Musiikin teoria ja säveltäminen ›

mahtaakos olla totta, että joskus 70-80-luvulla oli niinku sävelasteikko yleisesti melkein puol sävelaskelta alempana?
kaveri vaan sattui löytämään ullakolta semmosen boksin kaikkee vanhaa musiikkikamaa, esim. ääniraudan, ja se oli niitten just viritettyä pianoa paljon alempana.
EDIT: tai siis melkein puol sävelaskelta alempana.

En tiedä tuosta nimenomaisesta aikakaudesta, mutta kyllähän viritysjärjestelmä on elänyt(pääasiassa noussut), mutta parissa kymmenessä vuodessa noin paljon ei kuulosta kovin mahdolliselta. Olisikohan halpa rauta elänyt lämmön mukaan, tms.

En tiedä tuosta nimenomaisesta aikakaudesta, mutta kyllähän viritysjärjestelmä on elänyt(pääasiassa noussut), mutta parissa kymmenessä vuodessa noin paljon ei kuulosta kovin mahdolliselta.
 
Jep.80-luvulla yleisin vire oli 440,90-luvun alkupuoliskolla tuli toi 442 yleisimmäksi ainakin kevyen musiikin puolella.Eli vika löytynee raudasta tai pianon virittäjästä.

Sävelkorkeudet on kyllä vaihdelleet huimasti aikakausien saatossa. A on huidellut 400-450 välillä. Luin Shostakovitsin elämänkertaa ja siinä eräs absoluuttisen sävelkorvan omannut Glazunov totesi huolissaan kuulevansa sävelet œ sävelaskelta korkeampaa kuin ennen. Todennäköisempää on että viritystaajuus on muuttunut, kuin että herran korva olisi mennyt sekaisin. Tai empä tuota tiiä.
 
Btw jos jollain on absoluuttinen sävelkorva niin mitenkä hän kuulee sävelet? onko 445 esim liian korkea a:ksi? Onko jokaiselle sävelelle joku "ainoa oikea" taajuus tällaisen henkilön korvassa?

Absoluuttinen korva kai fiksautuu johonkin tiettyyn viritystasoon, joka liittyy jotenkin siihen ympäristöön missä elelee ja ääniä kuulee. Esim. oma piano etc. Kai tästä aiheesta jotain tutkimustietoa luulisi olevan liikenteessä. Onko kenellekään tietoa onko netissä julkaistu jotain aiheen tiimoilta?
 
Joku kaveri, joka väitti omaavansa absoluuttisen korvan, kuuli taajuuksia eikä säveliä. Se kuulostaa uskottavalta. Jos sä nimeät vain säveliä, sä referoit sen johonkin ja sehän on vain relatiivinen sävelkorva.

Joku kaveri, joka väitti omaavansa absoluuttisen korvan, kuuli taajuuksia eikä säveliä. Se kuulostaa uskottavalta. Jos sä nimeät vain säveliä, sä referoit sen johonkin ja sehän on vain relatiivinen sävelkorva.
 
Jos sä nimeät hertsejä, sekin on opittu nimitys säveltasolle ts. taajuudelle.
 
Siinä mielessä absoluutti ja relatiivi eroavat ymmärtääkseni toisistaan, että absoluutille opittu taajuus on kaiketi päällimmäisenä aina se opittu taajuus, millä nimellä sitä nyt sitten kutsuukaan. Relatiiviosasto pystyy taas fiksaamaan oman ceensä mihin tahansa taajuuteen. Itse olen relatiivista korvaani pyrkinyt kehittämään. Se mitä olen tuntemieni absoluuttien kanssa jutellut, heille tuo referointi muuhun kuin siihen opittuun nimitykseen säveltasosta ei välttämättä ole ollenkaan helppoa.

Relatiiviosasto pystyy taas fiksaamaan oman ceensä mihin tahansa taajuuteen. Itse olen relatiivista korvaani pyrkinyt kehittämään. Se mitä olen tuntemieni absoluuttien kanssa jutellut, heille tuo referointi muuhun kuin siihen opittuun nimitykseen säveltasosta ei välttämättä ole ollenkaan helppoa.
 
Siirtyminen 440->442 ei aiheuttanut kovin pahaa ihottumaa,ja pikkuhiljaa siihen tottui täysin.Aiemmin,kun käytössä oli vinyylit ja c-kasetit,oli vireheitot huomattavasti suurempia.Esim. transktriptioiden tekeminen levyltä,jossa heitto oli esim. 1/4 sävelaskelta,oli aika kiusallista (levyltä tulee ääniä,joita ei pitäisi olla edes olemassa 12-säveljärjestelmässä).Ja kuten on aiemminkin tullut mainittua,ni transponointitoiminnon käyttäminen kiippareissa on aika mahdotonta (joka on periaatteessa ihan hyvä asia).Ja siinä mielessä ei-absoluuttinen korva on huomattavasti käytännöllisempi,että pitää käyttää ns. asteajattelua sointutehoissa ja melodiassakin seuraava ääni tunnistetaan vertaamalla sitä edelliseen.Näin ollen transponointi on huomattavasti helpompaa (sormitukset tietysti muuttuu),kun tehot on siellä kaalissa suhteina,eikä yksittäisinä korkeuksina.
 
edit:Prkl,tulipas selitettyä taas hienosti,saa painaa varoitusta.

Eikö jenkeillä ole vieläkin hieman leppoisampi viritys? Ainakin niille markkinoille tehdyillä puhaltimilla voi olla vaikeaa soittaa täällä 442-443 -virityksessä.
Jatkuva nostaminen tuo jo ongelmiakin, esim. vanhempia pianoja ei saa enää nykyisille taajuuksille. Samoin juuri blåsareilla voi olla tiukkaa nostaa vire kylmällä niin ylös. jossakin flyygelissä oli takuun ehto vireen pysyminen jonkun hertsiluvun (443,5?) alapuolella.

Eikö jenkeillä ole vieläkin hieman leppoisampi viritys? Ainakin niille markkinoille tehdyillä puhaltimilla voi olla vaikeaa soittaa täällä 442-443 -virityksessä.
Jatkuva nostaminen tuo jo ongelmiakin, esim. vanhempia pianoja ei saa enää nykyisille taajuuksille. Samoin juuri blåsareilla voi olla tiukkaa nostaa vire kylmällä niin ylös. jossakin flyygelissä oli takuun ehto vireen pysyminen jonkun hertsiluvun (443,5?) alapuolella.
 
soitan ite kitaran lisäksi kornettia ja kyllä joillakin ystävilläni on sellainen trumpetti/kornetti jolla on vähä hankala soittaa pianon kanssa, kun viritysmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta nuo puhaltimethan eivät ole täysin vireisiä soittimia, koska nehän valetaan raudasta, ja on jo todella hyvä suoritus että sen saa edes todella lähelle vireistä. Niin että kyllä musiikkikaupat myy hyvin lievästi epävireisetkin soittimet jos niitä tilatussa erässä on tullut mukana(ainakin suurin osa musiikkikaupoista).

Sit ku Kamen arraa Metallican St. Angerin isolle päntille niin ne käyttää noita!
 
mutta nuo puhaltimethan eivät ole täysin vireisiä soittimia, koska nehän valetaan raudasta
 
Anteeksi

Sit ku Kamen arraa Metallican St. Angerin isolle päntille niin ne käyttää noita!
 
Tiedäthän, Kamen ei enää arraa kuin korkeintaan harpuille.

Tiedäthän, Kamen ei enää arraa kuin korkeintaan harpuille.
 
Auts, emmuuten muistanu. Sori. No, tokkopa niitä torviakaan raudasta ja ettäkö vielä Metallica tekis levyn, jossa niiden biisejä on sovitettu sinfoniaorkesterille?!;-)
 
Jep mutta sen verran asiaa, että olen aikaisemminkin tällä palstalla puhunut tosta absoluuttisesta korvasta. Sen verran olen asiasta aikanaan kuullut ihan korkeakoulutasolla, että voinen jotakin kommentoida.
 
Niin selkeältä jaolta kun toi absoluuttinen vs. relatiivinen kuulostaakin, ei se ihmisen musikaalisuutta tai korvan herkkyyttä tai säveltason arviointikykyä kuvastaessa sitä ole. Ikävä kyllä mulla ei ole esittää nyt tässä mitään kovaa dataa tarkkojen tutkimustulosten muodossa mutta tieteellisesti on KUULEMMA tota rajanvetoa lähes mahdotonta tehdä. Toi "absoluuttinen" korva ei ole absoluuttinen käsite. Ihmisten kyky havainnoida säveltasoja ilman referenssiä vaihtelee niin vimmatusti. Esim. läheskään kaikkia mun tuntemia absoluutikkoja ei häiritse suuresti erilainen viritystaso musiikissa, itse asiassa niitä taitaa haitata se kaikkia eri tavalla.
 
Ja miten sitten tutkia tota absoluuttista korvaa koehenkilöillä? Baronin ja Dr. Dominantin mainitsemat absoluuttisen korvan kriteerit (todellinen absoluuttisuus suoraan taajuuteen fiksattuna ilman relatiivista tarkistusta) kuulostavat mustakin selkeiltä mutta todellisuudessa niitä on mahdoton koetilanteessa selvittää. Edelleenkin kerron kuinka kaverini sai "absoluuttisen" korvan, kun sen leuka murtu ja sinne jouduttiin laittamaan ruuvit tai jotain. Metallinen osa resonoi tietyllä taajuudella ja tarkistettuaan tuon taajuuden hän saattoi relatiivisesti tunnistaa kuulemiaan säveltasoja. Metallin pala poistettiin myöhemmin mutta tuohon mennessä hän oli jo ankkuroinut kyseisen taajuuden myöskin korviensa väliin. Siitä sitten melko nopeasti kehittyi kyky tunnistaa enemmänkin soivia säveltasoja, joka hänellä vielä nytkin, n. 15 vuotta myöhemmin on. Onks sillä teidän mielestä absoluuttinen korva?
 
Korostan vielä etten epäile kenenkään kykyä hahmottaa säveltasoja suoraan soivasta materiaalista. Toi absoluuttinen korva vaan ei käsitteenä edelleenkään oo tieteellisesti validi, kun siihen liittyy niin paljon vaihtelua ja eroja eri ihmisten välillä.

Kuuleminen ylipäätänsäkin on ainakin itselleni todella hankalasti tutkittava tai selitettävä asia. Mulla ei tietotaito riitä kovinkaan pitkälle sillä alueella. Maalaisjärjellä olen pyrkinyt ymmärtämään ilmiön luonnetta. Itsekin olen huomannut että absolutistien tarinat eroavat kovasti toisistaan. Mistä noita tietää...

Siitä sitten melko nopeasti kehittyi kyky tunnistaa enemmänkin soivia säveltasoja, joka hänellä vielä nytkin, n. 15 vuotta myöhemmin on. Onks sillä teidän mielestä absoluuttinen korva?
 
On. Mä uskon, että absoluuttinen korva on aina opittu ominaisuus. Siihen varmasti vaikuttaa ihmisen fysikaaliset ominaisuudet ym., joiden perusteella jotkut erottaa ja muistaa helpommin eri taajuuksia kuin toiset. Se, että osaa nimetä kuulemansa tai laulaa tietyn äänen, edellyttää tietenkin hertsilukujen tai sävelten nimien opettelua. Eri kulttuureissa elävät tulkitsevat saman taajuuden eri tavalla erilaisista säveljärjestelmistä johtuen. Samankin kulttuurin sisällä sama taajuus voidaan tulkita monella tavalla. Absolutisti kuulee jonkin taajuuden tilanteesta riippuen esim. ylävireiseksi g:ksi, alavireiseksi gissäksi tms. Tai jossakin toisessa harmonisessa tilanteessa tämä sama taajuus voi olla aivan puhdas. Tämäkin tietty varmaan vaihtelee ihmisen mukaan.
 
Mutta toi on tosiaan vaikea kysymys. Absoluuttisia korvia on eri asteisia. Mulla on jossain määrin absoluuttinen korva, mutta se riippuu vähän sävellajista ja soittimesta. Yleensä kuulen sävelet suoraan, kun alan aktiivisesti kuuntelemaan. Joskus joku vähän harvinaisempi sävellaji / outo vire saattaa kuitenkin sotkea pasmat täysin. Lisäksi löydän a:n varmasti, ja pystyn sen avulla päättelemään sävelet, ellen kuule niitä suoraan. Paitsi jonkun epämääräisen vireen, kännitilan tms. takia saatan joskus kadottaa a:n täysin vähäksi aikaa. Laulaessa on tosi vaikea määritellä, miten paljon laulan ääniä "suoraan päästä" ja miten paljon laskemalla intervalleja jne. Vireiden heittelyyn on kuorossa niin tottunut, ettei ne paljoa hetkauta (vaikkakin käy usein ärsyttämään), mutta transponointi laulaessa on aluksi skitson tuntuista kunnes siihen tottuu.
 
Tulipas paljon tekstiä, pahoittelut...