Tanssimusiikki ›

Keskustalon portaat on aika pahat,samoin aikanaan Pinjassa Treella roudattiin sellasia aika kaposia portaita ja oliko kolmas kerros,muuten oli kiva mesta,iso lava(näyttämö),hyvä ruoka,harmi kun loppu,ei käynyt jengiä...mikä siinä muuten on että kun on siisti ja puitteiltaan erinomainen mesta, niinkun tää Pinja oli,vanha elokuvateatteri,lähes keskustassa,oli pubi,ruokapaikka ja pieni hotellikin samassa,ei vaan saaneet sitä kapakkapuolta pyöriin ?....siellähän tehtiin muuten se "Huvin vuoksi"-sarjan esiaste,Kari Kuusamon iso bändi oli housebändinä,joskus 89/90...
 
Keskustalon muisto aiheuttaa vieläkin rakkoja kouriin ja Pinja on ihan persiistä. Viimeskin pinjassa oli jokku häät ja pa:t oli viety aikaisemmin ja mun piti näppärästi heittää kitarakamat (räkit/vahv./kasa rautaa yms.) ennen soitantoo. Eikö ne "mulkut" tullut portaissa sanoon, että ei salin läpi roudausta. Siinä sitten 300m kantoo talon toiseen päähän ja niitä kiekuraportaita taivaisiin. Arvaa ottiko pattiin...
Yleensäkin Pinja on paikkana ihan shittiä, ainaskin hää-juhlissa. Paikka kauhee lohmo ja jos on sata ihmistä tuntuu ihan tyhjältä. Lava on imhe sumppu, eikä soundia löydy millään (ei osata lavalta miksausta?). Plus että siä joutuu viinat ostaan tiskiltä, joten meno on kankeeta.
Boolia ja sahtia peliin...sano.

Moro kamut. Tää kannattaa lukea.
 
Kaikkein***tumaisin mun kokemista on ylivoimaisesti Suomen Joutsen. Vanhan tanssikellari ja Pukkilansaari, jossa järkkärit auttoivat ainakin meitä kantamisessa, ovat leppoisaa touhua verrattuna siihen. Olin Joutsenella keikalla syyskuussa 2004 kun olin tuuraamassa Unelmavävyissä.
 
Ensin kamat liukasta kävelyramppia pitkin laivaan, kannella 30-40 m kävelymatka keulaa (tai perää) kohti, U-käännös ja sisään todella pienen WC:n kokoiseen koppiin (40 cm korkea kynnys tietysti), josta lähes pystysuorat - ei portaat vaan sellaiset tikasportaat - yksi kansi alaspäin. Tikkaat on niin kapeat, ettei esim. Unelmavävyjen humppakuutio siitä mahtunut vaan kamat piti purkaa kannella pois caseista että ne saatiin siitä lävestä sisään, yksi kerrallaan. Siinä kopissa ei mahtunut tyhjentämään sitä kuutiota ja ulkona tihkui mukavasti vettä vielä, tottakai. Sitten punnertamaan PA:ta sisään. Kaksi kaveria ottaa vastaan ja yksi ohjaa ylhäältä. Ja mikä show kun kamat roudattiin pois! Viiden setin illan jälkeen oli kiva työntää Vävyjen silloista PA:ta ylös niitä tikkaita. Silloinen PA oli DB:n sitä aktiivikaappisarjaa, missä on 2 kpl 15" elementteja + pilli + tietty itse päätevahvistin per pönttö. Meillä oli Myrskylyhdyssä Bosen 302:t subbarit jotka painaa 62 vai 65 kg per pala ja ne oli ihan paperia näihin Vävyjen laitoksiin verrattuna. Akustiikka aivan kamala, ei lavaa ja keikalla tanssijat ja muut lattialla hiihtäjät koko ajan sylissä. Hyvä meininki tosin oli. Tarjoilija ilmoitti keikan jälkeen roudatessamme että "kauheen kauan pojilla kestää, me haluttais kotiin jo". Voi jestas mikä keikkareissu.
 
Onko joku teistä roudannut Hammondia Turun linnaan? Nykyisen bändini basisti Matti Nummi on ja kertoi sen olevan jotain todella lystiä. Mulla kun meni hermo pelkällä Rolandin keikkapianolla (RD-600, casen kanssa paino 38 kg).

Silloinen PA oli DB:n sitä aktiivikaappisarjaa, missä on 2 kpl 15" elementteja + pilli + tietty itse päätevahvistin per pönttö. Meillä oli Myrskylyhdyssä Bosen 302:t subbarit jotka painaa 62 vai 65 kg per pala ja ne oli ihan paperia näihin Vävyjen laitoksiin verrattuna.
 
Liikunta tekee hyvää nuorelle miehelle. Vaan eikös Suomen Joutsenelle olisi voinut mennä kevyemminkin kantamuksin. Olen aina ihmetellyt soittajien viitseliäisyyttä näissä roudausasioissa. Kamaa on pienissäkin tiloissa kuin rolling stonesilla. Tai sitten kyse on siitä, että ostetaan mahdollisimman isot kamat, jolla sitten tehdään kaikki keikat, ilman että paljon pohditaan tarkoituksenmukaisuutta ja muunneltavuutta.

Olavinlinna on kanssa aika viheliäinen. Bussi sillan päähän, maitokärryillä sillan yli ja muutamankin mukulakivisen sisäpihan läpi. Taisi olla jotain portaitakin... Isot roudaukset kuulemma hoidetaan jollain muulla tavalla. Tämä siis olutfestivaaleilla vierailevan bändin kanssa.
 
Joku taisi mainita Dipolin. Sielläkin isot järjestelmät hoidetaan parvekkeen kautta haaratrukilla. Muuten kyllä syvältä. Kuten aika moni muukin Alvarin suunnittelema mörskä.
 
Musiikkitalollekin olisi hyvä paikka Finlandia-Talon tilalla...

Sehän on perin persoonallinen värkki. Silloin kun kaiteet sattuvat menemään sinne mihin kuuluvatkin.

Eksä tykkää siitä hissistä?
 
En. Ja alunperinhän hissiä ei edes ollut. Saivat sen valtavan tappelun jälkeen. Aiemmin roudattiin liian kapeita, solkkeloisia ja portaallisia reittejä. Sitäpaitsi tilalle voisi rakentaa talon. jossa olisi valmiiksi hyvä akustiikka, asiallinen lavatekniikka ja roudaus, sekä kasassa pysyvät seinät.

Tuli mieleen että olenhan ollut myös Hämeen Linnassa ( siis Hämeenlinnassa) jollain hääkeikalla. Bussi piti jättää aika kauaksi ja sitten kärrättiin ja kannettiin jonnekin pitosaliin toiseen kerrokseen, Alakerrassa olivat ne valtaisat muinaiset leivunuunit. Kolkko akustiikka.
Eikös Lehtisen Eikalla ollut Järvenpäässä taas sellainen mesta että voi auton ajaa aivan stagen eteen. Jokin vanhan navetan yläkerta tms.

Onko kellään kokemuksia intin soittokeikoista? Voisin kuvitella pisimmän roudauksen tapahtuvan silloin, kun soittaja joutuu raahaamaan soitintaan 50km päivämarssin verran.

Onko kellään kokemuksia intin soittokeikoista? Voisin kuvitella pisimmän roudauksen tapahtuvan silloin, kun soittaja joutuu raahaamaan soitintaan 50km päivämarssin verran.
 
Onneks en ollut soittokunnassa! Mulla oli paljon helpommat hommat.

Onko kellään kokemuksia intin soittokeikoista? Voisin kuvitella pisimmän roudauksen tapahtuvan silloin, kun soittaja joutuu raahaamaan soitintaan 50km päivämarssin verran.
 
Kyllä siellä melkein aina pääsi jollaki ihmepelillä keikkapaikalle. Kerran oli vähän pitempi huikonen käveltävänä Venäjällä: Nevsk Prospektia jumalattomalla helteelle riittävän pitkä määrä. Välillä soittaen, välillä vaan marssien, mut pitkältä se tuntu. Omituisinta on ollu telakuorma-auton kattoluukusta keikan soittaminen tunturin kuppeessa.

Olavinlinna on kanssa aika viheliäinen. Bussi sillan päähän, maitokärryillä sillan yli ja muutamankin mukulakivisen sisäpihan läpi. Taisi olla jotain portaitakin... Isot roudaukset kuulemma hoidetaan jollain muulla tavalla. Tämä siis olutfestivaaleilla vierailevan bändin kanssa.
 
Tulihan se Olavinlinnakin mainittua. Tuohon kun vielä lisätään olosuhteiksi lumimyrsky, niin kettumaisimman roudauksen ykköspalkinto alkaa olla lähellä..
 
edit:kielipoliisi

Minulle jäi Hammondin kannosta ja Turusta kammo: Iskerin jäiset portaat, jotka meni talon seinustaa pitkin korkealle, eikä siinä ollut kaiteita. Ja se Iskeri oli vanha koripallohalli, kuten jotkut jopa muistaa, minusta se oli kuitenkin vaikein roudauspaikka.

Liikunta tekee hyvää nuorelle miehelle. Vaan eikös Suomen Joutsenelle olisi voinut mennä kevyemminkin kantamuksin. Olen aina ihmetellyt soittajien viitseliäisyyttä näissä roudausasioissa. Kamaa on pienissäkin tiloissa kuin rolling stonesilla. Tai sitten kyse on siitä, että ostetaan mahdollisimman isot kamat, jolla sitten tehdään kaikki keikat, ilman että paljon pohditaan tarkoituksenmukaisuutta ja muunneltavuutta.
 
Ei se kyllä soittajista aina kiinni ole. Meillä on kaksi Renkun 18 tuuman syvää alapäätä ja neljä saman merkin isoa yläpäätä. On monta kertaa jossain perselävessä yritetty ehdottaa solistille, että miten olis yks alapää ja kaks yläpäätä. Tulee yksinkertainen vastaus: Ei kun kaikki! Ihan sama mikä paikka, Kaikki. Järjen käyttö on meillä kielletty.

Onko kellään kokemuksia intin soittokeikoista? Voisin kuvitella pisimmän roudauksen tapahtuvan silloin, kun soittaja joutuu raahaamaan soitintaan 50km päivämarssin verran.
 
Voi genitaalin genitaali (naisen) kun muistuttaa piti!
 
Olihan noita mahtiroudauksiakin toki, mutta kohdallamme homma kusi syystä siitä, että kun ei tanssiyhtyettä saatu kasaan, niin sellainen nakitettiin! Poppooseen niputettiin pari asennevammaista jazzpuhaltajaa, pari muutenkinhajonnutta tanssimuusikkoa, ogelirumpali ja nykyisin Suomen parhaimpiin kuuluva kepittäjä Tomi Vartiainen. Lämmöllä muistan, loistavia tyyppejä, mutta kyllä hymy oli hyytyä monta kertaa.
 
Itse jouduin laulamaan ja soittamaan harmonikkaa samaan aikaan. Eikä ollut kilonpainoista simosilmuhinttihanuria silloin, oli viistoistakilonen kunnon timangi!
 
Onneksi keikkoja ei ollut paljon. Ensimmäinen venyi pirun pitkäksi, oli häät Haminan upseerikerholla, kolmen tunnin yöunen jälkeen seur. aamuna soittokunnan pomo J.Siniketo sanoi, että "kolme settiä on maksimi". No olisi nyt ajoissa sen sanonut! Muistan vielä sen morsjamen eversti-isän sanat: "Nyt vielä kaksi valssia, ja sitten saatte mennä".
 
Parasta oli, ettei siinä ollut mitään väliä oikeastaan, miten ja mitä Tanssiorkesteri Nakitetut väänsi! Lopussa, kun oli Vähän Jäljellä(TM), niin "Ihan kauheeta" tahallaankovaakuiskaukset yleisön joukosta menivät ihan lahjakkaasti yhdestä korvasta sisään ja peräaukosta ulos! Viimeisellä hienostojuhlakeikalla vedettiin haistapaska-otteella "Kaikessa soi blues", ja lainassa oli tamperelainen Es-klarinetisti, joka toi hommaan tarvittavaa swingiä ja klezmeriä!
 
"Kun sulhasen jalka koskettaa lattiaan, niin ensimmäisen valssin on alettava" -repliikin muistan RUKissa soitetuista häistä. Tästä onkin siinnyt usein käytetty termi "RUKinkäynyt bestman".
 
Onneksi ei äänitetty mitään, koskaan. Joku on voinut vahingossa videokuvata. Pakolla synnytetty musiikki on shittiä. Mutta ehkä sitä ennemmin valitsee alavireiset kulkurinvalssit ja friteeratut kuoreet kuin jatkuvan ryynäämisen Säkylän metsissä.

-Pisin roudaus on, kun soittajalla meneen kotona 'lusikat' jakoon. Se muuten kestää eikä sitä tahdo oikein kestää.
 
Siinä jäävät häviölle Iskerit ja Olavinlinnat....

"lainassa oli tamperelainen Es-klarinetisti, joka toi hommaan tarvittavaa swingiä ja klezmeriä!"
Loistava ilmaus! Aion luvatta käyttää tuota jossain.

"lainassa oli tamperelainen Es-klarinetisti, joka toi hommaan tarvittavaa swingiä ja klezmeriä!"
Loistava ilmaus! Aion luvatta käyttää tuota jossain.
 
-Meillä oli lainassa taas turkulainen Ex-fonisti, joka toi hommaan tarvittavaa mattia ja teppoa sekä läntistä avaruutta.
 
Siinä jätkässä oli roudaamista, kamoissa ei.

Rantasipi yyteri porissa , mikähän mahtaa nykyään olla ravintolan nimi , mutta kamat pitää kantaa autosta ala-aulan kautta pitkät portaat ylös ja stagelle, matkaa yhteen suuntaan noin 50 metriä . Hissikin tosin löytyy , mutta matka on vähän pidempi jos sitä käyttää ... mutta henkilökunta sitäkin mukavampaa . tuli paljonkin käytyä 90-luvulla .

Helpoin : Loimaan seurahuone
Nihkeä : Viikinsaari Tampere