Voimasoinnut, viitossoinnut, power chords .. rakkaalla lapsella on monta nimeä. Myös voimasointujen määritelmä vaihtelee määrittelijän mukaan. Useimmiten termillä tarkoitetaan sointua, jossa on juuriääni (1. ääni) ja sen kvintti (5. ääni). Luovasti käytettynä voimasoinnuilla voi kompata ja riffitellä maukkaasti monenlaisessa pop- ja rockmusiikissa. Ensisijaisesti tämä kirjoitus on suunnattu aloitteleville rockkitaristeille, mutta loppupään esimerkkisoinnuista saattaa vähän pidempäänkin soittanut saada joitain uusia ideoita. * Ykkönen ja viitonen yhteen soppii Voimasoinnussa on siis juuriääni ja kvintti. Kvintti on juuriäänestä lähtevän duuriskaalan viides ääni. Joskus sointumerkintään myös lisätään numero 5 osoittamaan, että kyseessä on voimasointu. Otetaan esimerkiksi C duuri, jonka kvintti on G. Tässä C -duuriskaala: http://koti.mbnet.fi/toksic/Cduuri.jpg Tässä C-duuriskaala soitettuna kitaralla. Lopussa kuulet vielä erikseen C ja G -nuotit: http://koti.mbnet.fi/toksic/Cduuri.mp3 Näistä kahdesta nuotista voi rakentaa C5 voimasoinnun esimerkiksi A ja D -kielille 3. nauhan asemaan: http://koti.mbnet.fi/toksic/C5.jpg http://koti.mbnet.fi/toksic/C5.mp3 Saman soinnun löydät myös E ja A -kieliltä 8. nauhan asemasta. Halutessasi voit myös lisätä toisen C -nuotin oktaavia juuriääntä ylempää: http://koti.mbnet.fi/toksic/C5var.jpg * Lisää hönkää kvinttikäännöksestä Yksi variaatio voimasoinnusta on se, että lisää toisen kvintin juuriäänen alapuolelle. Tämä voi olla raskasta soundia tavoittelevalle hyvä tehokeino. Tässä esimerkkinä C5/G, jossa on siis lisätty G -nuotti E-kielelle: http://koti.mbnet.fi/toksic/C5kG.jpg http://koti.mbnet.fi/toksic/C5kG.mp3 * Terssit pois ja menoksi Lisää variaatioita voimasoinnusta voi kehitellä vaikkapa tuttujen 0-aseman perussointujen pohjalta. Voimasointuja niistä saa, kun muuttaa sormitusta niin, että vain juuriääni, kvintti ja näiden kerrannaiset jäävät soimaan: Tässä G5, jonka muoto on lähellä tuttua avointa G-duurisointua. A-kielen demppaus onnistuu esim. etusormella. http://koti.mbnet.fi/toksic/G5.jpg http://koti.mbnet.fi/toksic/G5.mp3 Tässä D5/A, siis kvinttikäännös D5 -soinnusta. Ala E:n voi dempata esim. kaulan yli peukalolla. Ylä-e demppaantuu luontevasti esim. keskisormen syrjällä. http://koti.mbnet.fi/toksic/D5kA.jpg http://koti.mbnet.fi/toksic/D5kA.mp3 Tässä vapaasta ala-E-kielestä lähtevä E5: http://koti.mbnet.fi/toksic/E5.jpg http://koti.mbnet.fi/toksic/E5.mp3 * Mutta onko voimasointu duuri vai molli ..? Terssi määrittelee kolmisoinnun duuriksi tai molliksi. Palataksemme alussa esimerkkinä olleeseen C-duuriin: duuriskaalan kolmas ääni E tekisi C5 -soinnusta C-duurisoinnun (nuotit siis C,E ja G). Vastaavasti Cm sointuun tarvittaisi molliterssi Eb. Voimasoinnussa ei siis ole kumpaakaan terssiä. Sellaisenaan - asiayhteydestä irrotettuna - se ei ole duuri eikä molli. Kuitenkin voimasoinnulla voi laulua kompatessa korvata molli- tai duurikolmisoinnun. Esimerkiksi C-duurisävellajissa kulkevan sointukierron C F Am G voi korvata voimasoinnuilla C5 F5 A5 G5 (siis, jos se sopii tyylillisesti :-)) Muiden soittajien ja laulajan on silti miellettävä A5 mollina. Esimerkiksi laulumelodia tai kitarasoolo rakennetaan alkuperäisen kolmisoinnusta koostuvan kierron mukaan. Pitäkää hauskaa voimasointujen parissa. Rok, Jabe Edit: 17.6.2004 tilanne on semmoinen, että mun levytila on ihan lopussa - oli pakko ottaa noi kuvat ja äänet pois. Tiedostot on mulla kuitenkin edelleen tallessa. Jos joku haluaa ottaa ne jollekin muulle palvelimelle, mihin voi sitten linkittää tästä viestiketjusta, niin ilmoitelkaa ... Edit: 11.7.2004 Toksic tarjosi ystävällisesti levytilaa käyttöön. Mpkolmoset ja jpegit on nyt siirretty sinne, ja tämän viestin linkit päivitetty. - Jabe. |
 Vilhelmus
07.02.2003 10:17:33 | |
|---|
Mikäs nyt on tullut?
Jabe suoltaa päivittäien FAQ-tekstejä! =D
Hienoa! Muusikoiden.net -marmattajille selkäsauna. |
 Jabe
07.02.2003 12:34:14 | |
|---|
Mikäs nyt on tullut?
Heh, joo ... levynteko on nyt odotusvaiheessa (odotan konepäivityksiä, muiden aikataulujen vapautumista jne.), ja Coronalla ei ole kevättalvella keikkoja. Johonkin se energia on purettava :-) |
 JCM
07.02.2003 13:00:14 | |
|---|
Suosittelen ehdottomasti aloitteleville Rock kitaristeille tämän tsekkausta. Klikkaappa tuosta linkistä nii näät millä asioilla täsä ollaa!: Rok
SANTHYR |
07.02.2003 15:05:13 (muokattu 17.02.2003 12:22:21) | |
|---|
Se voi olla duuriskaalan- tai molliskaalan viides ääni. Ei vitossoitu ole molli eikä duuri, kun se ei ole varsinaisesti sointu ollenkaan. |
07.02.2003 15:09:19 (muokattu 17.02.2003 12:22:33) | |
|---|
Sointukierron C, F, Am, G, voi soittaa voimasoinnuilla myös näin: E5, G#5, C5, H5
Vai voiko? |
JCM
07.02.2003 15:19:27 | |
|---|
Sointukierron C, F, Am, G, voi soittaa voimasoinnuilla myös näin: E5, G#5, C5, H5
Vai voiko?
Lainaa tekstiä järkevästi. Oletko kuullut EDIT toiminnosta.
Viitsisitkä editoida nuo turhat lainaukset pois noista viesteistäsi. Eikä uutta viestiä aina tarvitse edes kirjoittaa, asiaa voi näet lisätä entisen kirjoituksen perään sillä EDIT toiminnolla.
Klikkaappa tuosta linkistä nii näät millä asioilla täsä ollaa!: Rok
SANTHYR |
 KMT
07.02.2003 16:25:05 | |
|---|
Sointukierron C, F, Am, G, voi soittaa voimasoinnuilla myös näin: E5, G#5, C5, H5
Vai voiko?
Tuskin, C sisältää sävelet C E G kun taas E5 E ja B (H)
josta tuleekin Cmaj7
F= F A C G#5= G# D# nuo ei ainakkan vastaa toisiaan
Am= A C E C5= C G josta tulee Am7 sointu
G= G B (H) D H5= H ja F# ja tästä tulee Gmaj7
Bassopalsta puuttuu muuten OK |
KMT
07.02.2003 16:35:27 | |
|---|
Suosittelen ehdottomasti aloitteleville Rock kitaristeille tämän tsekkausta.
Eikös ensin kannattais opetella normaalit soinnut? Bassopalsta puuttuu muuten OK |
 Arry
07.02.2003 17:03:04 | |
|---|
Loistavaa, painoin plussaa. En varmaan ole ainoa jota vaikutti syvästi myös nuo aistikkaat kuvitukset :) Gibsån säväytti tosissaan. Kaikki on hyvin niin kauan kun voi syyttää muita. |
07.02.2003 19:21:30 | |
|---|
Lainaa tekstiä järkevästi. Oletko kuullut EDIT toiminnosta.
Viitsisitkä editoida nuo turhat lainaukset pois noista viesteistäsi. Eikä uutta viestiä aina tarvitse edes kirjoittaa, asiaa voi näet lisätä entisen kirjoituksen perään sillä EDIT toiminnolla.
Mä oon amis.
|
Jabe
07.02.2003 20:29:28 (muokattu 07.02.2003 20:38:41) | |
|---|
Mä oon amis.
No mut siisti nyt kuitenkin nuo turhat pitkät lainaukset pois. Käytä sitä Muokkaa -toimintoa (se pyyhekumin näköinen symboli oman kirjoituksesi ylälaidassa). Niin pysyy tämä FAQ luettavan näköisenä ja käyttökelpoisena muille, jooko?
Mitä noihin sun kommentteihin tulee, niin voimasointua ei tietenkään tarvitse kutsua soinnuksi. "voimasointujen määritelmä vaihtelee määrittelijän mukaan", niinkuin edellä kirjoitin. Niitä saa kutsua vaikka Pertiksi tai Leenaksi, jos siltä tuntuu. Ja tosiaan, se viides ääni on sama myös molliskaaloissa. Noissa sointumerkinnöissä kuitenkin viitataan duuriskaalan seitsemään nuottiin. Esim. C6 soinnussa on C -duuriskaalan 6. nuotti A. Samalla logiikalla voidaan esim. sanoa, että mollikolmisoinnussa on I bIII ja V nuotit - juuri, alennettu terssi (molliterssi) ja kvintti. Referenssi on siis aina duuriskaala. Siksi minäkin yllä kirjoitin ja soitin ensiksi sen C-duuriskaalan, ja poimin siitä I ja V nuotit. (Alkaako avautua ..?)
Ja tuo esittämäsi sointukierto ei kuullosta hyvältä minun esimerkkisointukiertoni päälle. Mutta älä usko minun sanaani. Kokeile itse. Äänitä mankalle C F Am G sointukiertoa, ja kokeile siihen päälle mikä kuullostaa hyvältä.
Eikös ensin kannattais opetella normaalit soinnut?
Kannattais.
Loistavaa ... aistikkaat kuvitukset
Tänks :-) Huomatkaa myös m.netin väreihin sopivasti valitut vihreät ja siniset tussit.
PS. Aloittelijat saa esittää lisäkysymyksiä. Lukekaa kuitenkin ensin kunnolla tuo ensimmäinen kirjoitus ja kokeilkaa niitä voimasointuja muutaman kerran. Jos sitten putkahtaa mieleen asiallisia lisäkysmyksiä, niin kysykää - koitan vastata.
Niin, ja kokeneemmat soittajat saa mieluusti laittaa threadin jatkoksi omia esimekkejä mageista voimasoinnuista ja niiden luovasta käytöstä.
|
Arry
07.02.2003 20:39:50 | |
|---|
Tänks :-) Huomatkaa myös m.netin väreihin sopivasti valitut vihreät ja siniset tussit.
Huomattu on. Meinasin muuten ensin kirjoittaa että "aistikkaat kuvatukset" :) Huom. järkevä lainaus. Kaikki on hyvin niin kauan kun voi syyttää muita. |
 Herra Rapu
08.02.2003 17:49:54 | |
|---|
rouheeta matskua :) |
 kunnasja
24.02.2003 15:43:16 | |
|---|
Jees.
Itse olen joskus pohtinut noita voimasointuja sitä kautta, että otetaan kaksi kieltä, kummallekin yksi sävel. Kvintti, kvartti, seksti tai mikä intervalli siihen nyt sitten laitetaankin, niin kahdella sävelellä saa jo paljon aikaan.
- Kvarttipohjainen pyöritys (esim Smoke on the Water, monet Dio:n jutut) on aika rock-henkisiä. Siihen kun yhdistelee - lue=korvaa kvartin - terssillä sopivasti, saa aikaan monenlaista jännää:
G: -2-5-7-----4-4-4-5-4--
D: -2-5-7-----4-4-5-5-5--
A: --0-0-0-0-0-0-0-----0-
...esim tommonen pikku jami.
Toinen on yhdistellä kvinttiä suureen tai pieneen sekstiin, vaikkapa ns. kromaattisissa nousuissa - jotka itse asiassa onkin sointupohjaltaan jotain ihan muuta ku kromattisia:
Ensin junttihevimalli:
A: -2-3-4-5-6-7-8-9
E: -0-1-2-3-4-5-6-7
(soinnut olis E5, F5, F#5, G5, G#5...)
Sitten vähän erilainen versio:
A: -2-3-5-5-7-7-9-9
E: -0-1-2-3-4-5-6-7
(soinnut E5, F5, D/F#, G5, E/G#, A5, G/Bb, C5)
tai vaikka tämmönen:
D: -4-5-5-7-7-7-9-9
A: -2-2-3-3-4-5-6-7
(soinnut B5, G/B, C5, Am/C, A/C#, D5, B/Eb, E5)
...ja sinne. Tämmöstä pientä. Fiery sunset, the clouds are no longer gray - Burning crimson that soothes all my pain - The sun is burning down - Visit: http://www.helionprog.com |
Jabe
25.02.2003 11:07:00 | |
|---|
Hyvä kunnasja!
Tosiaan: voimasoinnun voi määritellä laajemminkin, kuin mitä minä tuossa ekassa kirjoituksessa tein. Kunnasjan esimerkeissä on esim. terssikäännöksiä duurisoinnuista. Kun esimerkeissä käytetään kuitenkin vain kahta nuottia, niin voimasointu on ihan passeli nimitys.
Esim. D/F# ...
-2-
-3-
-2-
-0-
-0-
-2-
... rypistettynä voimasoinnuksi E- ja A -kielille ...
-x-
-x-
-x-
-x-
-5-
-2-
.. toimii vallan mainiosti jossain hevi/hardrockjutskassa. Mukaan tuli koko soinnusta vain se terssi ja juuriääni. |
Herra Rapu
25.02.2003 16:13:18 | |
|---|
samallahan tän vois johtaa Van Halen ja Rhoads tyyppisiin rocksointukäännöksiin.. |
Jabe
25.02.2003 16:54:38 (muokattu 25.02.2003 17:04:14) | |
|---|
.. Van Halen ja Rhoads tyyppisiin rocksointukäännöksiin..
Ai niinkuin jotain tällaista:
D/A
-x-
-3-
-2-
-4-
-0-
-x-
Sama muoto siirtyy hyvin eri asemiin. Ja kun pitää vaikkapa tuon avoimen A-kielen messissä, niin alkaa syntyä riffejä kuin itsestään. Esim.:
A E/A G/A D/A
-x---x--x--x-
-10--9--8--7-
-9---9--7--7-
-11--9--9--7-
-0---0--0--0-
-x---x--x--x-
Mutta nyt annan muiden jatkaa. Muuten on kohta tulevan levyn riffit täällä ennenkuin levy on valmis :)
Edit: koitin siistiä tabeja tab -palstalla olevien ohjeiden mukaan, mutta se levitti thrediä oudosti. Bugi? |
Herra Rapu
25.02.2003 20:27:52 | |
|---|
Ai niinkuin jotain tällaista:
D/A
-x-
-3-
-2-
-4-
-0-
-x-
Sama muoto siirtyy hyvin eri asemiin. Ja kun pitää vaikkapa tuon avoimen A-kielen messissä, niin alkaa syntyä riffejä kuin itsestään. Esim.:
A E/A G/A D/A
-x---x--x--x-
-10--9--8--7-
-9---9--7--7-
-11--9--9--7-
-0---0--0--0-
-x---x--x--x-
Mutta nyt annan muiden jatkaa. Muuten on kohta tulevan levyn riffit täällä ennenkuin levy on valmis :)
Edit: koitin siistiä tabeja tab -palstalla olevien ohjeiden mukaan, mutta se levitti thrediä oudosti. Bugi?
juurikin tuollaisia.. :) Eiköhän joku Halen friikki tänne ilmaannu kohta..
|
 Jäärä
26.02.2003 16:17:45 | |
|---|
A E/A G/A D/A
-x---x--x--x-
-10--9--8--7-
-9---9--7--7-
-11--9--9--7-
-0---0--0--0-
-x---x--x--x-
Mutta nyt annan muiden jatkaa. Muuten on kohta tulevan levyn riffit täällä ennenkuin levy on valmis :)
Hehe! Toivottavasti ehdin ensin, sillä näyttää siltä, että samoja sointuja käytetään. :o)
Kysy mitä vaan, vastaan mitä vaan.
"Kun tosimiehet alkaa soittamaan, siinä on puhaltajat vaan tiellä" - Minä |
