Rummut: rumpukamat ›

Elikkä!
Itse tuossa testasin yksien treenien ajan noita staggin blackmetal sarjan crashejä ja yhtä splashia ja täytyy sanoa että varsin on erikoisia peltejä.Nyt tahtoisin muitten mielipiteitä ja kommentteja kyseisistä pelleistä.
Jotenkin tuli ainakin sellanen fiilis että 17"crashia täytyy takoa niin perkeleesti että siitä saa aikaan sen saundin mitä tällä mallistolla on pyritty hakemaan eli aikasen kolkko(?)

Äärettömän kuivasaundisia peltejä.Tosiaan pitää kunnolla mäiskiä että saa ääntä.Ite en tykkää ainakaan noista crasheista, mutta joku 18" ride oli hyvä jos haluaa oikeen kuivasaundisen pellin.

Yhtä ainutta olen kokeillut, kun ei ollut silloin hyllyssä enempää. Staggien yksilöerot tietäen tuosta ei voi päätellä vielä kovinkaan paljon.
 
Joka tapauksessa se pelti oli minusta enemmänkin jazz kuin metal. Hiljaa soittaessa siinä oli mukavia yläpään sihinöitä ja hyvin matalaa huminaa. Niinkuin Istambulin Turk-sarjassa, siinä tummassa ja sorvaamattomassa.
 
Vähän lujempaa kun löi, staggi meni tukkoon. Sai mäikää ihan tosissaan, ennen kuin se alkoi taas aueta. Siinä kohtaa alkoi jo pelottaa pellin puolesta.
 
Myyjäkin väitti noita enemmän metallivehkeiksi. Tiedä sitten. Nythän juuri tuli Millbrookille iso lähetys. Pitänee mennä katsastamaan.

Mulla on tollanen 17 crash ja se on ihan niin sika hyvä. AAAH. Käytän jazzimmassa yms. kakkosridena ja crashina. Ihana kuiva saundi. Ei kyl oo mikään hevi pelti. Yksilöllisiä. Kokeilemani 16 crash oli jo niin yli kuiva että huhhuh,mut toi 17 on täydellinen.

Vähän lujempaa kun löi, staggi meni tukkoon. Sai mäikää ihan tosissaan, ennen kuin se alkoi taas aueta. Siinä kohtaa alkoi jo pelottaa pellin puolesta.
 
Aivan!Yritin saada itsekkin siitä jotain saundia mikä miellyttäs korvaa ja joutu hakkaa ihan törkeen lujaa, enkä henk.koht. pidä peltien pieksämisestä joten taidan jättää tämän sarjan oman onnensa nojaan ja kokeilla jotain muuta.

Luulenpa että se nimi viittaa siihen pellin ulkonäköön ja soundiin eikä musiikkiin johon se on tehty.