Yleistä keskustelua musiikista ›

Periaatteessa Sonic Youthin, mutta en minä pyri hamstraamaan jokaista tuotetta jossa heidän nimensä vilahtaa. Ostamattomia levyjäkin on vielä vaikka kuinka paljon. Tällä hetkellä hyllyssä 12.
 
EDIT: Eipä suomessa tosin muita SY -tuotteita saakaan kuin heidän levyjä.

Beatlesiltä on vähän kaikennäköstä cd:tä ja bootlegia. Netistä tulee luettua hyvinkin triviaalista juttua ja haastatteluja. Enpä silti näe itseäni ostamassa punaista tai sinistä kokoelmaa, kun jo omistan samat kappaleet toisilla levyillä.
 
Mulla on molemmat kokoelmat, muuta Beatlesia ei sitten löydykään.
 
Aikoinaan oli kovakin Metallica fani, ja kyllähän kaikki levyt löytyy S&M:ää lukuunottamatta. Levyjen lisäksi löytyy jonkun vuoden Metallica -kalenteri sekä lippu (seinälle laitettava).
 
Niin kuin joku jo sanoikin, oikeastaan kaikki bändit, joita minäkin kuuntelen ovat jossakin vaiheessa tehneet jotain vähän huonompaakin - tiedä sitten vaikuttaako tämä itse faniuteen, mutta siitä syystä en nykyään pidä itseäni yhdenkään bändin fanina.

Minäkin tunnustan YUP:n sellaiseksi yhtyeeksi, jota "fanitan" eniten. Kaikki levyt on hanskassa (excluding uusi kokoelma) ja oheiskrääsää on jotain kans, paitoja, DVD ja sellaista. Reilut parikymmentä keikkaa on kans tullut nähtyä.
 
Nimmareilla en yleensä pidä paljonkaan arvoa, mutta kyllä pidän visusti tallessa erästä flyeria, jossa on koko yhtyeen nimikirjoitukset omistuksella "Tapio, metsän ruhtinas! Tervehdimme sinua."
 
Minä myös fanitan YUP:tä. Ehkä eniten tulee tätä orkesteria fanitettua, välillä jopa hämmentää, kuinka paljon. En siis tietenkään koko ajan samalla intensiteetillä, mutta "ihan hitosti" kuitenkin (nää on taas niin subjektiivisia asioita). Levyjä on keräilty, varhaisempia sinkkuja ja sivuprojekteja metsästetään, mutta rahavarannot tuppaavat aina olemaan perin vähäiset (enkä kerää levyjä pelkästään niiden arvon vuoksi - arvo on musiikillisissa jutuissa). Paitoja ei oo kuin yks, ja sekin on hillittömän suuri kun tuhannen sekaisin piti mennä ostamaan. Nuottikirja uupuu vielä, mutta ehkä tilanne korjaantuu piakkoin.
 
Ehkä voisin fanittaa myös Rancidiä ja Primusta. Ja joskus aiemmin tuli fanitettua ankarasti Green Daytä ja Millencolinia.

En hillitön, mutta joidenkin yhtyeitten uusimmat levyt pitää kyllä ostaa. Dickinsonin uutta levyä odottelen, samoin Bal-Sagothin.

En ole hillitön fani. En koe tarvetta haalia kaikkea johonkin yhtyeeseen liittyvää materiaaleja/oheistuottteita. En osta bändiltä niitä levyjä mistä en tykkää, mitä niillä tekisin kun en kerran pidä niiden lättyjen tuotannosta. Ihan turhaa mielestäni. Parhaat ja ne levyt, jotka sisältävät edes kunnollista musiikkia, ovat sitten kyllä pakko-ostoksia.

Jos löydän bändin josta todella tykkään, yleensä ostan kaikki levyt suhteellisen nopeasti. Harvinaisuuksiin harvemmin kajoan, koska on muutenkin niin paljon ostettavaa musiikkia. Mielummin ehkä laajennan levyhyllyni bändivalikoimaa ja löydän uusia loistavia albumeja, kuin ostan esim. vinyylisinkkuja.
 
Jos joskus olen tarpeeksi äveriäs alkaakseni keräilijäksi niin Alice In Chainsia hankin.

Apulanta. Tosin, tuo jokaisen ohjelman nauhoittaminen on jo hieman jäänyt, mutta ei kokonaan.

ei fanittaminen ole enää arvossaan, sillä kaikki kuvaan ja ääneen liittyvät saa tuskattomasti netistä.. paska homma.
 
Tuo on totta. Internet on tavallaan vienyt osan kaikesta "jännittävyydestä" mitä "fanittamiseen", tai no, yleensäkin musiikiin liittyy. Nykyään kaikki tiedot saa välittömästi internetistä. Ei ihmiset jaksa liittyä enää mihinkään fan clubeihin mistä tipahtaa joku lehtinen 3 kertaa vuodessa kun kaikki saa heti kaivettua netistä.
 
Topiciin viitaten; Kissiä fanitin ihan kunnolla aikanaan. Oikeastaan kaikkien bootlegien ja muun krääsän osto loppui silloin aikanaan kun muutti kotoa pois, ei ollut enää rahaa laitettavissa levyihin ja muihin. Ja eipä ole vieläkään. Jos rahaa olisi tätä nykyä oikeasti käyettävissä niin varmasti tulisi enemmän hankittua kaikkea ns."fanikamaakin", mutta kun elää lähinnä opintotuen varassa niin eipä noita levyjäkään enää tule ikävä kyllä paljoa osteltua. Ehkä sitten joskus taas...

En ole ikinä sillai fanittanut, mutta Ac-Dc:t löytyy kaikki, ja Offspringit. Hanoit löytyy ilman Puolan liveä ja ei kyllä ole viimeistäkään. Lähes kaikki Sladet ja Ramonesit on kans.
Ja kaikki Mika Häkkisen voitot nauhalla.

Kova Kiss-fani olen ollut aina ja tietenkin kaikki siihen liittyvä on kiinnostanut. Koko tuotannon aion hankkia aitoina (eikä siitä enää niin kovin montaa puutukaan) ja julisteita ja bändiin liittyviä lehtiä omistan. Mutta mitään Kiss-krääsän himokeräilijää, joka hankkii kaikki mahdolliset oheistuotteet mitä bändi on markkinoille pukannut, minusta ei koskaan tule. Minulle riittävät mainiosti nuo lehdet, julisteet ja levyt.

en. fanit on psykopaatteja.
 
Juuh. Ehkä olin aikoinani, tavallaan, ja Don huonot ja Egotrippi olivat tämän "tilan" aiheuttajia. kaikki piti hankkia. Siellähän ne on hyllyssä nykyäänkin suurin osa, ja hyviä bändejä edelleen, mutta en ole varsinaiseen fanitukseen uskonut oikeastaan koskaan.
 
Jarkko Martikainen puhui joku aika sitten Hyppönen Enbuske experiencessä todella viisaita, en nyt tarkalleen muista mitä mitä,
mutta esim. jotain suuntaan mitenkä fanitus ei sinänsä välttämättä ole edes mitenkään liitoksissa artistin musiikkiin.
Sitä voi vaan kuunnella taustamusiikkina kuten mitä tahansa muuta, kun kuolataan koomassa katsoen artistin pärstän kuvaa katossa.
Vaikka sehän on ihmiskohtaista. Ja ollakin ihan jotain muuta.
 
Ja nykyään en voi oikeastaan sanoa "fanittavani" ketään, se on vaan sellaista suurempaa tai pienempää arvostusta kyseistä artistiä/yhtyettä kohtaan. Musiikkia, ja ehkä samalla ihmistä ajatuksiltaan ja periaatteiltaan.
 
Edit: Mitä oikeastaan siis on fanittaminen?

AC/DC. Kaikki levyt, sinkut ja useita eri maiden erikoisuuksia löytyy. Myöskin hieno Money Talks -seteli sekä Stiff upper lip-kiertueelta mukaan tarttunut juhlakolikko pyörii nurkissa.
 
EDIT: Jonkin pilipalijekkibändin musavideolla näin semmoisen Angus Young-toimintafiguurin, HIENO!!

EDIT: Jonkin pilipalijekkibändin musavideolla näin semmoisen Angus Young-toimintafiguurin, HIENO!!
 
Löytyypä tuo hyllyn päältä, ja hieno on!
 
Niin, ja kyllä, AC/DC:hän se bändi on johon silmittömästi olen rakastunut. Keräilyharrastukseen on mennyt varmasti jo parisenkin tuhatta euroa ja samalla on tullut luettua kaikkea mahdollista tietoa bändistä. Kokoelmani olen jo pitkään aikonut listata, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Kaikista levyistä löytyy kuitenkin CD:llä ainakin kaksi painosta, vinyylillä pari painosta sekä monista levyistä useampikin painos. Harvinaisuuksia hyllystä löytyy jonkin verran ja kokoelma kasvaa, juuri eilen postimies toi Dirty Deeds Done Dirt Cheap / R.I.P. 7" josta yli kolmekymppiä maksoin, mahtava sinkku tuokin.
 
Olen hillitön AC/DC-fani ja iloinen siitä.

En ole hillitön fani, vaikka melko intensiivisesti muutaman bändin tekemisiä seuraankin. Metallica, Kotiteollisuus ja YUP ovat sellaisia bändejä, joiden lähes koko tuotanto löytyy hyllystä.

Löytyypä tuo hyllyn päältä, ja hieno on!
 
Niin, ja kyllä, AC/DC:hän se bändi on johon silmittömästi olen rakastunut. Keräilyharrastukseen on mennyt varmasti jo parisenkin tuhatta euroa ja samalla on tullut luettua kaikkea mahdollista tietoa bändistä. Kokoelmani olen jo pitkään aikonut listata, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Kaikista levyistä löytyy kuitenkin CD:llä ainakin kaksi painosta, vinyylillä pari painosta sekä monista levyistä useampikin painos. Harvinaisuuksia hyllystä löytyy jonkin verran ja kokoelma kasvaa, juuri eilen postimies toi Dirty Deeds Done Dirt Cheap / R.I.P. 7" josta yli kolmekymppiä maksoin, mahtava sinkku tuokin.
 
Olen hillitön AC/DC-fani ja iloinen siitä.
 
http://www.gibson.com/products/gibson/sg/angusyoungsg.html
 
Tämä taitaa vielä puuttua? Osta se niin saat helposti tuplattua AC/DC krääsään käytetyt rahat ja saat kaiken lisäksi tr00-pisteitä kaupanpäälle.

Guns N' Rosesiin olen hurahtanut. Kaikki levyt löytyvät hyllystä (kokoelmia lukuunottamatta), kaksi nuottikirjaa (Appetite ja Illusion 1 (jos joku omistaa Illusion 2 nuotit, niin myy se miulle!) ja soitan Les Paulilla (no jaa...).

Minkään yhtyeen hillitön fani en myönnä koskaan olleeni ja onneksi (?) olen aina ollut niin pihi, etten ole millään oheissälällä huonettani täyttänyt. Toisaalta monta hyvää artistia/yhtyettä löytyy hyllystä useamman levyn verran, mutta niiden kanssa kyse on vain normaalista pitämisestä.
 
Oikeastaan ainut asia mikä on koskaan (ja edelleen) sumentanut kulutuskynnystä on J.R.R. Tolkien tuotantoineen, mutta ei siitä sen enempää.

Olen hillitön Radiohead-fani. Omistan kaikki levyt, lukuisia singlejä ja n. 30-40 keikkaa cd-r:llä.

Eli Zebukoihin oon tainnu ite hurahtaa.
 
Kaikki viralliset albumit, BBC Sessions, haastattelu cd, yks cd bootleg, kaks älppy bootlegii (järkyttävän kalliita :) ), kolme dvd:tä, seinälippuja, julisteita, kuvia seinillä, Plantin Dreamland kiertueen esitevihko, hihamerkkejä selkälippu, lähes kaikki jäsenten soololevyt, ite nauhotettuja videoita, lehtiä....
 
Joku siinä vaan jaksaa kiehtoa :)