Yleistä keskustelua musiikista ›

Deicide ja Immortal ovat tyylipuhtaasti onnistuneet tekemään aina lyhyen puoleisia levyjä.
 
No Deiciden Legion toimii ainakin todella vaikka aika lyhyt onkin. Ei pääse missään vaiheessa laantumaan se meininki. Samaa voisi sanoa Reing in Bloodista.

Aika vähän on noita nykyisin, liian pitkiä riittää kyllä. Ei tule mieleen kuin 22-Pistepirkon Eleven. Sekään ei ilmestynyt ihan eilen.

Ainakin Weezer ja The Hives ovat puskeneet noita reilun puolen mittaisia levyjä, joissa on yleensä vähintään 10 raitaa. Ja hyvä niin, tekee mieli kuunnella levy heti perään uudestaan.
 
Ja tottakai se Reign In Blood täytyy mainita.

Paska Jänis Blastcore: 16 biisiä alle 10 minuuttia.

Kuten täällä on jo aiemmin todettu, mieluummin ehkä liian vähän kuin liian paljon. Keskinkertaisia (saati sitä heikompia) älpeitä ei jaksa kokonaan pyöritellä, kompaktius ratkaisee monesti. Liian pitkä levy on esimerkiksi Manicsien Know Your Enemy, josta olisi hyvin voinut poistaa ainakin neljänneksen biiseistä. Tuloksena olisi silloin ollut kelpo levy, nyt ei skippailematta jaksa kauheasti kuunnella.
 
Liian lyhyitä levyjä on esimerkiksi Viikatteen ensimmäinen, jossa olisi voinut olla pari biisiä lisää.

30-45 Minuuttia on se ihanteellinen pituus, jos levyn kestoa aletaan pitkittää alkavat huonot biisit hyvistä erottumaan liian helposti.

No Deiciden Legion toimii ainakin todella vaikka aika lyhyt onkin. Ei pääse missään vaiheessa laantumaan se meininki.
 
Kyllä mielestäni sama juttu pätee Deiciden neljään ekaan täyspitkään ja uuteen Scars of the crucifixiin. Siinä puolen tunnin kieppeillähän ne kaikki pyörivät, mutta ei tosiaan täytekappaleita juuri sitten mahdukaan mukaan.
 
Muutenkin mielestäni tuollainen 30-35 minuuttia on hyvä death metal -levyn mitta, puudutusefekti iskee erittäin helposti pitemmissä kokonaisuuksissa (poikkeuksia toki on jotka vahvistavat säännön, kuten esimerkiksi Vital Remainsin maanmainio Dechristianize, joka tykittää lähes täyden tunnin.)

MInusta useimmin on niin että levyt on liian pitkiksi venytetty. Ikäänkuin se kallis tyhjä tila levyllä pitäis väkisin täyttää. Kyllä se on niin että määrä ei korvaa laatua

Ulver - Kveldssanger
Mr. Bungle - California
Cynic - Focus
 
EDIT: Sattumalta kaikki kolme ovat myös suuria suosikkejani.

Minä en ainakaan '74 Jailbreakiä edes levyksi laske, koska se on vain EP:n mittainen kokoelma jenkeissä julkaisemattomia biisejä. Jailbreak julkaistiin alunperin Aussi Dirty Deedsillä ja loput 4 biisiä julkaistiin alunperin Aussi High Voltagella. Mutta olisihan se tosin mukava ollut jos olisivat ottaneet levylle mukaan loputkin biisit Aussi High Voltagelta ja R.I.P. (Rock In Peace):n Aussi Dirty Deedsiltä.
 
Haa, mikä tuuri, että luin tämän. Olenkin aina miettinyt, että mikähän se tämä Ž74 Jailbreak oikein on. Toivoin joskus AC/DC:n levyjä lahjaksi ja sain tämän, mutta olen aina välillä ihmetellyt, kun se ei tunnu kuuluvan niihin "virallisiin" tai "kuuluisimpiin" AC/DC-levyihin. Tai siis minulla on esimerkiksi Powerage, josta kuulee aina puhuttavan, mutta harvemmin tätä '74 Jailbreakia mainitaan missään. Ja nyt kaikki on selvinnyt minulle. Hyvä.

Cynic - Focus
 
Tätä en muistanutkaan. Toimii kyllä kuin junan vessa. Näiltä jää kyllä kaipaamaan paljon enemmän.

Reign In Blood toimii helvetin hyvin, vaikka onkin lyhyt levy. Eipä nuo muutkaan Slayerin levyt mitään 60 minuuttisia eepoksia ole. St.Anger on pilattu, koska se on liian pitkä. Kappaleet voisivat toimia sillä lätyllä sit paremminkin.

Tähän kategoriaan menis nykyaikaisella mittapuulla lähes kaikki 60-luvulla julkaistut levyt. Aikakausi muokkaa sitä minkä pituisia plajäyksiä on "trendikästä" tehdä.

Aikakausi muokkaa sitä minkä pituisia plajäyksiä on "trendikästä" tehdä.
 
Ja mahdollista.

Bad Religionin Suffer, 15 kappaletta, 26 minuuttia. Levynä on kyllä sen verran tiukka paketti, että pituuden lisäys ehkä vain haittaisi kokonaisuutta. Tulee yleensä kuunneltua pari kertaa putkeen.

Opeth - Damnation
Gluecifer - Automatic thrill
 
Molemmat levyt loppuvat ihan liian lyhyeen. Pituutta sais olla vaikka 2 tuntia molemmilla. No, onneksi repeat on keksitty.

Tool - Lateralus kestää tunti 18 minuuttia ja 56 sekuntia, mutta loppuu silti lyhyeen. Ei koko CD:n täyttämä levy aina tylsäksi käy, tai sitten on päässä vikaa jos Lattea tylsäksi väittää! :D

Olisihan Terveiden Käsien s/t -LP voinnut kestää enemmänkin kuin sen päälle 14 minsaa. Mutta toisaalta siihen mahtuu 17 biisiä, joten se riittänee.

Steve Vain Alien Love Secrets on melko lyhyt, mutta niin täyttä tavaraa että muuta ei sitten tarvitakkaan.
 
Tämähän tosin usein EP:ksi luokitellaan. Mielestäni 35-40min on aika sopiva minimipituus täyspitkälle kiekolle.