Tää menis jo ehkä tonne säveltämisalueelle, mutta "säveltäminen" on kyllä aina ollut mun touhuilleni turhan juhlallinen termi...
Mä yritän aina noita riffejä kehitellä semmoisissa kahden pareissa. Kun alusta asti hakee riffipareja, niistä tulee aika luonnollisen kuuloinen yhdistelmä. Yksi taiteenlajihan on myös semmoiset väliosat, jotka yhdistää kaksi riffiä toisiinsa. Ei tartte olla suurtakaan juttua välissä, kun se bridge jo oikeasti vie toiseen osaan suilevasti. Ite haen noiden väliosien kohdalla jotain semmosta yhdistävää tekijää kahden riffin välille, joku sävelkuljetus tai rytmijuttu toimii monesti. Myös monenlaiset "stopit" toimii monesti.
On tullut kovasti pähkäiltyä näiden kanssa kyllä. Se on hieno tunne, kun saa luontevasti yhdistettyä kaksi erilaista elementtiä.
EDIT: Pari riffiä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, alla olevassa klipissä on ote eräästä biisistäni. Siinä on just C-osan ja kertsin välille tehty tuommoinen pieni silta, johon on laitettu tuommonen rytmijuttu C-osan riffistä ja "kromaattinen siirtymä" siihen kertsiriffiin... (eri lyhyt selitys). Tuolla tapaa mä noita monesti pähkäilen.
http://personal.inet.fi/koti/ssyrja/klip.mp3 (Pahoittelen kökkösiä soundeja, tossa on laitteistona ollu kitara, Metal Zone ja SoundBlasteri...)
"Someone once asked me to describe my tone, and I said it was like farting in a trash can." -Dusty Hill
Dropped C
Samu S.
