Aloittelijat ›

Elikkä jos tahtilaji on esim. 3/4, mitäs tuo kolmonen ja nelonen virallisesti meinaa? En ole nähnyt vaikka 2/10-tahtilajia missään käytettävän, mutta miten tällaisen rakentaisi?
 
Kiitos pitkästä vastauksestasi.

Tahtilajiosoitus on muotoa X/Y, missä X kertoo kuinka monta Y:n mittaista iskua tahdissa on. Käytännössä Y on aina 2, 4, 8, 16 jne. Itselleni ei ainakaan tule yhtään muunlaista olemassaolevaa esimerkkiä mieleen.
 
Jonkinlainen nyrkkisääntö tahtilajin selvittämiseen on kuunnella minkälaista komppia rummut soittavat. Useimmiten yhden tahdin sisään käydään tämä komppi yhden kerran läpi. Esimerkiksi peruskomppi: Tahdin ykkösellä tulee hi-hat ja bassorumpu, kakkosella hi-hat, kolmosella hi-hat ja virveli ja nelosella hi-hat. Tämän jälkeen kierto alkaa alusta. Siis neljä iskua per tahti.
 
Juuri tämä 4/4 on ainakin popmusiikin yleisin tahtilaji. Tässä siis yhteen tahtiin kuuluu neljä neljäsosaiskua, eli tahdissa käytännössä lasketaan neljään (yks-kaks-kol-nel). Ja miksi juuri neljäsosia? No, se lienee lähinnä kiinni siitä, että näin yhden tahdin mitaksi tulee käytännöllisesti yksi kokonuotti.
 
3/4 on perinteinen valssirytmi, "hump-pap-paa, hump-pap-paa". Kolme neljäsosaiskua per tahti. Lienee helppo päätellä mistä termi "kolmijakoinen" tulee.
 
6/8 on sitten vähän eri asia. Ajatelkaa vaikka Metallican Nothing Else Mattersia. Komppi, jota rummut soittavat, on kuuden iskun mittainen, hidas komppi eikä perinteinen valssi. Ja koska kolmen iskun sijasta lasketaan kuuteen joka tahdissa, jokainen tahti on kaksi kertaa pidempi, joten vastaavasti tahtiosoituksen alaosa on 4:n sijasta 8. Muussa tapauksessa hitaan kappaleen tempomerkinnäksi tulisi todella omituisia lukuja.
 
Ja tahtilajit voivat todellakin olla vaikka mitä: 5/4, 9/8 tai vaikka 31/32. Tahtilaji saattaa saman biisin sisällä toki vaihtua, vaikka kuinka moneenkin kertaan. Joskus myös biisi rakentuu niin, että vuorotahdit ovat erimittaisia. Oma suosikkiesimerkkini on Toolin Schism, joka on vuorotellen 5/8 ja 7/8 ja soutaa todella kivan kuuloisesti.
 
Joku enemmän tietävä voisi jatkaa tästä ja kertoa esimerkiksi millä perusteella jotkut laulut kirjoitetaan olemaan 2/4, jotkut 2/2 ja jotkut 4/4, ainakin tämä asia on jäänyt minulle epäselväksi.

Tahtilajiosoitus on muotoa X/Y, missä X kertoo kuinka monta Y:n mittaista iskua tahdissa on. Käytännössä Y on aina 2, 4, 8, 16 jne. Itselleni ei ainakaan tule yhtään muunlaista olemassaolevaa esimerkkiä mieleen.
 
......
 
Joku enemmän tietävä voisi jatkaa tästä ja kertoa esimerkiksi millä perusteella jotkut laulut kirjoitetaan olemaan 2/4, jotkut 2/2 ja jotkut 4/4, ainakin tämä asia on jäänyt minulle epäselväksi.
 
Siis tarkennetaan vähän: X= montako Y-aika-arvoista nuottia sisältyy yhteen tahtiin. Nuottien aika-arvoja voi olla esim: 1/1 = kokonuotti, 1/2 = puolin., 1/4 = neljäsosan., 1/8 = kahdeksasosan., jne: 1/16, 1/32, 1/72. Tämä tulee siitä, että lyhymmän aika-arvo on aina puolet edllisestä, eli: 1/1 = 2x 1/2 = 4x 1/4 = 8x 1/8 = 16x 1/16 jne.
 
jos vertaillaan 4/4 - 2/2 (= allabreve) - 2/4 tahtilajeja, riippuu niiden käyttö biisin timesta ja siitä millainen nuottikuva halutaan soittajalle näyttää.

Elikkä jos tahtilaji on esim. 3/4, mitäs tuo kolmonen ja nelonen virallisesti meinaa? En ole nähnyt vaikka 2/10-tahtilajia missään käytettävän, mutta miten tällaisen rakentaisi?
 
Kiitos pitkästä vastauksestasi.
 
Tässä on jo vastattu todella mallikkaasi moneen kysymykseesi. Haluaisin vaan lisätä omat ajatukseni tuosta 2/2, 2/4 ja 4/4 tahtilaji filosofiasta.
2/2 ajattelen näin: yks-ja kaks-ja yks-ja kaks-ja yks-ja kaks-ja
2/4 taas näin: yks kaks yks kaks yks kaks(polkka)
4/4 taas näin: yks kaks kol nel yks kaks kol nel
Ideahan on että pinotus laskiessa on AINA ykkösellä

Tietääkseni kansan musiikissa käytetään aikapaljon 4/5 tahtilajia...

Tietääkseni kansan musiikissa käytetään aikapaljon 4/5 tahtilajia...
 
Viideosanuotteja tuskin sielläkään on, vaikkakin muuten tahditukset ovat löyhänlaisesti määriteltyjä.

Meni numerot väärinpäin...

Meni numerot väärinpäin...
 
5/4 on suomalaiselle kansanlaululle siinä mielessä tyypillinen tahtilaji, että kalevalamittahan on juuri viisijakoinen. Kokeilkaa ja havaitkaa itse.

5/4 on suomalaiselle kansanlaululle siinä mielessä tyypillinen tahtilaji, että kalevalamittahan on juuri viisijakoinen. Kokeilkaa ja havaitkaa itse.
 
Progekansaahan me.
 
Odd-time jo verissä, mutta svengi ei valitettavasti...

Eikö minkä tahansa piisin voi kirjoittaa mihin tahansa tahtiin? Siis eihän kuuntelemalla voi mitenkään tietää mikä tahtilaji on kyseessä, jos takoituksella on iskenyt jonkun 4/4 biisin 3/4 tahtilajiin. Eihän siinä muu muutu kuin että tulevat ne tahtiviivat eri kohtiin ja ehkä joutuu jatkamaan joitakun nuotteja sillä viivalla seuraavaan tahtiin.

Kaveri aika hämy kitaristi... soittaa progea joka menee 35/36 tahtilajissa... erottaa äärettömän vaikeasti tasajakoisesta, mutta klinkkaa kuitenkin sen verran, että tietää jossain olevan häikkää... aika usein myös oon nähny itekkin tehny 15/16 osa tahtilajissa menevää etnojassia.
5/4 osa härpäkän lisäks yleisin epänormaali tahtilaji on 7/4 osa... tai sit 7/8 osa...

onhan sitä freelympää jatsia jossa ei ollenkaan tahtilajia, eikä myöskään tahtiviivoja...
 
Eihän periaatteessa tahtilajeista, eikä tahtiviivoista ole muuta hyötyä kun se miten ne aksentoidaan. artikulaatio määräytyy aika pitkälle tahtilajin kautta...
oma kastinsa on tietty rumpalit, joille tahtilajit ovat lähes elintärkeät jos ei ole muita nuotteja.
 
ps. tämä onkirjoitettu hyvin väsyneessä mielentilassa, joten ymmärtäkää mahd. yleistämiset yms.

Kaveri aika hämy kitaristi... soittaa progea joka menee 35/36 tahtilajissa... erottaa äärettömän vaikeasti tasajakoisesta, mutta klinkkaa kuitenkin sen verran, että tietää jossain olevan häikkää...
 
Voisin silti lyödä vetoa että tarkoittamasi tahti on 31/32.

Eikö minkä tahansa piisin voi kirjoittaa mihin tahansa tahtiin? Siis eihän kuuntelemalla voi mitenkään tietää mikä tahtilaji on kyseessä, jos takoituksella on iskenyt jonkun 4/4 biisin 3/4 tahtilajiin. Eihän siinä muu muutu kuin että tulevat ne tahtiviivat eri kohtiin ja ehkä joutuu jatkamaan joitakun nuotteja sillä viivalla seuraavaan tahtiin.
 
No ei voi! Ykköset tulee aivan minne sattuu ja se sattuu.

Voisin silti lyödä vetoa että tarkoittamasi tahti on 31/32.
 
joo... niinhän se on.. väsymyksen syyks pistetään koko juttu...

No ei voi! Ykköset tulee aivan minne sattuu ja se sattuu.
 
Mitä ne on?

Siis tahdin ensimmäinen (1.) nuotti on ns ykkönen. Normaalisti ellei toisin erikseen mainita tulee tahdin painotus tuolle ensimmäiselle iskulle. Jos nuotti joka kaiken järjen mukaan pitäisi kuulostaa ykköseltä ja aksentoida ykköseksi on jossain tahdin puolessavälissä tai vaikka jaettu kaarella niin siinä voi nuottia lukiessa mennä hetki ennekuin ymmärtää mitä siinä on haettu.

Toisaalta onhan niitäkin biisejä, joissa esim. säkeistöt menee 5/4 tahdissa ja kun vaihtuu kertosäe tai brige niin sitten on 4/4

Toisaalta onhan niitäkin biisejä, joissa esim. säkeistöt menee 5/4 tahdissa ja kun vaihtuu kertosäe tai brige niin sitten on 4/4
 
On on, ja vaikka mitä muita vinkeyksiä. Kuuntelepa vaikka Stingin "Ten summoner's tales"-levyltä kappale "Love is stronger than justice". Jollen nyt ihan väärin muista, ko. kappaleessa on hienoa 7/4- ja 4/4-tahtilajien vaihtelua, eikä kuulosta yhtään väkinäiseltä.