Muut soittimet ›

Ääneen liityvät jutut on niin monimutkaisia että jos luulee ymmärtävänsä kaiken ei todennäköisesti ymmärrä juuri mitään. Mitä enemmän tietoa halii sitä useammin joutuu huomaamaan olevansa täysin tietämätön monista jutuista.
 
Juuri näin. En itse ainakaan todellakaan tiedä kovinkaan paljon.
 
-Jos mitään ymmärsin oikein, niin PL ei kyllä tarkottanu sitä. Vaan jos tietyllä stereopäätteellä saadaan kahdesta subbasesta yhteensä 125 dB eli 122 dB/kanava, saadaan kahdella vastaavalla stereopäätteellä neljästä subbasesta 128 dB. Eli komeromäärän kaksinkertaistamiseen liittyy myös vahvistimien kaksinkertaistaminen.
 
-You have a 100W amplifier and want to change to a 350W amplifier. How many more dB will you get out of your loudspeaker?
Formula: dB = 10 x Log (watts1/watts2) or 10 x Log (350/100).

Esim 100 watista 200 wattiin. 10 x Log (200 x 100) = 3.010
 
Näissä esimerkeissä on nyt ristiriita.
Ylemmässä. tuplataan sekä komerot, että vahvistimet ja alemmassa pelkät tehot. Molemmissa +3dB.
-Ylempi on siis väärin.
 
Otetaan esimerkki tilanne:
 
vahvistin:-2x500w 8ohm rms -2x1000w 4ohm rms -1x1000w 8ohm -1x1200w 4ohm
 
subbarit: 2kpl 18" 600w rms 8ohm herkkyys 100dB max äänenpaine 125dB
 
oletetaan, että näistä saadaan särötöntä ääntä max 120dB 65hz taajuudella.Vahvistinta käytetään stereona.
 
-Kysymys: kuinka paljon max äänenpaine nousee laskennallisesti(ei siis käytännössä, koska sitä ei päästä nyt mittaamaan) edellä mainitulla taajudella jos subbareiden rinnalle kytketään toiset samanlaiset? Vastauta voisi vähän perustellakkin.
-Kysymys2: Onko mitään hyötyä ottaa mukaan myös toinen smanlainen vahvisti?

Älkää sitten unohtako äänipainetasolaskuissanne ilmiötä nimeltä power compression. Tässä ote JBL:n saitin FAQ-osiosta:
 
---
What is "power compression"? Speaker voice coils are made of copper or aluminum. As these voice coils increase in temperature during normal operation, the DC resistance of the voice coil increases. Greater voice coil resistance means less power transfer from the amplifier. As a result, the speaker will not play as loud when it's "warmed up" as it did when it was "cold". Some speakers may exhibit 3 to 6 dB of power compression. This means that power compression can have the same effect as taking away half of your PA!
---

Älkää sitten unohtako äänipainetasolaskuissanne ilmiötä nimeltä power compression.
 
Sisälukutaito kunniaan. Katos edelliseltä sivulta. Kirjoitin siellä näin:
elementti lämpenee reippaasti jolloin vastus kasvaa ja noidankehä on valmis. (kun vastus kasvaa tehot laskee> nostetaan tehoja vastus kasvaa jne...)

Sisälukutaito kunniaan. Katos edelliseltä sivulta. Kirjoitin siellä näin:
 
Kas kas. Noh, tulipahan ainakin Stetson-vakiot ko. ilmiön vaikutuksesta äänipainetasoon.
 
Edit: Beymalle täytyy nostaa hattua: sedät ilmoittavat elemettiensä datasheeteissä power compressionin vaikutuksen äänipainetasoon tehon funktiona. Tiedä sitten, ovatko käppyrät laskennallisia vai mittausdataan perustuvia.

Näissä esimerkeissä on nyt ristiriita.
Ylemmässä. tuplataan sekä komerot, että vahvistimet ja alemmassa pelkät tehot. Molemmissa +3dB.
-Ylempi on siis väärin.
 
Oon edelleen eri mieltä. Pelkkien kaappien lisääminen ei nosta äänenpainetta yhtään, jollain ne pitää saada myös liikkeelle ja siihen tarvitaan vahvistintehoa.
 
Otetaan esimerkki tilanne:
 
...
 
-Kysymys: kuinka paljon max äänenpaine nousee laskennallisesti(ei siis käytännössä, koska sitä ei päästä nyt mittaamaan) edellä mainitulla taajudella jos subbareiden rinnalle kytketään toiset samanlaiset? Vastauta voisi vähän perustellakkin.
 
Heitänpä nyt oman pohdintani, viksummat kommentoikaa jos olen väärässä...
 
Tilanne 1:
- äänenpaine yhteensä 120 dB, siis 117 dB / kaappi.
- tämä saadaan teholla 500 W / kaappi
 
Tilanne 2:
- kaiuttimet kytketään rinnan, jolloin impedanssi puolittuu -> 4 ohm
- päätteestä lähtee nyt 1000 W / kanava eli 500 W / kaappi
- yhdestä kaapista saadaan siis sama äänenpaine kuin edelläkin, 117 dB
- 4 kaappia á 117 dB tekee 123 dB
 
Esimerkki taitaa kyllä olla hiukan epärealistinen, harvoin päätteestä saatavat tehot 4 ohmiin on tuplat verrattuna 8 ohmiin.
 
Realistisempi teho 4 ohmiin vois olla 2 x 800 W, jolloin:
Tilanne 2:
- päätteestä 800 W / kanava eli 400 W / kaappi
- yhdestä kaapista saadaan nyt 116 dB (voi laskea vaikka sillä prosoundwebissä olevalla kaavalla, pudotus on n. 1 db)
- 4 kaappia á 116 dB tekee 122 dB.
 
Tämän perusteella siis kaiuttimien lisäämisestä on hyötyä, johtuen tosta rinnankytkennästä joka aiheuttaa impedanssin pienenemisen ja sitä kautta päätteestä saadaan enemmän tehoa.
 
Rinnankytkennällä saatavaa lisätehoa ihmeteltiin jo aikasemmin tässä topicissa:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=14&t=72194
 
Voi olla, että joku tässä ajattelutavassa on pielessä, mutta ite en ole sitä ainakaan vielä löytänyt vaikka asiaa on jonkun verran väännelty ja käännelty useemman kaverin kanssa..
 
Ton pohjalta ehdottaisinkin kolmatta ratkasua, pannaan ne 2 alakaappia rinnan eli ajetaan monona.
 
Tilanne 3:
- kaiuttimet kytketään rinnan, jolloin impedanssi puolittuu -> 4 ohm
- päätteestä lähtee nyt 1200 W eli 600 W / kaappi
(realistisempi ainakin 2000 W eli 1000 W / kaappi ?)
- yhdestä kaapista saadaan tällä teholla n. 118 dB eli kahdesta 121 dB (realistisemmilla luvuilla yhdestä kaapista 120 dB eli kahdesta 123 db)
 
Realistisemmat luvut perustuu QSC:n PLX-sarjan spekseihin, tässä on varmasti päätteillä paljon eroa. Parhaiten homma selviää varmaan testailemalla, jos siihen vaan on mahdollisuus.

Heei, sanokaa nyt jotain puolesta tai vastaan!

Pelkkien kaappien lisääminen ei nosta äänenpainetta yhtään, jollain ne pitää saada myös liikkeelle ja siihen tarvitaan vahvistintehoa.

Teoriassa kartiopinta-alan tuplaaminen (kaijuttimien tuplaaminen) nostaa herkkyyttä 3db. Taaskin vain teoriassa... näillä luvuilla ei todellisuuden kanssa ole kovinkaan suurta tekemistä. Nämä ovat fysiikan lakeja jotka eivät ota huomioon lainkaan muita tekijöitä. Todellisuudessä tehojen tuplaaminen + kaijuttimen tuplaaminen on usein lähempänä +3db kuin +6db.
 
Tässä vielä toinen linkki. Melkein sivun alussa käsitellään asiaa. Varsinaisesti sivu keskittyy selittämään linearrayn perusideaa.
http://yu-ra.tripod.com/array.htm