee käytännössä melkein jokaisessa uudessa tietokoneessa mukana ja sitä kautta käyttökin lisääntyy.
 
-tyypillisin digitaaliseen muotoon musiikkia tallentava henkilö on 15-24-vuotias mies. Tästä ryhmästä 44% ilmoitti vähentäneensä alkuperäisten musiikkitallenteiden ostoja.
-kaikissa ikäryhmissä vaikutus oli selvästi levyostoja vähentävä
 
Näitä en sen sijaan ihan purematta nieli. SELVÄSTI levyostoja vähentävä... No joo. Joku onneksi jo tuolla mainitsikin, että tutkimuksiin kannattaa suhtautua tietyllä kritiikillä. Kysymysten asettelulla pystyy vaikuttamaan paljon lopputulokseen.
 
Jos vaikka kysytään kuinka monta levyä olet imuttanut netistä ja perään kysytään, että kuinka monta levyä niistä olisit ostanut, jos et olisi imuttanut, niin tottakai tulos on SELVÄSTI levyostoja vähentävä, jos vain joku myöntää, että on imuttanut sellaisen levyn, jonka muuten olisi ostanut. Sen sijaan olen melko varma, voin toki olla väärässäkin, että tuokaan tutkimus ei millään tavalla ota kantaa nettilevityksen vaikutuksesta positiivisena tekijänä levymyyntiin. Jos kysymys esitetään vaikkapa muodossa, oletko ostanut jonkin bändin levyn, johon olet aiemmin tutustunut imuroinnin välityksellä, niin yhtälailla tuo tulos saadaan käännettyä niin, että imurointi on selvästi lisännyt levymyyntiä.
 
Ongelma on se, että näinkin teknologiakeskeisessä yhteiskunnassa tuollaista netti-imurointia ei välttämättä ole kovinkaan helppo karsia pois. Ja koko kulutustottumus on mennyt siihen suuntaan, että aika monelle taitaa ne kansilehdetkin olla nykyään yhdentekeviä. Minulle ei ole ja jo siitä syystä arvostan alkuperäistä äänitettä. Mutta se mikä tekee tilanteesta ongelmallisen on se, että levy-yhtiöt/teosto ym. näkevät nykytilanteessa kuluttajan vihollisena ja näin ollen ratkaisua yritetään hakea juuri esim. lakiteitse, yrittämättä edes muita keinoja. Toki tuo tekijänoikeuslaki kaipaakin pientä hienosäätöä, mutta tarkkana kannattaa olla, sillä hieman kun käännytäänkin väärään suuntaan, niin koko musiikkiteollisuus onkin kääntynyt kuluttajaa vastaan. Ja se on varmasti väärä tie...

Näiden tulosten myötä voimme todeta useita kotikopiointiin liittyviä harhaluuloja vääriksi. Tärkeimpänä ehkä se, että kotikopiointi todella vähentää toteutuneita levyostoja.
 
Nyt on jo pakko itsekin myöntyö tuohon suuntaan. Kyllähän sen näkee jo omin silmin ympärilleen katselemalla..
 
Nykynuoriso ottaa kaiken musan p2p- tms.. vertaisverkosta. Ja tilanne vaan pahenee. Leffat, CD:t, DVD:t, ja softat lataillaan huoletta "omaan käyttöön" koneelle. ...ja tosiaan rippaaminen omalle koneelle, ja lataaminen netistä on eri asia.
 
Kukahan näitä meille tulevaisuudessa tekee, kun tänä päivänä kukaan ei maksa niistä mitään.

Tuossa linkki toisesta threadista:
http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti.html
 
En minä kyllä näe mitään radikaalia putoamista, vuosi 2003 oli yksi kaikkien aikojen parhaista. Ainoat selvät asiat ovat kasettimyynnin romahdus (autostereokanta uusiutui?) ja vinyylin "pikkurenessanssi".
 
Eli minä veikkaisin, että kasvua hidastaa enimmäkseen se, että Volvoäijät eivät enää osta CD:itä huoltiksilla samaan tahtiin kuin ennen kasetteja vaan kuuntelevat formaattiradioita automatkalla?
 
Warettavat nörtit eivät kuitenkaan ole se pääasiallinen musiikinkuluttajamassa.

Qfleaxille: Lause "kaikissa ikäryhmissä vaikutus oli selvästi levyostoja vähentävä" oli suora lainaus lehdestä. Eli mistään mun repäisemästäni johtopäätöksestä ei ole kyse, vaan lehden ilmoittamasta tutkimuksen tuloksesta.
 
Ok. En tajunnut että koko teksti oli lainausta. Kyseessä olivat siis Teoston tai tutkimuksen laatijan johtopäätökset. Sitten en ole yllättänyt jos tehdään johtopäätösiä noin hatarilla perusteilla ja tulokset ovat hmm.. "painottuneita".

En minä kyllä näe mitään radikaalia putoamista, vuosi 2003 oli yksi kaikkien aikojen parhaista.
 
Kysymys olikin siitä, onko kokonaisvaikutus levymyyntiä alentava vai ei - eikä siitä mihin suuntaan myyntiluvut ovat menneet. Noihin lukuihin tuijottamalla mennään metsään, sikälimikäli musiikin kokonaiskulutus on lisääntynyt enemmän kuin mitä levymyynnistä voi päätellä.
 
Warettavat nörtit eivät kuitenkaan ole se pääasiallinen musiikinkuluttajamassa.
 
Eivät, mutta jotain uutta näkökulmaa tähänkin asiaan on nyt saatu. Aikaisemmin on keskusteltu n. 2 %:sta kaikista suomalaisista muodostuvasta p2p-porukasta. Tutkimuksen mukaan 29 % kaikista suomalaisista on tallentanut musiikkia digitaalisesti. Ja näistä puolet on imuroinut netistä: eli nyt ollaan jo lähellä viittätoista prosenttia kaikista suomalaisista (mummot ja vauvat mukaanluettuina) - ja suuntahan on kasvamaan päin.

Mutta jos lähdetään siitä että tehdään tutkimusta, voin ottaa tässä esimerkiksi itseni. Kun minulla on mielessäni jokin tutkimuskysymys tai muu hypoteesi, haluan automaattisesti löytää teoreettista lähdeaineistoa, joka tukee hypoteesiani ainakin jollain tavalla. Voisin tavallani valikoida lähdeaineistoa mieleni mukaan, ja ehkäpä mielenikin tekisi valita vain minulle suotuisia lähteitä, mutta vilpit ja näkökulmapuutteet huomataan viimeistään ohjauksessa heti.
 
Suoranaiseen vilppiin tuskin yliopistotasolla usein syyllistytäänkään. Asiat eivät ole kuitenkaan mustavalkoisia. Tutkija tarkastelee ongelmaa aina omista lähtökohdistaan, eikä ole olemassa vain yhtä oikeaa lopputulosta. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus myös käytännössä rajoittaa tutkijan toimintavapautta.
 

Eivät, mutta jotain uutta näkökulmaa tähänkin asiaan on nyt saatu. Aikaisemmin on keskusteltu n. 2 %:sta kaikista suomalaisista muodostuvasta p2p-porukasta. Tutkimuksen mukaan 29 % kaikista suomalaisista on tallentanut musiikkia digitaalisesti. Ja näistä puolet on imuroinut netistä: eli nyt ollaan jo lähellä viittätoista prosenttia kaikista suomalaisista (mummot ja vauvat mukaanluettuina) - ja suuntahan on kasvamaan päin.
 
Esittämäsi referaatti ei kuitenkaan vastaa siihen, kuinka paljon tuo 15% keskimäärin lataa musiikkia. Uskoisin aktiivisten lataajien osuuden olevan selvästi pienempi. Entä pitääkö tuo prosenttiosuus sisällään myös kaiken luvallisenkin ja p2p:n ulkopuolelta tapahtuvan lataamisen?

Kysymys olikin siitä, onko kokonaisvaikutus levymyyntiä alentava vai ei - eikä siitä mihin suuntaan myyntiluvut ovat menneet. Noihin lukuihin tuijottamalla mennään metsään, sikälimikäli musiikin kokonaiskulutus on lisääntynyt enemmän kuin mitä levymyynnistä voi päätellä.
 
Mutta väittäisin, että aivan yhtälailla metsään mennään myös siinä, jos sen kummemmin ajattelematta pidetään tätä tutkimustulosta totuutena.
 
Aikaisemmin on keskusteltu n. 2 %:sta kaikista suomalaisista muodostuvasta p2p-porukasta. Tutkimuksen mukaan 29 % kaikista suomalaisista on tallentanut musiikkia digitaalisesti. Ja näistä puolet on imuroinut netistä: eli nyt ollaan jo lähellä viittätoista prosenttia kaikista suomalaisista (mummot ja vauvat mukaanluettuina) - ja suuntahan on kasvamaan päin.
 
Tästä täytyisi tietää tarkemmin mitä nuo prosentit pitävät sisällään. Minä poltin viime vuonna itse tasan yhden levyn, toisesta poltetusta levystä, jonka lainasin kaveriltani. Näin ollen kuitenkin kuuluisin tuohon 29%:iin, koska olen tallentanut musiikkia digitaalisesti.
 
Tuo netistä imurointi on ongelma, sitä en kiellä, mutta levy-yhtiöt ja teosto kieltävät täysin sen mahdollisuuden, että netti-imurointi voisi vaikuttaa myös positiivisesti levymyyntiin. Sitä kokonaisvaikutusta on aivan helvetin vaikea saada selville. Jatkuvasti kitistään ongelmasta, mutta mitään ei kuitenkaan edes yritetä tehdä. Odotetaan vain, että laki kieltäisi netti-imuroinnin ja sen oletetaan korjaavan tilanteen. Ja vaikka tuo imurointi kiellettäisiinkin, niin rangaistavaksihan se ei ilmeisesti silti ole tulossa. Mahtaako se sitten hillitä sitä ydinryhmää, jotka tosissaan warettavat? Tuskin..
 
Nämä kysymykset ovat vaan sellaisia, että ne jakavat niin paljon jopa musiikkiteollisuuden sisällä mielipiteitä, että hankala on mitään järkevää lähteä muutosta tekemään. Ja jakaa nämä varmasti mielipiteitä myös muusikoiden keskuudessa. Kyllähän esim. jotkut bändit ovat myöntäneet, että varmasti eivät olisi edes nousseet julkisuuteen ilman netti-imurointia..