Rummut: rumpukamat ›

Minkälaista mielipidettä teillä on sähkörummuista? Soittamisesta/uskottavuudesta ;P

Älä osta.
 
Itse ostin Rolandin sen uusitun kutossetin (TD6KV tai jotain?)
Myin n. 2kk:n päästä pois koska soittaminen on yksinkertaisesti tuntumaltaan verrattavissa runkkaamiseen kahdella sormella. Siis jos olet akustisiin ehtinyt tottua.
 
Tietty tuntuma voi olla eri, jos löytyy rahaa sijoittaa kokonaiseen v-drum settiin ja aitoihin symbaaleihin. Jos vielä löytyy PA:t mistä saat rummut kunnolla kuulumaan, nii all right.
 
EDIT: Ja jos informaatiota etsit, nii haulla löytyy topicceja, tässä oli vain mun mielipide.

Hauskaa ekat 30 minuuttia. ;(

Oishan tommoset helkutin kätevät, varsinkin kun asuu kerrostalossa ja "oikean" setin ääreen pääsee pari kertaa kuukaudessa, näin siis minulla, mutta kuiteski...
Jos teet muutenkin musaa niin saat kätsysti tehtyä rumpupohjat biiseihin ym. ja onhan se mukava rakentaa oman kompin päälle biisi, kuin alkaa ohjelmoimaan kaiken maailman fruitiluupseilla.
Saahan siitä myös oivan lisän akustiseenki kun laittaa pari pädiä setin viereen...
Mutta siis, helkutin kätevä treenikaveri, jos et aina pääse setin ääreen kun haluat, jos asiat on toisin, että pääsee kun tahtoo, niin taitaispa minullakin jäädä sähkösetti ostamatta, mielummin sitä ostais kilkuttimia akustiseen...
 
aa... kysyit soittamisesta ja uskotavuudesta...
Tuntumaahan noista ei voi verrata mitenkään akustisiin ja dynamiikan kanssa on vähän niin ja näin.
Oon testaillu yamahan dtx II:st ja jotain rolandin parempaa (muistaakseni roland, hcw, mitkäs siel koulussa olikaan?), noilla mesh-kalvollisilla soitti kyllä mielellään, ei kyllä ole hajuakaan mitä tommoset maksaa, mutta ei ne halvalta näyttäny/tuntunu.
Livenä jos näkisin että rumpalilla on sähkösetti, ei ainakaan täältä heruisi oikein respektiä, mutta kukin taplaa tavallaan...

Omistan Roland TD8KV-setin. Livenä en noilla vetäisi kuin pakon edessä, mutta omien biisien demonauhotteluun helppoudessaan kyllä lyömättömät. V-symbaalit on yllättävän hyvät, etenki ridea mukavampi soittaa. Eniten häiritsee HH:n sekä virvelin soittotuntuma.
 
Lisäks komppi-ideat saa nopeesti soitettua muistiin, jos on tällänen tampio ku minä eikä osaa nuotteja tarpeeksi tarkasti ja ammattimaisesti!

Itse ostin Rolandin sen uusitun kutossetin (TD6KV tai jotain?)
Myin n. 2kk:n päästä pois koska soittaminen on yksinkertaisesti tuntumaltaan verrattavissa runkkaamiseen kahdella sormella. Siis jos olet akustisiin ehtinyt tottua.
 
Samaa mieltä. Puolen vuotta naputtanu jammun DtxpressIII:sii. Hyvät tomisoundit, ei muuta positiivista sanottavaa. Sitäpaitsi nuo tuntuu jarruttavan kehitystä, koska tremolot ja nopeet tuplabassariryöpsäykset ovat todella vaikeita.
 
Ei silti, jos akustiset taas hommaisin niin kiroiaisin joka helvetin kerta, kun tuolla hangessa tarpoisi treenikselle. Pitäs kait myydä jammut, ajaa rahoilla kortti ja ostaa käytetyt new soundit, jos rahaa jää.. ;-( Mitähän mä taas selitän?? Nukkumaanmenoaika....

Mulla on nyt ollu kohta vuoden TD6 Yamahan padeilla, snare oikealla kalvolla (jonka vaihdoin Pearlin verkkokalvoon).
 
Aluks oli tosiaan hirmu kivaa. Sitten rupes tympimään se tuntuma; pitkään ilman akustisia pääsi vieraantumaan. Mutta nyt on jotenkin oppinut sen eron ja automaattisesti osaa ikään kuin vääntää itsestä oikeat asetukset päälle joko akustisille tai sähkäreille. Vähän sama, kuin oma auto on tomaatti ja töissä ajelen välillä manuaalia, niin ei kuitenkaan ikinä ilmene mitän ongelmia niiden välillä hyppiessä.
 
Eli nykyään kovin tyytyväinen olen. Niitä jotenkin on oppinut vaan naputtelemaan suht reilusti, kun on oppinut olemaan välittämättä tuntumaerosta. Silloin sitä huomaakin yhtäkkiä tuntumankin olevan ihan jees, kun on päässyt eroon siitä varomisesta, joka johtuu pitkälti äänen liian helposta muodostumisesta.
 
Keikkaakin vedän välillä vitsillä (ei niillä tosissaan pysty). Pienissä "olohuone"-bileissä saa soundit haltuun. Ja kamat menee kerralla, laukku olalle (aivo, padit, piuhat, pedaalit, penkki, matto) ja räkki toiselle olalla.

Itsekin omistan Yamahan DTXpress-setin. Ostin aikoinaan siksi että ei ollut mahdollisuutta soittaa koko ajan akustista settiä. Tuntuma ero on kyllä aika mahtava, mutta niinkuin yllä puhuttiin, se on aivan tottumiskysymys että osaa hakea ne eri asetukset eri setteihin.
 
Kätevät ovat siinä mielessä että voi soittaa missä vaan tilassa aina oikealla voluumilla, jos on siis jonkunnäköinen PA. Ovat myös helppo kuljettaa vaikkapa synistin kämppään kun halutaan häröillä jotain ihme futurprogesetitystä pari päivää. Klikin kanssa treenaus onnistuu myös hyvin sähkörumpujen kanssa kun moduulissa on toiminto valmiina. CD tai MP3 soitin on myös helppo liittää kiinni AUXiin ja soitella sen mukana. Jos on se tonni ylimääräistä rahaa niin ei se nyt ihan huono sijoituskaan ole.

Onhan noissa puolensa, mutta itse ostin sähköiset akustisen sijaan, joten pakkohan se oli vaihtaa. Jos tosiaan on jonkin verran löysää rahaa, ja akustisilla soitto rajoitettua niin ei paha ollenkaan. Helvetin hyvät kotidemojen tekemiseen.

Mulle on tässä tulossa keikka, joka on sellaisessa paikassa missä oikea setti kuuluu aika ikävän lujaa.. No saan tuonne joka tapauksessa sähkörummut, mutta koska olen moisilla viimeksi soittanut ehkä v. 2000, niin en kyllä rehellisesti paljoa muista millaista se oli. Tai no tuntuman tiedän, mutta miten tuo dynamiikka on. Pakkohan sen pädin on jotenkin tunnistaa se lyöntivoimakkuus?

Dynamiikkaa pääsee parhaissa säätämään. Kuitenkin oikea setti ei voi liian kovaa tulla, jos tietää mitä tekee. Hommaa kevyet ja pienellä tipillä olevat kapulat. Soita lyönnit matalammalta ja bassarin nuijaa kannattaa lyödä lyhyellä lyönnillä, eli vie nuija jalalla jo valmiiksi lähelle kalvoa. Hakkaa ne sähkörummut kuitenkin.
 
Tuntuu hemmetin oudolta, jos vetää niihin padeihin ja pitää vielä hiljaa soittaa, niin sellaista napsetta lähtee niistä lätkistä, että siitäkin jo yleissoundi kärsii.

Tai no tuntuman tiedän, mutta miten tuo dynamiikka on. Pakkohan sen pädin on jotenkin tunnistaa se lyöntivoimakkuus?
 
Kyllä se ihan hyvin saa toimimaan, mutta noita saa sitten hakata aika kovalla kädellä niinkun yleensäkin. Ghosteja ei voi soittaa läheskään niin hiljaa pädiin kun oikeisiin rumpuihin, ja vastaavasti välillä vaikka hakkaat kuinka lujaa niin sieltä ei tule kovempaa ääntä kun olet jo maksimissa. Eli ota semmonen hyvä totuttelusessio siihen alkuun jos on mitenkään mahdollista.

Minkälaista mielipidettä teillä on sähkörummuista? Soittamisesta/uskottavuudesta ;P
 
Kyllä sähköpeleille on paikkansa! Ei kyllä korvaa mun mielestä akustista rumpua, mutta omana instrumenttinä tai akustisten lisänä mainiot pelit!!
 
Ja kyllä puoltaa paikkansa jos pitää saada vaikkapa uskottavaa rokkisoundia ja pitää soittaa samassa tilassa vaikkapa tuollasen herkän klasariryhmän kanssa!!! Akustinen setti peittää helposti kaikki alleen kun pitää rokkailla, mutta sähkösetistä saa sopivaa soundia ja meteli ei nouse!

Itse en soita millään muulla kuin rolandeilla.Keikalla,treeneissä ja kotona...enkä vaihda akustisiin,niin pakkoa ei tule.Aivan loistavat pelit kunhan niihin tottuu.Ja jollain ei tuossa aiemmin oikein herunut ymmärrystä jos näkee sähkösetin keikalla...mitäs väliä sitä on millä soittaa jos osaa soittaa? Mua ei ainakaan haittaa yhtään vaikka näkisin vedettävän death metallia sähkörummuilla...

Kannattaisi utrikarin kokeilla oikeita ja hyviä rumpuja. Voisi siitä aueta ihan uusi maailma.
 
Jos joku uskaltaa verrata sähkörumpuja sähkökitaraan, kirjoitan heti joulupukille.

Tuntuu hemmetin oudolta, jos vetää niihin padeihin ja pitää vielä hiljaa soittaa, niin sellaista napsetta lähtee niistä lätkistä, että siitäkin jo yleissoundi kärsii.
 
Niin no siis jos tää oli mulle tarkotettu, niin tottakai mä sitten siellä keikalla voin pädeihin vetää niinkuin sielu sietää, nupistahan sen sitten (viime kädessä miksaaja) säätää.
 
Ja ihan varmasti enemmän mielelläni soittaisin oikeilla rummuilla, mutta saa nähdä. Nuo sähköt kuitenkin eräs vaihtoehto, ei se nyt olekaan kuin säestyskeikka..

Jos joku uskaltaa verrata sähkörumpuja sähkökitaraan, kirjoitan heti joulupukille.
 
Ei ihan vielä olla siinä asti, mutta edistystä tapahtuu kyllä kovaa vauhtia. Soittelin DLXssä sitä Rolandin 3000€ settiä jossa on oikean kokoiset verkkopädit kaikissa rummuissa ja symbaalitkin ovat oikein moniosaiset. Erillaisia lyöntialueita oli todella paljon, kantit tuli sieltä hienosti, ja symbaaleihinkin pystyy lyömään eri kohtiin ja saada erillaisen äänen. Sounditkin ovat aika hyvät jo. Tosin se on sitten eri asia että viittiikö sellasesta setistä maksaa 3000€, saa nimittäin aika helvetin kovan akustisen setin siihen hintaan. Katotaan sitten viiden vuoden päästä mikä on tilanne.

Toi "aika hyvä" on se mitä itsekin tykkään noista. Eli ei vielä sinne päinkään, mitä oikeasti hyvät akustisesti hyvät rummut aikaan saavat.
 
Kyllä oli hienoa aikoinaan, kun Simmonsit tulivat ja Autiotalo. Sitten D-drumit ja vielä paremmat soundit. Kuitenkin ne kuulostavat karmealta nykyisin. Rolandin vermeillä on ihan sama tulevaisuus.
 
Aito on parasta. Mallinnettu on kaukana sitä.

Kannattaisi utrikarin kokeilla oikeita ja hyviä rumpuja. Voisi siitä aueta ihan uusi maailma.
 
Jos joku uskaltaa verrata sähkörumpuja sähkökitaraan, kirjoitan heti joulupukille.
 
No olenhan minä soittanu akustisilla 15 vuotta.Nämä nykyiset soveltuu vaan meikäläisen soittotyyliin huomattavasti paremmin.Ja lopultakin pystyy asettelemaan ne kannut niin kuin haluaa,ilman mitään kompromisseja.Seikka, joka tekee rummuttelusta äärettömän paljon helpompaa/mukavampaa.
 
Ps:Ja sille joulupukillehan kannattaa kirjoittaa joka tapauksessa,niin minäkin olen tehnyt.Tiedä vaikka pukinkontissa olis se rolandin uus TD-20-rumpuaivo...