Tanssimusiikki ›

Työvoiman määritelmä:
 
Tanssimuusikko
 
Työtehtävät ja työpaikat
Tanssimuusikot soittavat yhtyeessä instrumenttia, esimerkiksi kitaraa tai rumpuja. He esiintyvät mm. tanssilavoilla, ravintoloissa, laivoilla, yksityistilaisuuksissa, studioissa ja televisiossa. Tanssimuusikot ovat yleensä freelance- verokortilla työskenteleviä keikkatyöläisiä, joita työllistävät erikokoiset ja -tasoiset ohjelmatoimistot.
 
Heidän tehtävänsä on palvella tanssivaa yleisöä mahdollisimman hyvin, joka tarkoittaa käytännössä oikeanlaatuisen musiikin soittamista oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Muusikoiden olisi osattava täyttää tanssijoiden toiveet niin tanssirytmien kuin kappaleidenkin osalta, ja lisäksi tanssivaa yleisöä on myös informoitava ja valistettava erilaisista tanssirytmeistä soiton ohella.
 
Harjoitellessaan omaa osuuttaan muusikko saattaa työskennellä yksin, mutta yleensä hänen työskentely-ympäristönsä on hyvin sosiaalinen, sillä oman instrumentin harjoittelun ohella yhtyeen ja artistien pitää harjoitella myös yhdessä.
 
Tanssimuusikon työ on kellokorttivapaata liikkuvaa elämää. Kotiseutukeikkojen lisäksi esiintymisalue saattaa kattaa koko maan ja ulottua jopa ulkomaillekin. Usein todella pitkät työmatkat tekevät työstä raskasta, työpäivät saattavat matkojen takia venyä useamman vuorokauden mittaisiksi. Työajatkin ovat ravintoloissa usein hankalat: soittoaika voi olla illassa jopa 7 tuntia ja kestää aamuyöhön asti. Edellä mainituilla seikoilla voi olla vaikutusta perhe-elämään.
 
Fyysisen kunnon ylläpitäminen on myös tärkeää, jotta mahdolliset yksipuoliset työasennot eivät muodostuisi liian raskaiksi. Meluisa työ ja työympäristö saattaa aiheuttaa muusikoille kuulo-ongelmia. Työympäristö on myös usein huonosti ilmastoitu ja allergisoituminen keinotekoisille tanssiliukasteille saattaa muodostua esteeksi työn harjoittamiselle.
 
Työ on kuitenkin kutsumusammatti, joten innostus soittamiseen riittää yleensä pitämään työskentelymotivaation yllä. Hyvää soittajaa myös arvostetaan. Tanssimuusikon työssä ratkaisevaa on yhteistyön sujuminen yhtyeen muiden jäsenten kanssa ja hyvän tunnelman loihtiminen esiintymislavalta yleisöön.
 
Koulutus
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK). Toisen asteen tutkinto on musiikkialan perustutkinto, jonka voi suorittaa mm. Helsingin Pop&Jazz Konservatoriossa. Myös Suomen Muusikkojen Liitto on järjestänyt koulutusta.
 
Itseopiskelunkin kautta voi päästä ammattiin.
 
Ammatin vaatimukset
Tanssimuusikoilta vaaditaan soittamisen teknisen taitamisen lisäksi musikaalisuutta, hyvää rytmi- ja tyylitajua. Orkesterin jäsenen tulee tietää oma roolinsa soittajana ja hänen on oltava avoin kaikille musiikin tyyleille.
 
Luonteeltaan muusikon tulee olla sosiaalinen, sopeutuvainen ja ulospäinsuuntautunut, sillä työ edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yhtyeen muiden jäsenten kanssa sekä kontaktin luomista yleisöön. Bändi on kuin perhe, jonka kanssa on tultava toimeen niin myötä- kuin vastamäessäkin.
 
Esiintyjän on kestettävä myös itseensä kohdistuvaa kritiikkiä ja uskaltauduttava yleisön eteen epäonnistuneidenkin keikkojen jälkeen. Työ vaatii siten rohkeutta ja vankkaa uskoa omiin menestymisen mahdollisuuksiin. Toisaalta monen ravintolamuusikon on hyväksyttävä se, että kuuluisuus jää hyvin vähäiseksi.
 
Palkkatietoja
Keikan myynyt ohjelmatoimisto tai säestettävä artisti sopii muusikoiden kanssa palkat. Palkan suuruuteen vaikuttaakin monet asiat orkesterin nimekkyydestä ja tanssipaikan suuruudesta aina ohjelmatoimiston prosentteihin saakka. TV-, radio- ja äänilevyalalla on käytössä Suomen Muusikkojen Liiton neuvottelemat alimmaispalkkatariffit.
 
Työmarkkinat
Monipuolinen, luotettava ja säntillisesti työnsä hoitava tanssimuusikko saa soittamisesta toimeentulonsa hyvinkin, joillekin keikkailu on kuitenkin vain osa-aikatyötä jonkin muun päätyön, kuten opettamisen ohella.
 
Suomessa on lukuisia erilaisia ja erikokoisia yhtyeitä, jotka esiintyvät keikalla pikkupubeista suurlavoihin. Isot tanssipaikat vievät kuitenkin suurine tähtineen ja ohjelmistoineen yleisön jopa parinsadan kilometrin säteeltä itselleen. Pienemmät lavat eivät pysty kilpailemaan isojen kanssa, mikä puolestaan johtaa ne eloonjäämistaisteluun joka taas johtaa muusikoiden tarpeen vähenemiseen.
 
Musiikkiala
Vaihtoehtoiset nimikkeet
BASISTI
HANURISTI
JAZZMUUSIKKO
KANSANMUUSIKKO
KEIKKAMUUSIKKO
KITARISTI
LAIVAMUUSIKKO
MUSIIKKIPEDAGOGI
MUUSIKKO
PIANISTI
RAVINTOLAMUUSIKKO
ROCKMUUSIKKO
RUMPALI
SAKSOFONISTI