Yleistä keskustelua musiikista ›

Voiko netistä olla bändille haittaa?
 
No, mulle tuli tällänen mieleen; taidot itsensä esittelemiseen kärsivät, kun ei tarvitse enää raapustella niitä demojen saatteita..
 
Usein joku kaveripiiristä osaa taikoa kotisivut ja bändi nyökyttelee tyytyväisenä vieressä kun tuhannen flashit vilkkuu. Sivuille saa kaikkea kivaa ja ne perusasiat helposti unohtuu. Juuri ne asiat, jotka ennen piti kaivaa siihen saatekirjeeseen, jotta oli mitään toivoa keikoista ynnä muista.
 
Mua henkilökohtaisesti ottaa pattiin, kun bändi lähestyy meilillä laittamalla kotisivujensa osoitteen.. "mee sinne kuuntelemaan matskua". En mene. Jopa ohjelmatoimistot harrastaa tätä nykyään.. koko rosteri meilataan bändien kotisivuina - hyi saateri!
 
Olen vanhan liiton äijiä ja haluan sen demon handuun saatekirjeen kera. Kaikki siinä paketissa kertoo jotain lähettäjästään.
 
Toki netistä on sitten muilla tavoilla hyötyä, mutta valittaminen on niin kivaa..

Mua henkilökohtaisesti ottaa pattiin, kun bändi lähestyy meilillä laittamalla kotisivujensa osoitteen.. "mee sinne kuuntelemaan matskua". En mene. Jopa ohjelmatoimistot harrastaa tätä nykyään.. koko rosteri meilataan bändien kotisivuina - hyi saateri!
 
Olen vanhan liiton äijiä ja haluan sen demon handuun saatekirjeen kera. Kaikki siinä paketissa kertoo jotain lähettäjästään.
 
Hei kuule, Kalkkis! Se on sitä modernia itsepalvelua ;-)

Voisinpa sanoa että ei ole meidän pumpulle ollut netistä mitään muuta kuin hyötyä. Demot on kyllä lähteny demoteroille ihan perinteisen paperisen saatekirjeen kanssa. Tulisi varmaan läheteltyä melko jumalattomasti enemmän jos ei olisi nettiä.

Netistä on kyllä vaan hyötyä. Kyllä niitä demoja silti pitää lähetellä ihan paperisaatteiden kera. Mutta yleensä osoitteet, mihin lähetetään, on netistä haettuja. On tietysti itsestä kiinni millaisen kuvan antaa, voihan nettisivutonkin bändi lähettää demon ohessa huonon saatekirjeen.
 
EDIT: ja noista nettisivuista vielä, kyllä ainakin kaikissa bändeissä missä olen ollut mukana, on ihan itse tehty ne sivut. Joskus on ollut joku vähän paremman graafisen silmän ja HTML-taidon osaava henkilö koodia vääntämässä (ei sentään mitään flasheja), mutta sellaisella sisällöllä mitä on toimitettu

Netistä on kyllä vaan hyötyä. Kyllä niitä demoja silti pitää lähetellä ihan paperisaatteiden kera. Mutta yleensä osoitteet, mihin lähetetään, on netistä haettuja. On tietysti itsestä kiinni millaisen kuvan antaa, voihan nettisivutonkin bändi lähettää demon ohessa huonon saatekirjeen.
 
Kyllä mä oon kanssa sitä mieltä, että netti on ihan ehdoton media bändeille, joilla ei oo levydiiliä. Hyvä nettisaitti antaa parhaimmassa oikein hyvän kuvan bändistä ja toimii bändin käyntikorttina musiikista kiinnostuneille ihmisille. Netin kehityksen myötä bändin promoaminen ympäri maailmaa on tullu paljon helpommaksi.
 
Oon kuitenkin edellisten tapaan sitä mieltä, että kun lähetetään demoa johonkin paikkaan, niin aina lähetetään varsinainen levy eikä linkkiä biiseihin. Samaan kuoreen mukaan huolella tehty saate, kuva bändistä ja mahdollisesti kopio demon arviosta. Jos toisaalta on kyseessä joku pienempi tapahtuma, niin silloin linkin lähettäminen meilitse voi olla paikallaan. Tällöinkin on syytä kysyä vastaanottavalta taholta, onko tämä ok hänen puolesta.

Olen vanhan liiton äijiä ja haluan sen demon handuun saatekirjeen kera. Kaikki siinä paketissa kertoo jotain lähettäjästään.

Toisaalta, ne demot ja levyt saattaa hukkua sinne pohjattomaan levyjen haustausmaahan ja niitä ei ikinä löydä silloin kun olis tarve. Netistä taas löytää nopeesti.

Mutta, se mikä mua hieman häiritsee on se että usein bändien sivut on paljon parempia kuin bändin musa. On liikkuvaakuvaa, flashiä ja bändin imago kohdallaan. Sitte kun sen ämpeekolmosen kuuntelee, niin vastaan tulee usein aika huono kellaridemo ja keskinkertainen biisi. Mä periaatteessa diggaisin päinvastaisesta tapauksesta :)

Mutta, se mikä mua hieman häiritsee on se että usein bändien sivut on paljon parempia kuin bändin musa.
 
Joo, mä oon joskus ajatellut samaa. Tai törmännyt samaan ilmiöön.
 
(Itse koitan välttää sitä niin, että mulla on ihan pasnat nettisivut :))

Olen vanhan liiton äijiä ja haluan sen demon handuun saatekirjeen kera. Kaikki siinä paketissa kertoo jotain lähettäjästään.
 
Toki netistä on sitten muilla tavoilla hyötyä, mutta valittaminen on niin kivaa..
 
Saako lähettää demon myös C-kasetilla? Nauhoitettu livenä Pihilipsin mankalla jossa on erillinen tikkuaskin kokoinen mikrofoni. Kasetin pahveihin olemme itse piirrelleet ja kirjoittaneet tietoa pändistä yhteystietoineen.
Sopiiko?

Ei meille netistä ole ollut paljon mitään hyötyä. Tämä saattaa kyllä johtua siitä, että yhtyeemme ei ole itsestään juurikaan meteliä pitänyt.
 
No Demostudiolta ollaan saatu hyvää palautetta ja jotkut ovat tykänneet niin paljon, että ovat oikeen kehuneetkin. Eli tavallaan netistä on kyllä ollut eniten hyötyä meidän bändille kaikista medioista. Mutta se ei siis ole paljon, kun emmem ole muualle kuin demostudioon kappaleitamme lähetelleet.

Mutta, se mikä mua hieman häiritsee on se että usein bändien sivut on paljon parempia kuin bändin musa. On liikkuvaakuvaa, flashiä ja bändin imago kohdallaan. Sitte kun sen ämpeekolmosen kuuntelee, niin vastaan tulee usein aika huono kellaridemo ja keskinkertainen biisi. Mä periaatteessa diggaisin päinvastaisesta tapauksesta :)
 
Jep, samaan oon törmänny useasti. Nettisivujen pitäis jotenkin näyttää samalta kuin bändi. Jos bändillä on levydiili niin nettisivu ei voi olla joku rupinen sivu jossa ei ole kuvia eikä fonttia edes muutettu, ja sama toimii päinvastoin. Lisäksi bändien nettisivuissa ärsyttävää on usein se että vaikka ulkoasu on hieno niin sisältöä ei ole tarpeeksi, eikä sitä päivitetä riittävän usein. Tämän vuoksi olisi nimenomaisen tärkeää että bändin nettisivuja hoitaa ainakin päivittämisen osalta joku bändin jäsen, ettei ylimääräistä aikaa mene ylimääräisiin välikäsiin tiedonkulussa

Mutta, se mikä mua hieman häiritsee on se että usein bändien sivut on paljon parempia kuin bändin musa.
 
Miten niin "usein"? Musta tuntuu (ilman marraskuuangstia tms.), että asia on useimmiten juuri noin. Vaikka pidän itseäni perusmyönteisenä tyyppinä, ylimageet sivut tyylinmukaisine poseerauskuvineen ja muine heikunkeikkuineen jostain nevöhööd-bändistä herättävät lähes järjestään epäileviä fiiliksiä. Asennevamma? Saattaa olla, mutta itsensä ja tekemisensä kanssa sinut olevan bändin/artistin ei tarvinne esim. selitellä vuolaasti musansa sisältöä ja uniikkiutta. Jollei sitä nimenomaan erikseen tivata. Seisoo vaan rehdisti oman juttunsa takana ja ottaa huomioon senkin option, että ainakin osa kuulijoista omistaa toimivat korvat ja ehkä jopa alkeellista musiikin tajua.
 
Joskus vaikuttaa siltä, että esim. maailmanluokan starbojen nettisivuilla on satsattu enemmänkin informatiiviseen puoleen, siihen mikä sivuja selaamaan vaivautunutta kiinnostaa. Luotetaan siihen, että sivuilla vierailija mutustelee musan ja sen aikaansaamat mielikuvat sitten erikseen levyä kuuntelemalla tai kokonaisvaltaisemmin vaikka DVD:n muodossa.
 
P.S. Ja sitten on vielä tuo, konserttilippujen hinnoista nurisematon, marginaaliryhmäkin, joka jättää ehkä parit baari-illat väliin ja vaivautuu roudaamaan luunsa live-tilanteisiin.

Mua henkilökohtaisesti ottaa pattiin, kun bändi lähestyy meilillä laittamalla kotisivujensa osoitteen.. "mee sinne kuuntelemaan matskua". En mene. Jopa ohjelmatoimistot harrastaa tätä nykyään.. koko rosteri meilataan bändien kotisivuina - hyi saateri!
 
Olen vanhan liiton äijiä ja haluan sen demon handuun saatekirjeen kera. Kaikki siinä paketissa kertoo jotain lähettäjästään.
 
Toki netistä on sitten muilla tavoilla hyötyä, mutta valittaminen on niin kivaa..
 
Eipä ole pelkkää valitusta ja tyhjänpäiväistä nillitystä Bonhamin teksti.. Usein vallan nämä nuoremmat soittajakollegat ajattelee, että kyllä ne järjestäjät, promoottorit ja kykyjenetsijät mielellään istuu koneella ja imuttelee kotisivuilta musanäytteet. Hei haloo! Kuka hoitaa bändin markkinointia, vai onko se bändi jo niin hyvä, että sitä tullaan treenikseltä keikalle hakemaan?? Tämä on aivan samanlainen juttu. Jos keikanjärjestäjällä ei ole sitä demoa kännyssä, ei se sitä mistään nettisivultakaan hae. No, ehkä, ja jyrkkä ehkä, poikkeuksiakin voi olla. Toinen vielä suurempi virhe on lähettää näytteet jonkun mailin liitteenä, tukkii vastapuolen s-postilaatikon ja ei varmasti anna hyvää kuvaa bändistä. Eli vähän vaivaa saatekirjeeseen (senkin voi tehdä tietsikalla, ja voipa jopa käyttää jotain taitto-ohjelmaakin) ja kohtuullis-tasoinen demo. Ei sen tarvitse huippustudiolaatua olla, kunhan on riittävän selkeä soundeiltaan, että hyvän kuvan antaa bändistä. Tämmöistä vinkkiä. ;)

netti on hyvä pintakosketus ja vähän syvempikin uusiin tuntemattomiin bändeihin..........

Hyvin toimii netti tiedonvälittäjänä ja varmasti saa paljon enemmän kuuntelijoita vapaasta mp3-levityksestä kuin nykimällä kaupungilla hihasta, että "Kuunteles tämä kasetti/CD".
 
Netin kautta leviää helposti bändin materiaali ulkomaillekin, joten ei tarvi tyytyä kotimaan kyrpiintyneisiin demoarvostelijoiden hutaisuihin.
 
Totta kai, mutta Bonham ja minä tarkoitimmekin vähän toista puolta tuosta netin käytöstä, eli tuota keikanjärjestäjä/promoottori/"kykyjenetsijä" -aspektia. Totta kai nettiä tarvitaan, ja sen voimaa ei ole syytä vähätellä lainkaan, mutta tuossa keikkojen järjestelyssä sekä yhteyksissä eri musiikkialan toimijoihin on nuo yllämainitut väittämät huomioitava, aivan eri juttu on sitten tuo "suoraan kuluttavalle yleisölle" promoaminen, jossa toiminnassa netti on aivan omaa luokkaansa. =)

Minä kyllä tykkään myös että se tekele on käsinkosketeltava. Jos bändi on nähnyt vaivaa ja kaivanut kuvettaan painattaakseen kunnon kannet ja levyt, niin kiinnostun siitä paljon helpommin. Jotenkin tuntuu että nykyään on liian helppo vaan nauhottaa jotain ja laittaa nettiin. Tuntuu nimenomaan että näitä nettisivuja ja niiden tyrkytystä on nykyään niin paljon ettei jaksa millään tutustua kaikkiin.
Levy on kokonasempi "taideteos" kansitaiteineen ym. pikkuseikkoineen mielestäni. Nautin enemmän siitä että saan lukea kansilehtisiä ja katsella hienoja(?) kuvia ja laittaa sen levyn soittimeen, kuin siitä että koneeni täyttyy musiikkitiedostoilla jotka sitten unohtuvat sinne jonnekin kansioihin ja menettävät merkityksensä hyvin nopeasti.

Levy on kokonasempi "taideteos" kansitaiteineen ym. pikkuseikkoineen mielestäni. Nautin enemmän siitä että saan lukea kansilehtisiä ja katsella hienoja(?) kuvia ja laittaa sen levyn soittimeen, kuin siitä että koneeni täyttyy musiikkitiedostoilla jotka sitten unohtuvat sinne jonnekin kansioihin ja menettävät merkityksensä hyvin nopeasti.
 
Kuinka monella demobändillä on rahaa professionaaleihin levynkansipainatuksiin ja ammattistudioihin. Ihan vain ajatuksena.

Olen kyllä Bonhamin kanssa samoilla linjoilla....
 
On mukava käydä bändin kotisivuilla mutta musiikkia kuuntelen mielummin bändin levyltä.
 
Nauhoitan itsekkin mielummin omat biisi raakileet neliraiturilla kasetille kun alan väsäileen sitä koneelle.

Nauhoitan itsekkin mielummin omat biisi raakileet neliraiturilla kasetille kun alan väsäileen sitä koneelle.
 
Mites tämä liittyy aiheeseen? Saako analogidemoilla paremmin keikkaa kuin digitaalisilla?

Mites tämä liittyy aiheeseen? Saako analogidemoilla paremmin keikkaa kuin digitaalisilla?
 
No eksyin kyllä vähän aiheesta... ja eikö se oo se nauhan
 
sisältö mikä ratkaisee?