Kitarat: kitarakamat ›

Jos tyyppi on kerta tehnyt päätöksensä,että trankun haluaa,ni turha sille sitte niitä putkivahvareita tyrkyttää..
mut käyhän kuiteski kokeilemassa jotai kunnon putkinuppia ja ihastu. :)
 
Kai sitä voi vähän avautua, että ei ole lähes yhtään kokemusta noiden putkivahvarien käytöstä. Soundeista kylläkin. Uskon, että tämä offtopic kuuluu jo tonne "aloitteliat" osastolle, vaikka kitarisointia on tullut harjoitettua ~5v niin silti noi putket on mulle uusi asia. Kaikki käsitteet mitä täällä on nyt putkivahvistimista sanottu, on minulle hepreaa. Kieltämättä 5150 polttaa näppejä, mutta en todellakaan ole sisäistänyt mitään näistä putkisysteemeistä. Pitäisi kai sitten marssia kauppaan ja mennä kyselemään, ellei sitten täällä joku haluaisi selventää, tai antaa jotain mukavaa thread-linkkiä? :)

Pitäisi kai sitten marssia kauppaan ja mennä kyselemään, ellei sitten täällä joku haluaisi selventää, tai antaa jotain mukavaa thread-linkkiä? :)
 
Eipä sitä soundieroa oikein sanallisesti voi kuvata. Se pitäisi kokea itse.
 
Kun kerran rahaa on käytettävissä noinkin paljon, ei kannata pitää aivan hirvittävää kiirettä. Jos vaikka tuttavapiiristä sattuisi löytymään kitaristeja jotka käyttävät samantyyppisiä soundeja, yritä päästä testailemaan heidän kamojaan treenikämppäoloissa. Putkivahvistimissa kun on se ikävä puoli että niiden todellinen potentiaali tulee esille vasta kunnollisella volyymilla soitettuna. Tämä aiheuttaa sen ongelman että niistä soundeista on vaikea päästä kunnolla perille musaliikkeessä testaamalla.
 
Mitä noihin vaihtoehtoihin tulee, kannattaa vaan selata kitarakamapalstaa taaksepäin, keskustelua putkivahvistimista on yllin kyllin.

Komppaan Warp7:kaa. Se on tehty nimenomaa alviremetalliin. Warp T vois olla myös kiva. Sekin on tehty alaviremetallia varten, mutta se on kyllä putkivahvistin.
 
Marshallin mode four on vissiin kans suunniteltu käytettäväksi alavireisten kitaroiden kanssa. Sen on trankku.
 
EDIT: Typo.
 
Warp seiskalla voi toki soittaa muutakin kuin tuota mystistä "knumetallia". Itse olen höystänyt soundia Bossin Choruksella ja DD3:lla ja puhtaan kanavan höysteenä on lisäksi mieto Overdrive ja hyvin toimii. En ole ikinä ollut niin kranttu tämän putki/trankku -akselin kanssa, vaan pääpointti on aina ollut hyvässä soundissa ja itse löysin sen hintalaatusuhteeltaan erinomaisesta Warp7:sta,

Transistori? En voi auttaa, valitan.

Carlsbro? Käy koittaa keravalla.

Kannattaa unohtaa kaikki hypetykset ja ennakkoasenteet, ja mennä yksinkertaisesti kokeilemaan erilaisia vahvistimia. Kyllä hyviä transistorivahvistimiakin on olemassa, esimerkiksi Tech 21.

Eipä sitä soundieroa oikein sanallisesti voi kuvata. Se pitäisi kokea itse.
 
Kyllä voi kuvata erittäin helposti... putkivahvareissa on paljon _parempi_ soundi. :) Tämän ymmärtää jokainen, vaikka se hyvin pitkälti makuasia onkin.
 
5150 rochittaa tosi kovin. Kleanit eivät siinä kylläkään ole kaikkein parhaimmat.

Kyllä voi kuvata erittäin helposti... putkivahvareissa on paljon _parempi_ soundi. :) Tämän ymmärtää jokainen, vaikka se hyvin pitkälti makuasia onkin.
 
Niin, mitä ne makuasiat olivatkaan...:-)

Kyllä voi kuvata erittäin helposti... putkivahvareissa on paljon _parempi_ soundi. :) Tämän ymmärtää jokainen, vaikka se hyvin pitkälti makuasia onkin.
 
5150 rochittaa tosi kovin. Kleanit eivät siinä kylläkään ole kaikkein parhaimmat.
 
Tätä olen odottanut. Siis sitä, että joku selittää putkivahvistimen loistokkuudesta verrattuna transistoriviritteiseen vahvistimeen, ja tämän jälkeen heittää tuleen jonkun legendaarista legendaarisemman hai-kein suristimen, jonka saundi ei eroa zoomin halvimpien multiefektien säröistä.
 
Paskalta kuulostavaa etuastesurinaa kun saa nykyään leivänpaahtimistakin, ja digitaalisesti/puolijohteilla pystytään nykyään tuottamaan yhtä "laadukasta" säröä kuin putkillakin.
 
Putkivahvistimella on kaksi ominaisuutta, jonka vuoksi se "ansaitsee" asemansa: sag ja dynamiikka. Jossain määrin ironista on se, että nuo ominaisuudet ovat toisensa poissulkevia. Dynamiikka on parhaimmillaan a-luokan putkipelissä: se soi niin kovaa kuin lyöt. Toisaalta a-luokan vermeestä ei sagia irtoa (tai irtoaa modilla, mutta dynamiikka menetetään). Ja toisaalta b-luokassa vahvistin "sakkaa" tarpeeksi kovaa soitettaessa - kompressoi saundia, kun virta ei riitä - voitte itse miettiä mitä kompressio meinaa dynamiikan kannalta...
 
Siinä vaiheessa kun saundi koostuu kompressoidusta etuastesurinasta on turha puhua sagista tai dynamiikasta tai putkivahvistimen ylivertaisuudesta verratuna transistorilaitteisiin/mallintaviin.

Tätä olen odottanut. Siis sitä, että joku selittää putkivahvistimen loistokkuudesta verrattuna transistoriviritteiseen vahvistimeen, ja tämän jälkeen heittää tuleen jonkun legendaarista legendaarisemman hai-kein suristimen, jonka saundi ei eroa zoomin halvimpien multiefektien säröistä.
 
Paskalta kuulostavaa ...
 
No minkäs sille mahdat kun 5150 rokittaa niin kovin.
Ei ne zoomipaskat kyllä toimi lähellekään yhtä "hyvin" kuin esim. tuo 5150.

Putkivahvistimella on kaksi ominaisuutta, jonka vuoksi se "ansaitsee" asemansa: sag ja dynamiikka. Jossain määrin ironista on se, että nuo ominaisuudet ovat toisensa poissulkevia. Dynamiikka on parhaimmillaan a-luokan putkipelissä: se soi niin kovaa kuin lyöt. Toisaalta a-luokan vermeestä ei sagia irtoa (tai irtoaa modilla, mutta dynamiikka menetetään). Ja toisaalta b-luokassa vahvistin "sakkaa" tarpeeksi kovaa soitettaessa - kompressoi saundia, kun virta ei riitä - voitte itse miettiä mitä kompressio meinaa dynamiikan kannalta...
 
Siinä vaiheessa kun saundi koostuu kompressoidusta etuastesurinasta on turha puhua sagista tai dynamiikasta tai putkivahvistimen ylivertaisuudesta verratuna transistorilaitteisiin/mallintaviin.
 
Asiaa, ei ole tätä huomiota näkynyt aiemmin. Joskus tuntuu siltä että immeisiltä menee kompressiot ja dynamiikat ristiin putkipelejä kehuessa. Mitenhän jos pistäis ZoomHiGainSurinan hyvän kompuran läpi niin tulisikohan putkimainen soundi...