Lyriikka ›

jos tämäkin biisi saa murska-arvostelut, niin en aio piinata teitä enempää sanoituksillani..
 
1. Kuljin yksin
tietä pitkin.
Se päättymätön
oli, kukaties.
 
bridge
Vaikka onkin niin,
tie päättyy aina jonnekin
 
kerto
Uskon kaiken sen,
uskon kaiken minkä näen.
Toiset maailmat saa
jäädä unholaan.
 
Tuuli puhdistaa,
matkan uuden aloittaa.
Toiset maailmat saa
mennä menojaan
 
2. Matka jatkui,
minne lie
päättynytkään
tämä pitkä tie
 
bridge
kerto
 
3. Matka päättyi,
tie vain jatkui
toisenlaisiin
maailmoihin.
 
bridge
kerto
 
tämä on vaan tämmönen simppeli juttu.. ehkä noi sanat vähän junnaa paikallaan (eikai sentään??!).. mut kommentoikaa jos viitsitte.

Jaa-a. Sanoituksessa itsessään ei ollut mun mielestä mitään vikaa. Lopullinen pointti jäi vain vähän hämäräksi.
Tollaiseen sanoitukseen, joka vilisee suuria symboleita, voisi rakentaa myös muita merkitystasoja. Mä ainakin tykkään sellaisista.

Mie tykkäsin. Teknillinen puoli olisi kyllä kaivannut aika ronskiakin fiilausta kukaties mutta tiet ja tuulet ovat aina minua ainakin koskettavia kielikuvia.
 
Minulle tuli mieleen se venäläinen sävelmä Tiet daruogi vai mikä se on. Ja jotain kokeilin näppäillä tämän taustalle balalaikallani. Semmoinen hitaan surumielinen slaavilaistausta sopisi, ainakin minun mielestäni tähän.
 
Mutta teknillistä puolta kannattaa reenailla ja miettiä että saat sanottavasi tuotua julki mahdollisimman soljuvassa ja moitteettomassa muodossa.

Jep
 
Teksti yksinkertaisesti antaa lukijalle liian vähän.
 
SE EI KUITENKAAN TARKOITA ETTEIKÖ SE VOISI ANTAA KUULUJALLE ENEMMÄN!!!
 
Riippuu siis täysin sävellyksestä ja siitä miten solisti pääsee ääntään käyttämään (ja kuka laulaa)