Laulaminen ›

Mulle nyt sattui "lankeamaan" LAULAJA-kitaristin osa. Ei sillä etää olisin pahoillani :) Kuitenkin ongelma on se, että jos pitäisi hieman monimutkaisempaa melodiaa soittaa joka ei kulje samoin kuin laulumelodia, menen aivan sekaisin. Sointujen rämpyttäminen ja laulaminen sujuu ihan kohtalaisesti. Mutta kun olisi tarvis vetää sitä melodiaa, joka ei välttämättä ole edes yhtenäinen, ja sitten laulaa päälle ihan toista, sekoan, ja lopetan yleensä laulamisen. Pitäisikö biisit opetella laulamaan niin perinpohjin että se laulu vaan menee ja voi keskittyä soittoon, vai toisin päin?
 
Toisekseen, huomaan välillä että jos säkeistön lopussa vaikka ääni kohoaa, alan laulaa kertosäettä aivan liian korkealta, ja se kuulostaa a) tyhmältä b) ontuvalta kun ei laulaminen vaan onnistu niin korkealta. Aloitan muutenkin usein laulun liian korkealta ettei jää enää varaa laulaa oikeasti korkeita kohtia tarpeeksi korkealta alkuun verrattuna. ja Flunssakin vielä tuhoaa ääntä. No, harjoitus tehnee mestarin.
 
Niin, en siis tosiaankaan ole laulanut kauaa muuta kun sillaa mitä nyt yleensäkin lauleskellaan omia suosikkikappaleita joskus itsekseen.

Kyllä ne laulu ja soitto pitää opetella erikseen ja yhdessä niin hyvin, että ne tulee jos joku vaikka yöllä herättää ja käskee että laula ja soita nyt. Synkronoinnista on kysymys, siinä missä esim. pianisteilla oikean ja vasemman käden synkronointi (jos soittaa eri juttua), tai rumpaleilla vastaavasti independent -treeni.
 
Kannattaa harjoitella hitaasti, ja lyhyissä pätkissä. Opettele löytämään soitosta ja laulusta sellaisia "ankkurikohtia", joissa ne menee sopivasti päällekkäin, kunnes taas erkanevat. Mun mielestä ei kannata ajatella niin, että opettelee toisen että voisi keskittyä toiseen. Molemmat täytyy automatisoida, etenkin jos aikoo keikalla vetää uskottavasti. Se tietää lisäharjoittelua.

Kuitenkin ongelma on se, että jos pitäisi hieman monimutkaisempaa melodiaa soittaa joka ei kulje samoin kuin laulumelodia, menen aivan sekaisin.
 
Tämä on käsittääkseni yleinen ongelma. Itselläkin on välillä vastaavanlaisia vaikeuksia vaikka on tullut soitettu pikkuikä kitaraa ja laulettua nelisen vuotta. Itsellä ei melodiat tuota vaikeuksia vaan kompitukset, varsinkin sointunäppäilyt laulun kanssa: näppäily menee eri tavalla. On hyvä, että tiedostat tämän ongelman nimittäin muuten saattaa käydä niin että huomaat ongelman viimeistään demonauhoitusvaiheessa tai vasta studiossa, mikä ei ole tod. hyvä asia! Olen huomannut että laulun "tahditus" vaikuttaa "soittotahditukseen". äh kun on vaikea selittää verbaalisesti...
 
Tähän on vain se kuuluisa yksi lääke: harjoittelu. Kuten apricot sanoi, niin pitää reenata nuo toimimaan itsenäisesti.
 

 
välillä että jos säkeistön lopussa vaikka ääni kohoaa, alan laulaa kertosäettä aivan liian korkealta
 
Onko tämä hetkittäinen väärästä nuotista laulamista vai tarkoitatko että tuntuisi/kuulisit päässäsi luonnolliselta mennä korkeammalle? Voi olla myös että äänialasi on "väärä" siihen vireeseen, mistä soitatte, tämän voi tietysti yrittää korjata soittamalla eri sävellajista (kitaroiden soundi voi tosin muuttua, koska monesti tulee soitettua vapaita sointuja)
 
Me olemme ratkaisseet tämän siten että olemme laskeneet virettä aika paljon, tosin musatyylimmekin "vaatii" vireen laskemista. Kun oikea virekorkeus löytyy niin pystyy aika kivuttomasti soittamaan joka paikasta otetaulua ilman että joutuisi ns. äänenkorkeudelliseen umpikujaan...örh onpa tämä vaikea selittää: ehkä nämä onkin vain yksilöllisiä ja fiilis juttuja, tai sitten ei :)

Itse soitan pianoa ja jos kädet (vasen ja oikea) menevät aivan ilman mitään järkeä, niin harjoittelen ensin molemmat niin hyvin kuin pystyn esim. erikseen ja sen jälkeen yhdistän ne. Jankkaan vaikka biisiä yhteen osissa, että lopulta totun siihen. SIis etten tee koskaan niin, että toiseen keskityn ja sitten toinen on automaattinen, vaan molemmat on automaattisia yhdessä...
 
Älä mieti niitä kahtena eri asiana usein, vaan mieti sitä kokonaisuutta ja harjoittele sen mukaan hitaasti laulu ja soitto yhteen.
 
EDIT: Anteeksi. Ei ollut selvää tekstiä enkä muutenkaan ole paras neuvomaan, mutta lukekaa silti, jos vaikka löytäisitte jotain järkeä.

Mulle nyt sattui "lankeamaan" LAULAJA-kitaristin osa. Ei sillä etää olisin pahoillani :) Kuitenkin ongelma on se, että jos pitäisi hieman monimutkaisempaa melodiaa soittaa joka ei kulje samoin kuin laulumelodia, menen aivan sekaisin. Sointujen rämpyttäminen ja laulaminen sujuu ihan kohtalaisesti. Mutta kun olisi tarvis vetää sitä melodiaa, joka ei välttämättä ole edes yhtenäinen, ja sitten laulaa päälle ihan toista, sekoan, ja lopetan yleensä laulamisen. Pitäisikö biisit opetella laulamaan niin perinpohjin että se laulu vaan menee ja voi keskittyä soittoon, vai toisin päin?
 
Minä sanoisin, että ne biisit pitää treenata ensin soittamaan sillä kitaralla vaikka silmät ummessa kolmen promillen humalassa kitara niskan takana. Sitten kun ei enää tarvitse keskittyä siihen kitaransoittoon oikeastaa yhtään, niin voikin "nautiskella" laulamisesta. Ylipäätään jos biisi menee epävarmasti kitaralla, niin turha toivoa, että biisin pystyisi laulamaan hyvin samaan aikaan. Ehkä kannattaisi yrittää hyräillä aluksi sitä kappaletta samma kuin soittaa. Nimittäin jos biisi on esim. englanninkielinen tai muuten vain vaikea "lausua", niin se voi olla aluksi tavallaan vaikea jo ihan laulaakin.
 
Toisekseen, huomaan välillä että jos säkeistön lopussa vaikka ääni kohoaa, alan laulaa kertosäettä aivan liian korkealta, ja se kuulostaa a) tyhmältä b) ontuvalta kun ei laulaminen vaan onnistu niin korkealta. Aloitan muutenkin usein laulun liian korkealta ettei jää enää varaa laulaa oikeasti korkeita kohtia tarpeeksi korkealta alkuun verrattuna. ja Flunssakin vielä tuhoaa ääntä. No, harjoitus tehnee mestarin.
 
Tämä kuulostaa kyllä oudolta. Siis osaatko laulaa noin niinkuin yleensä nuotilleen. Siis jos joku muu säestää eli saat itse keskittyä pelkästään laulamiseen? Jos laulun aloittaa liian korkealta, niin eikö sen voi muuttaa hetkessä oikealle korkeudelle?
 
Ja kuten tuossa jo todettiinkin, niin kannattaa tarkastaa, että ne biisit vedetään jostain järkevästä sävellajista. Esim. meidän bändin toinen laulaja on älytön basso ja sitä varten saa olla transponoimassa lähes joka toista biisiä - tai sitten antaa tytön laulaa. ;)

Siis osaatko laulaa noin niinkuin yleensä nuotilleen.
 
No kyllähän verrattuna moneen muuhun osaan laulaa ihan ok ja olen kehujakin siitä joskus sattuntut saamaan. Pitäisi vaan jaksaa harjoitella sitä tarpeeksi, flunssa ynnä muu tukkoisuus vaan vaikeuttaa oikein laulamista. Se nyt oli kun vähän hataralta pohjalta lähdettiin yhtä biisiä vetämään niin huomio keskittyi siihen kitaraan siksi paljon että ääni ei oikein pysynyt kurissa. Basisti kuitenkin vaati laulua mausteeksi eikä ainakaan moitteita tullut.