Yleistä keskustelua musiikista ›

Tulipa tuossa mieleeni katellessani tuota rock-historiaa käsittelevää viiden dvd:n boksia, että mitähän olisikaan tapahtunut jos Beatles ja Dylan eivät olisi koskaan tavanneet? Tuo tapaaminenhan on vedenjakaja rock-historiassa, käsittääkseni Dylan sanoi Lennonille että Beatlesit eivät koskaan sano lauluissaan mitään, mistä Lennon sitten suivaantui ja loppu on historiaa. Mutta entäpä jos tätä tapaamista ei olisi koskaan ollut? Mikä olisi Beatlesin asema nykyisin? Mikä vaikutus sillä olisi ollut 60-luvun loppuun? Tämmöistä jäin pohdiskelemaan..

Hmm...milloin he tapasivat? 1964 vai 1965?
 
Niin, Beatleshän lauloi aina rakkaudesta "sinua" kohtaan, koska se toimi tyttöihin ja niin edelleen. Rahaa virtasi.
Mutta jossitteluksi jää, olisiko Lennon huomannut mitään ilman Dylania? Poliittisesti aktiivinenhan Lennon olisi varmaan ollut ilman Dylanin apua ja varmasti jossain vaiheessa huomannut asemansa ja olisi sitä luultavasti alkanut käyttämään hyväksi.
 
Mutta minusta musiikkia ja politiikkaa ei tarvitse sekoittaa. Tykkään enemmän Maccan tyylistä tehdä musiikkia hyvin ja ottaa siihen henkilökohtainen ote. Kuten vaikkapa Hey Jude, Let It Be tai Wingsin ajoilta Mull Of Kintyre.

Hmm...milloin he tapasivat? 1964 vai 1965?
 
Niin, Beatleshän lauloi aina rakkaudesta "sinua" kohtaan, koska se toimi tyttöihin ja niin edelleen. Rahaa virtasi.
Mutta jossitteluksi jää, olisiko Lennon huomannut mitään ilman Dylania? Poliittisesti aktiivinenhan Lennon olisi varmaan ollut ilman Dylanin apua ja varmasti jossain vaiheessa huomannut asemansa ja olisi sitä luultavasti alkanut käyttämään hyväksi.
 
Mutta minusta musiikkia ja politiikkaa ei tarvitse sekoittaa. Tykkään enemmän Maccan tyylistä tehdä musiikkia hyvin ja ottaa siihen henkilökohtainen ote. Kuten vaikkapa Hey Jude, Let It Be tai Wingsin ajoilta Mull Of Kintyre.
 
Tämä tapaaminen muistaakseni oli vuonna 1965. Dylan lensi Englantiin tapaamaan Beatleseita. Helpillähän näitä vaikutuksia oli jo hieman kuultavissa mutta Rubber Soulilla sitten jo varsinaisesti.

Voin olla väärässäkin, mutta mulla on sellainen mielikuva että se homma meni jotenkin näin:
 
Paul oli "löytänyt" Dylanin ja tutustutti Johnin Dylanin musiikkiin. Lennonista tuli vielä kovempi diggari kuin McCartneysta. Ensimmäiset Dylanilta tulleet vaikutukset näkyvät biisissä "IŽm a loser" vuodelta 1964. Se oli Beatlesien ensimmäisiä tai eka biisi joka kertoi jostain muusta kuin rakkaudesta. Myöhemminhän John teki mm. biisin "YouŽve got to hide your love away", jossa on selkeää Dylan-vaikutetta.
 
Beatles poltti pilveä ensimmäisen kerran Dylanin kanssa elokuussa -64 toisen amerikan-kiertueensa aikana. Käsittääkseni kaikki "beatles for sale":n biisit olivat jo tehty tuon ko. kiertueen aikana.
 
Eli musiikilliset vaikutteet Dylanilta olivat tulleet jo levyjen kautta, vaikutteet ihan muihin asioihin tulivat sitten Dylanin tapaamisen myötä. Siinä olet oikeassa että Rubber soul oli eka levy missä alkoi olla näitä "kikkailuja." Beatlesin musiikki lähti ihan uusille urille..

No, tapahtui tutustuminen miten hyvänsä, niin kyllähän Dylanilla oli selkeä vaikutus nimenomaan Lennoniin. Kuuluisin Dylan-vaikutteinen biisi lienee "Norwegian Wood"?
 
Tosin, eihän ole mikään salaisuus, että Beatlesit ottivat paljonkin vaikuitteita muilta. Beach Boys oli käsittääkseni erittäin suuri vaikuttaja, ja esim. "Rain" on syntynyt Byrdsien vaikutteesta.
 
Ja bändin hajottuahan Lennon totesi sinänsä loistavalla "Plastic Ono Band" -albumillaan: "I don't belive in Zimmerman", eli John tuolloin yritti irtisanoutua vaikuttajastaan.

niin ja jos Dylan ei ois ikuna aloittanut tupakin polttoa...

Tosin, eihän ole mikään salaisuus, että Beatlesit ottivat paljonkin vaikuitteita muilta. Beach Boys oli käsittääkseni erittäin suuri vaikuttaja...
 
...mutta ehkä kuitenkin enemmänkin kilpailijana kuin suoranaisten musiikillisten vaikutteiden antajana*. Vuosien 1965 - 1967 välisenä aikana käyty mannertenvälinen kilpavarustelu ("Rubber Soul" vs. "Pet Sounds" vs. "Revolver" vs. "Smile" vs. "Sgt. Pepper") on ainakin usein esillä.
 
* Tosin "Back in the USSR" on tietyllä tavalla Beach Boys- pastissi (taustalaulajiksihan kaavailtiin jossakin vaiheessa Mike Lovea ja kumppaneita), ja muistelisin lukeneeni että "Honey Pie" on myös jonkinlainen viittaus rantapoikien tuotantoon ("Wild Honey").

...mutta ehkä kuitenkin enemmänkin kilpailijana kuin suoranaisten musiikillisten vaikutteiden antajana*. Vuosien 1965 - 1967 välisenä aikana käyty mannertenvälinen kilpavarustelu ("Rubber Soul" vs. "Pet Sounds" vs. "Revolver" vs. "Smile" vs. "Sgt. Pepper") on ainakin usein esillä.
 
* Tosin "Back in the USSR" on tietyllä tavalla Beach Boys- pastissi (taustalaulajiksihan kaavailtiin jossakin vaiheessa Mike Lovea ja kumppaneita), ja muistelisin lukeneeni että "Honey Pie" on myös jonkinlainen viittaus rantapoikien tuotantoon ("Wild Honey").
 
Mitä muihin artisteihin tulee, niin ainakin loppuaikojen biiseissä kuulee Zeppelin ja Cream-vaikutteita. Lennon ja McCartneyhan vierailivat itse vain yhdellä jonkin toisen artistin biisillä, Rolling Stonesin We Love You-sinkulla pojat lauloivat taustoja.