Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Jos lattialla nököttää purkki, jonka vaikutus signaaliin täytyisi muuttaa matemaattiseksi malliksi, niin eihän sen selvittäminen mitenkään ole mahdollista kitaralla, analysoimalla pelkästään ulostulevaa signaalia. Täytyy tietää alku ja lopuu, jotta voi selvittää muutoksen.
 
Häh? Tai siis kyllä ja ei. Ei ilman lähtösignaalia tule kesää, mutta kitaran käyttäminen tuossa on mahdollista ja vielä aika yksinkertaista - miesi nauhoittaa puhdasta kitarasignaalia ja soittavi sitä sitten laitteesta mallinnettavaan vehkeseen. Tai jakaa kitarasignaalin kahdeksi - puhdas ja käsitelty. Sittenpä vainen vertaileepi näitä toisiinsa. Näin minä kuvittelen, että ne sen tekevät.
 
Ootko Askomiko muuten tuota Vettaa kuunnellut / kokeillut? Siinä se on se yläpääkin. En sitä muuten ala mainostamaan sen kummempana tuotteena, mutta yläpäätä kyllä löytyy. Sitä saa helposti vaikka liikaa.

En o Vettaillu kuin 5 minuuttia, mutta PodXT:ssähän on samat mallit? Trebleähän saa vaikka mistä, mutta, siis, kirsk. Nääh.

Sittenpä vainen vertaileepi näitä toisiinsa. Näin minä kuvittelen, että ne sen tekevät.
 
Itse olen ymmärtänyt että tekevät ja eivät. :) Luin joskus jostain artikkelin, jossa mallinnuksen tekijä selitti tehneensä sen soittamalla tasaisesti kovenevaa siniaaltoa mallinnettavan laitteen läpi ja analysoimalla tapahtunutta muutosta.
 
Pohjimmiltaan siis niin kuin yllä arvellaan, mutta ei kitarasignaalilla. Muutos on ilmeisesti helpompi analysoida ja muuntaa matematiikaksi siniaallosta lähtiessä.
 
Keskustelu oli muistaakseni tämä:
http://www.music.columbia.edu/piper … -audio-dev/2002-October/000767.html
 
Tuon kaverin (http://quitte.de/dsp/) plugareita olen hieman kokeillut - ihan kohtuullisilta vaikuttivat. Testini olivat tosin melko epäluotetavia kahdesta syystä: 1) huono kitaristi 2) vertailukohtien puute.

En o Vettaillu kuin 5 minuuttia, mutta PodXT:ssähän on samat mallit?
 
No joo ja ei. Periaatteessa on, mutta Vettan kaksi vahvistinta yhdessä -ominaisuus oikeasti vaikuttaa saundiin olennaisella tavalla. Mutta mallinnukset ovat käsittääkseni samat. Ja puhun siis koko ajan kitarakaapista tulevasta saundista, DI-ominaisuuksia ei ole tullut kämpillä testailtua kuin hetken aikaa PA:n läpi.
 
Trebleähän saa vaikka mistä, mutta, siis, kirsk.
 
Mutta ei Podista. Tuosta kirskunasta en tiedä, kun en ole siihen opinnoissa tai työssä törmännyt saundin määreenä. Mutta ei siinä Vettassa siis sellainen olo tule ainakaan minulle että Pod-tummaa mallinnusta olisi vain equtuksella kirkastettu.
 
Mutta turhapa näistä on näin teoriassa keskustella. Pitäisi joutessaan äänittää muutama klippi ja pistää kuultavaksi niin voisivat kaikki arvon henkilöt muodostaa omat mielipiteensä kirskunasta.

Eli tuotapa löyhästi hain. Siniaallolla todellakin saadaan vain "keskiarvo" joka ei siis vastaa oikeata vaan jotain sinnepäin.
 
kiitos.
 
Ja nuo Line6 vaffarit on "laadukkaampia" kuin nuo POD sarjan tuotteet tai guitar portit sun muut. Johtuen siitä että ne on tarkoitettu nimenomaan live käyttöön ja sillon ne luonnollisesti kuulostaa enemmän oikealta kitaravahvistimelta. Vettassa on 2 Sharc sarjan piiriä mutta 2 vain siksi että etusesta saa käyttöön 2 vahvistin mallia samanaikaisesti. PODissa on 1 sharc piiri mutta kuulemma prosessointi tehoa saman verran kuin vettassa yhdelle vahvistin "kanavalle."
 
Mutta omasta kokemuksesta ylivoimaisesti luonnollisin Line6 mallinnus on DUOVERB vahvarissa. siinä kun ei mallinnustehoa mene "hukkaan" erilaisille efekteille sun muille hömpötyksillä vaan nuo 2 sharc piiriä paahtaa pelkästään vahvarimalleille ja reverbille.
 
EDIT: miksei muuten noihin Line6 pömpeleihin saisi vielä yhtä vaatimatonta valikkoa josta nimenomaan voisit preset kohtaisesti säätää kitarasi mallin?!?!
Jos Twin amp mallia käytät Fenderillä niin valitset guitar typeksi Fender! Typejähän voisi olla vähintään yhtä monta kuin kitaroita kun tuskin se niin valtavasti "tehoa" söisi? vain pieni alku EQ.

EDIT: miksei muuten noihin Line6 pömpeleihin saisi vielä yhtä vaatimatonta valikkoa josta nimenomaan voisit preset kohtaisesti säätää kitarasi mallin?!?!
 
Varmaan ne tuommoisen vääntääkin, ettei tarvitse mallinnusta tehdä niin hyväksi ettei tuommoista tarvitse.

EDIT: miksei muuten noihin Line6 pömpeleihin saisi vielä yhtä vaatimatonta valikkoa josta nimenomaan voisit preset kohtaisesti säätää kitarasi mallin?!?!
 
Vetta ja Variaxhan osaavat tehdä noin, eli vahvistin- ja kitaramalli vaihtuvat yhtä aikaa samasta napista. Jos tarkoitat, että vahvistinmallille pitäisi voida "kertoa" millaista (perinteistä) kitaraa siihen on soittamassa, mikä tämän toiminnon tarkoitus olisi? Eihän Fenderin vahvistinkaan ota signaalia mitenkään eri tavalla vastaan kitaramallista riippuen. Mitä en ymmäränyt?

Mutta Line6 ei ole Fender vaan jollain tietynlaisella signaalilla mallinnettu Fender vahvistinta emuloiva kopio.
 
Eli ei millään voi kaikilla kitaroilla käyttäytyä oikean putkivahvistimen kaltaisesti koska sitä ei ole mallinnettu KAIKILLA kitaroilla.

Jos mallinnetaan testisigaaleilla käyttäytyminen _oikeasti_ tarkasti, ei tarvitse arpoa kitaroita, koska mallinne vastaa mihin tahansa tismalleen samoin kuin originaali. ny? Jos laite vaikka nostaa sisääntulevan signaalin voimakkuuden kaksinkertaiseksi, niin sen matemaattiseksi mallinnokseksi riittää 2X. Tämä mallinnos vastaa nyt kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin signaaleihin tismalleen kuten oikeakin.

Siis mites nää pluginit nyt kaikessa yksinkertaisuudessaan toimivat? Soitan kitaralla ilman säröä ja tallennan sen jollain ohjelmalla kuten vaikka n-track studio. Sitten tuota tallennettua tuotosta muokkailen pluginilla?

Eli ei millään voi kaikilla kitaroilla käyttäytyä oikean putkivahvistimen kaltaisesti koska sitä ei ole mallinnettu KAIKILLA kitaroilla.
 
Askomiko tähän olennaisen vastasikin. Siitä voidaan keskustella, ajavatko kitaroiden ominaissaundit vahvistinta niin, että vahvistin tästä johtuen vaikuttaa eri kitaroihin aavistuksen eri tavalla. Line6 varmaan tietää tästä jotakin, minä en. Tällaisen ilmiön mallintaminen olisi kuitenkin jo niin esoteerista nippelinviilailua, etteivät sen käyttöarvo ja toteuttamisen vaatimat resurssit luultavasti olisi missään mielekkässä suhteessa.
 
Useimmille (kuten minulle) riittää jo se, että mallintavasta saa joustavasti useampia käyttökelpoisia, eri tyylisiä saundeja. Se, onko laitteessa sata täydellisesti mallinnettua, kitaraan ja soittotyyliin autenttisesti reagoivaa vintage-vahvistinta on ainakin tässä vaiheessa toisarvoista, koska kukaan ei sellaista oikeasti ole myymässä.
 
Sitten, kun joku tekee oikeasti helvetinkoneen kuuloisen mallintavan vahvistimen, on minusta aika keskustella siitä kuulostaako se aidolta sekä Fenderillä että ESP:llä.
 
edit.
 
Papillon10:
 
Johan tuon tiesit. Jos sulla on jotain muuta kuin tehokkaat aktiivimikit, kannattanee sijoittaa saundiltaan tarpeeksi neutraaliin DI-boksiin tai etuvahvistimeen, joka vahvistaa saundin linjatasolle. Siitä sitten soittosuoritus talteen ja saundeja vääntelemään.

Siis mites nää pluginit nyt kaikessa yksinkertaisuudessaan toimivat? Soitan kitaralla ilman säröä ja tallennan sen jollain ohjelmalla kuten vaikka n-track studio. Sitten tuota tallennettua tuotosta muokkailen pluginilla?
 
Äänität kitaralla raidan, säröttä tai ilman (jälkikäteiskontrollia on toki enemmän, jos vedät perusneutraalilla soundilla sisään)
 
Äänitysohjelmassa voit valita äänittämällesi raidalle haluamasi plugin-efektit - aivan kuten laittaisit efektipurkkeja analogisen mikserin kanavakohtaisiin insertteihin. Efekteissä on sitten vastaaville rautapuolen efekteille tyypillisiä säätöjä.
 
Alkuperäinen äänitys ei muutu lopulliseseti efektoiduksi, vaan ohjelma laskee käyttämiesi efektien vaikutuksen ja kuulet sen efektoituna äänenä. Voit siis milloin tahansa tulla toisiin ajatuksiin käyttämiesi efektien suhteen.
 
Eli oikeastaan et muokkaile tallennettua tuotosta (tarkkaan ottaen). Mutta jep, käytännössä homma toimii jotakuinkin noin.

Siis mites nää pluginit nyt kaikessa yksinkertaisuudessaan toimivat? Soitan kitaralla ilman säröä ja tallennan sen jollain ohjelmalla kuten vaikka n-track studio. Sitten tuota tallennettua tuotosta muokkailen pluginilla?
 
Kannattaa olla silti tietoinen siitä, että se soundi millä soitat vaikuttaa siihen miten soitat. Joskus voi olla niin, että jos soittaa näkkärisoundilla, tulee soittaneeksi ihan eri tavalla kuin sillä soundilla mitä hakee. Ja sitten sitä haluamaansa lopputulosta ei saakaan vaikka kuinka vääntelee parametrejä. Tää on tietysti vain se miten itse tykkään tehdä ... toi jälkikäteen vääntely toimii parhaiten sitten efektien, kuten kaiut, chorukset etc. kanssa.

Kannattaa olla silti tietoinen siitä, että se soundi millä soitat vaikuttaa siihen miten soitat.
 
Jonka takia mä nauhoitan kitarani nykyään näin: kitarasta piuha DI-boksiin. DI:stä piuhat mallintavaan ja äänikorttiin. Molemmista signaali talteen ja mallintava kaiuttimista muun mölyn ohella ulos nauhoitettaessa. Sitten DI-boksin padin avulla kierrätän vielä tarvittaessa signaalin kitaravahvistimen ja mikrofonien kautta kertaalleen sisälle. Näillä luulisi onnistuvan jo jos jonkinlainen...
 
Mutta pointti siis oli, että jos on mahdollista jotenkin järkevästi haaroittaa signaali vaikka mallintimeen ja soittaa sen kanssa, kannattaa sitä ehdottomasti koittaa.

Asiasta seuraavaan - olisko jollain heittää jakoon pientä pätkää puhdasta soittoa jota voitaisiin tahoillamme pluginoida ja vertailla tuloksia? Etenkin siis sellaista pätkää jossa on teknisesti hankaliksi koettuja juttuja - palm mutea, jne.

Tässä on nyt väännetty teoriaa ihan tarpeeksi joten heitän sekaan oman suosikkini mikä löytyy täältä:
 
http://www.izotope.com/products/audio/trash/#
 
Siinä on selkeä ominaissoundi mistä kaikki ei välttämättä pidä, mutta meikäläiselle se on kaikkien stryrkkari-plugarien kunkku.
 
Kuunnelkaa demoja:
http://www.izotope.com/products/audio/trash/samples.html

Hei, nehän oli kivoja. Miksen ole aiemmin kuullut tuosta. :(
 
Jep, musta toi Trash on ensimmäinen joka kuulostaa ihan oikeasti putkistyrkkarilta ja kaiuttimelta. Eikä hintakaan ole paha jos vertaa vaikkapa Amplitubeen.
 
Trashissa on sellaista aitoa syvyyttä mitä ei mun mielestä löydy mistään muista ohjelmallisista mallinnuksista. Kannattaa imaista demo ja vakuuttua asiasta :-)
 
(Harmi vaan, että on aikamoinen tehosyöppö.)

Isommat säröt ei oikein demoista vakuuttanut, mutta nuo pienemmät olikin sitten parhautta. No, sehän on vaan hyvä, Guitar Suite isoja varten ja tää lopuille.

Isommat säröt ei oikein demoista vakuuttanut.
 
Mulle kyllä kelpaa. Ne ei mene samalla tavalla tukkoon kuten monissa muissa. Vaan eipä tässä iässä jaksaiskaan enää niin mouruta ;-)