Laulaminen ›

Tuli tuosta Club for Five -keskustelusta mieleen, että onkos täällä ketään acapella-laulajia? Tai muita laulajia, jotka lauvat ns. "lauluyhtyeissä"? Minkäslaisissa poppoissa laulatte? Kerro lisää. :)
 
Itse diggailen tuollaisesta acapella meiningistä todella paljon, siis jos se pysyy ihan "perustasolla" eikä mene liialliseksi kikkailuksi (millaiseksi se tuntuu joskus monillakin kuuluisimmilla bändeillä menevän).
 
Oikeastaan olisi joskus hauska kokeilla tuotakin touhua.

Lauloin viime vuonna sellasessa neljän hengen kokoonpanossa. Tehtiin jonkun verran keikkoja, laulettiin aika peruskamaa. Se vähän kuivahti kasaan kun kiinnostus lopahti.. Ja osittain vaikutti kyllä sekin kun kaikilla ei ollut samalainen musiikillinen tausta. Tai siis tollasissa jutuissa on aika tärkeää osata kuunnella muutakin kun itteensä. Jos joku laulaa niin että kuuntelee vaan sitä, että saa oman stemman kohilleen, niin koko homma kaatuu. Toisin sanoen jos yksi ei osaa niin ei muidenkaan taidoilla oo väliä.
 
Mutta acappella juttuja on kyllä siistiä tehä, ois hauskaa löytää bändi jonka kanssa vois taas kokeilla laulujuttuja. Joskus jos pääsis laulamaan keikalla Manhattan Transferin Nightingalen niin huh.

Oi mä kiljun.
 
Olen aina halunnut vääntää hyvässä porukassa nightingalen. Mites olisi Four brothers? (Ei täällä kukoista kunnianhimo..)Olisi ihanaa pistää _kunnon_ porukka pystyyn. Siis sellainen, jossa kaikki olisivat super-taitavia ja jonka sointi olisi kaanis. Ainoa noissa on se, että porukasta muodostuu usein niin hyvät kaverukset, ettei sitä "heikointa lenkkiä" - harmonian (ehkä juuri liian vähäisellä muiden kuuntelullaan) rikkovaa yksinkertaisesti jengiin liian huonoa laulajaa kehtaa potkia pihalle.Lopulta kaikki turhautuvat ja systeemi kuivuu.
 
Mutta vielä minä joskus niille näytän. No, Jelena! Pistetöäänkös harrastelumielessä hynttyyt yhteen?

Eikun saakura sä asut niin kaukana.. *myy* Mutta jos joskus muutat tännepäin maailmaa (EDIT: pk-seutu), niin toteutetaan me klasarihömelöt unelmamme "jazz"tähteydestä ja riipastaan Transferit vaikka savoyssa, jookos ;)

Meillä oli myös neljän hengen lauluyhtye mutta ajanpuutteen takia jouduttiin lopettamaan. Pari keikkaakin heitettiin. Siinä sävelkorva paranee huomattavasti kun joutuu toden teolla kuuntelemaan mitä toiset laulaa. Nyt hieman harmittaa että jouduttiin pistämään hanskat tiskiin mutta ainahan sitä saa uuden yhtyeen pystyyn jos siltä tuntuu.

Mä laulan kolmen naisen lauluyhtyeessä. Kolme on hieman hankala luku noin sovitusten kannalta, mutta ei mahdoton. Me lauletaan omia ja lainattuja, aika paljon a cappella, mutta myös joitain kitaran tai pianon kanssa.
Ihan peruskamaa, päätettiin akkojen kaa, että ei aleta ollenkaan tekemään mitään taiteellisia arreja vaan sellasia, joita vois mennä vetäsemään iloisesti vaikka kapakkaan tai firmojen pikkujouluihin.
Se on mukavaa, kehittävää ja vaihtelua omaan työhön kapakkalaulajana.
 
Joskus aikoinaan lauloin kuusinaisisessa Akkabella-laulyhtyeessä ja se oli kyllä mahtavaa. Kuudelle voi jo sovittaa kaikkea kivaa (välillä ihan sitä kikkailuakin!).
 
Mun haave ois saada laulaa ilman säestystä Queenin Bohemian Rhapsody! Aaahh!

Meillä on 7-naisinen lauluyhtye. Henkilömäärä on vaihdellut jossain kuuden ja yhdeksän välillä. Olemme kaikki laulaneet koko pienen ikämme erilaisissa kuoroissa ja tämä on nyt se huipennus. Laulamme taidemusiikkia, vähän kokeiltiin kansanmusiikkia ja tarkoituksena on kokeilla vähän jazziakin. Yhtyeessä on kiva laulaa, kun on hyvät laulajat joiden osaamiseen voi luottaa.

Mun haave ois saada laulaa ilman säestystä Queenin Bohemian Rhapsody! Aaahh!
 
Oi vitsi.. toi olis kyllä hieno veto. Huutele täällä kun saat pistoksen, niin toteutetaan ;) Mulla on basso jo hallussa (Will you do the fandango?)

Mun haave ois saada laulaa ilman säestystä Queenin Bohemian Rhapsody! Aaahh!
 
Tuon on tainnut joku tuntematon suuruus levyttää acapellana. Ellen väärin muista, niin multa löytyy tuo mp3:na kotikoneelta. Pitää tarkastaa.

Jep. Joskus vuosia sitten tuli laulettua semmosessa vahvistetussa kvartetissa. Siis kahdeksan henkee, joista puolet miehiä puolet naisia. Oli siistiä laulaa keskiaikasia pia cantiones lauluja! Laulettiin kevyempääkin jotain negrogospelia ja sen semmosta. Voi jos joskus vielä pääsis samalla tavalla laulamaan porukalla. Ei näissä rokkikuvioissa tunnuta oikein ymmärtävän stemmalaulannan hienouden päälle. Kertoo jotain sekin, että kaikki muut tässä keskustelussa taitaa olla tyttöjä;).
 
Mites olis tytöt, jos pistettäis lauluyhtye kasaan?:)
 
Queenilla on muuten paljon tuota stemmalaulantaa...tuli nuorempana kuunneltua aikalailla.

Jee! Mie oon mukana kaikessa lauluhässäkässä mikä vaan saadaan raavittua kasaan. :) Ja ehkä sinne pk-seudullekin vie joskus tie, kun sinne nuo musiikin opinahjot taitaa olla painottuneet..

Jee! Mie oon mukana kaikessa lauluhässäkässä mikä vaan saadaan raavittua kasaan. :) Ja ehkä sinne pk-seudullekin vie joskus tie, kun sinne nuo musiikin opinahjot taitaa olla painottuneet..
 
Olet asian ytimessä.

A cappella laulaminen on hauskaa. On melko helppo laulaa kohtalaisen hyvin, mutta että saisi koko biisin kaikki äänet soimaan oikein hyvin on todella, todella vaikeaa. Tämän olen havainnus useamman vuoden kvartettikokemuksella.
 
Toisaalta, usein nopeissa biiseissä epäpuhtaus jää monen stemman kuvioiden taakse hieman piiloon, varsinkin jos live-esityksessä meno on muuten hyvä. Mielestäni hyvin mikitetty, kaksiääninen laulu on joskus virheille armottomampaa kuin nopea kvartettiluritus.
 
Ja kyllä tuossa toisten kuuntelussa haasteena on se, että kuka kuuntelee ja reagoi kehen: jos se joka laulaa oikein on myös paras reagoija, meneekö koko kööri väärin laulajan perässä?
 
Mutta silti, kun ryhmä saa harmoniat soimaan ja osaa melkein ennustaen korjata sävelet kohdalleen, se on huippufiilis. Kvartettimme kanssa näin käy melkein joka vuosi ;-)

Tässä ilmoittautuu yksi a cappella -laulaja. Meidän bändi on kuusihenkinen, neljä mimmiä ja kaks kundia. Ollaan oltu kasassa jotain pari vuotta, mut keikat on ollu enimmäkseen yksityistilaisuuksia, että ei olla päästy oikeen julkisesti esittäytymään kaikelle kansalle.
Se on tää poppis- a cappella -touhu kovasti nousemassa. Virossa niillä on erikseen pop a cappella -festivaalejakin, joissa käy paljon yleisöä. Mä oon huomannu, että Suomessa on tosi vähän niitä, jotka on oikeesti tietoisia koko a cappella -touhusta. Tavallisille pulliaisille saa aina selittää, että meillä on kaikilla oma stemma, ja kaikki äänet on laulettuja. Sitten harvoin jossain voi tulla vastaan joku friikki, joka tietää kaikki bändit ympäri maailmaa ja tietää kaiken beatboxeista sun muista erikoisuuksista - ja klasariporukat siinä sivussa. Mutta kuoropohjaltahan nää bändit yleensä syntyy, lauletaan ensin ihan vaan kuorobiisejä ja -sovituksia. Mikä onkin hyvä lähtökohta. On tässä tullut mietittyä, että kuinka monta a cappella -ryhmää Suomeen mahtuu, että homma säilyy vielä kiinnostavana. Musta olis hienoa, että tulis sellaisia bändejä, jotka tekis itse omia biisejä, ja etsisivät omaa bändisoundiaan. Silloin vois pinnalle nousta paljonkin yhtyeitä ilman, että ne söisivät toistensa menestymismahdollisuuksia. Nythän ollaan vielä tilanteessa, että on sen verran vähän bändejä, että a cappella sinällään kiinnostaa jonkin verran kuriositeettina. Kohta on sekin viehätys ohi. Rajaton, Club45 ja Fork tekee selvää jälkeä yleisöstä, mut nehän onkin älyttömän hyviä bändejä. Siinä on kuitenkin jo aika iso musiikillinen kenttä kartoitettuna; jonkun uuden bändin on vaikea yrittää tulla pinnalle tekemättä saman kuuloista juttua kuin em. yhtyeet.
 
Mutta lauluhan on kaikille sallittu harrastus. Laulakaa, ihmiset, ja perustakaa a cappella -yhtyeitä! Tulen keikoillenne kuuntelemaan.

Täytyy muuten laittaa kiitos tälle palstalle ja ketjun aloittajalle. Menin tänään iltapäivällä kotistudiooni ja ajattelin tehdä eräästä, jokunen vuosi sitten tekemästäni biisistä perusversion nauhalle, you know, kitara, basso rummut ja pari stemmaa. Tämä A Cappella -keskustelu tuli mieleeni ja päädyin pyörittämään biisistä raakaversion pelkällä laululla.
 
Se oli yllättävän hauskaa, semminkin kun en paikalle ehtinyt pyytää kvartettikamuja ja joiduin vääntämän kaikki stemmat itse -- eipähän tarvinnut riidellä laulutyylistä ;-)
 
Tämän ensimmäisen session raakileen laitoin muuten Demostudioon, palaute on tervetullutta -- korjattavaa ja hierottavaa tässä vielä riittää.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=17&t=78580&o=0&co=0

Laulelen kuuden hengen a cappella -kokoonpanossa, meitä on siinä kaksi sopraanoa, minä altto, sitten miesääniä kolme, tenori/baritoni/basso. Tai kaksi bassoa/tenoria, miten sen nyt sitten haluaa ajatella..Sovituksesta riippuen. Hirmu mukavaa ja kehittävää puuhaa. Treenitunteja kyllä saa touhuun tuhraantumaan, jos tahtoo saada laatua aikaan. Pyritään tekemään yhä enemmän biisejä itse ja sovittamaan ne, mutta käytetään myös jonkin verran valmiita. Sovitusten tekeminen on tässä ehkäpä parasta - joko yhdessä tai itekseen - voi katsella ja kuunnella, mihin ideoihin porukka venyy. En oikeastaan tiedä musatyyliä, jota ei voisi kokeilla a cappella -pohjalta. Oon vähän sitä mieltä, että jossain vaiheessa jokaisen "kuningassolistinkin" kannattaisi harjoittaa korvaansa tällaisella stemmalaulannalla. A cappella -laulajista tulee jossain vaiheessa kammottavia virepoliiseja. :)

Onko tietoa, että miten se a cappella oikein pitäisi kirjoittaa? Onko italian kielen tuntijoita? Accapella, a cappella, acapella, a capella... nyt en pysty nukkumaan öitäni. Niin, ja kertokaa kaikki, että missä päin maata yhtyeenne oikein toimii. Meidän poppoo on Helsingissä.

Me ollaan jyvääskyläästä! Katoin muuten musiikkisanakirjaa ja siellä kirjoitettiin tämä asia a cappella. Täytyy varmaan uskoa sitä...

Onko tietoa, että miten se a cappella oikein pitäisi kirjoittaa?
 
A cappella.