Kitarat: kitarakamat ›

Eli tiedän kyllä suurinpiirtein näiden erot, mutta kuvailkaapas nyt, että miten se soundi loppujen lopuksi eroaa. Olisi kiva, jos erikseen kuvailisitte cleania ja säröä. Kiitän.

Olisi kiva, jos erikseen kuvailisitte cleania ja säröä. Kiitän.
 
Parhaiten varmaan tulee selväksi kun marssit musiikkiliikkeeseen, otat sekä putki- että transuvahvistimen ja yhden kitaran, ja laitat vaikka vielä sellaisen A/B-boksin kautta kitaran niihin ikäänkuin kumpaankin (ei tarvi sählätä piuhan kanssa koko ajan).

Eli tiedän kyllä suurinpiirtein näiden erot, mutta kuvailkaapas nyt, että miten se soundi loppujen lopuksi eroaa. Olisi kiva, jos erikseen kuvailisitte cleania ja säröä. Kiitän.
 
Putkicombo on kitaravahvistin ja transistoricombo on bassovahvistin. On siinä soundissa selvä ero 8 )

Mitä sä nyt höpiset?

Hei, fridgebuzz... Nyt vasta älysin. Haha.
 
No joo, transistori- ja putkikoneita on niin monenlaisia, ja kaikki ovat omanlaisiaan, yksilöitä. Mutta noin karkeasti yleistäen voisi sanoa että putkikoneesta saa pehmeästi ruttaantuvan äänen, kun taasen transistori särähtää.

Putkivahvistimen ja transistorivahvistimen ero on sama kuin aidossa kiviarinassa paistetun pitsan ja mikroaaltouunissa lämmitetyn "pizzauuni kotonasi" -pizzan ero.

Aargh. Toivottavasti tää keskustelu ei mee taas näihin auton moottori/ruoka vertauksiin. onhan niillä eroja paitsi, että näin nykyajan mallintavien trankkuvehkeiden erot putkivekottimiin alkaa jo olla aika pienet. Ajan myötä kuulo kyllä jo harjaantuu erottamaan eroja.

nykyajan mallintavien trankkuvehkeiden erot putkivekottimiin alkaa jo olla aika pienet.
 
Nauhoitettuna ehkä, mutta 'livenä' ei.

trankku laitteen särö on sellasta tuhinaa, itselläkin on vaan rupinen hypriidi missä on yksi pääteaste putki säröyttämässä ja kyllä sen huomaa. vaikka itse olenkin sitämieltä että vahvarini (fender performer 1000 -100w combo) särö on kohtuullisen lämmin ja sellanen rouhee eli olen siihen tyytyväinen. ja puhtailta saundeiltaan toi fenkku on oikein hyvä. ja kaikukin pelaa.
 
aiheeseen palatakseni sanoisin että ensimmäinen vahvarini oli kustomin 8w transistorivahvari ja sen särö oli lähinnä sellaista pörinää antakaapas kun demoan:
brrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!
 
muista transistorikoneista en sitten osaa sanoakaan.

ainoa mallintava vahvistin, joka oikeasti pystyy kilpailemaan putkilaitteiden soundin kanssa, on Hughes kettnerin zentera ja se maksaa uutena kai yli 3000 euroa.
 
Onkos kaikki muut testattu varmasti? Kaikki?

Onkos kaikki muut testattu varmasti? Kaikki?
 
Ei tietenkään, mutta useampia kuitenkin. Erilaisista arvosteluista ja muiden kitaristien kokemuksista olen kuitenkin saanut lisää pohjaa omille kokemuksilleni (hyvä mallintava on kallis valmistaa). Ja tässähän taas käyttötarve, ja kuten kaikessa, oma maku ratkaisee. Mulla näet vahvarin pitää olla putki ja ainakin 30 vuotta vanha ja ainakin 40 kiloa painava : ) eh heh heh hee. Tosiasissa kuitenkin harva bluesvääntäjä käyttää transistorivahvistinta. Vai mitä?

Transistorivahvistimet taitavat olla enemmän hevimörssäreiden pelejä, eikä niillä muita musiikkityylejä kannatakaan mennä pilaamaan.
 
Kelpaavat myöskin jazz-ukoille, niistä kun saa sen puhtaan ja ylipehmeän jazzsoundin. Vaan tosiasiahan on, että on sekä hyviä, että huonoja transistorivahvistimia. Sitä en mene kuitenkaan kiistämään, että putkivahvistimissa on yleensä parempi soundi ja dynamiikka.

Kelpaavat myöskin jazz-ukoille, niistä kun saa sen puhtaan ja ylipehmeän jazzsoundin. Vaan tosiasiahan on, että on sekä hyviä, että huonoja transistorivahvistimia. Sitä en mene kuitenkaan kiistämään, että putkivahvistimissa on yleensä parempi soundi ja dynamiikka.
 
Sori. Nyt jäi kyllä olennainen transistorikäyttäjäkunta huomioimatta. Hyvä kun huomasit.

Tosiasissa kuitenkin harva bluesvääntäjä käyttää transistorivahvistinta. Vai mitä?
 
No miten olis semmone aloittelija niinko toi B. B.King, jolla on ollu käytössä toi surkea transistorivahvisteinen Lab Series-nuppi jo kohta 20 vuotta?
 
Ja sit tolla Edgellä on setupissa 2 kpl trankku Randall-comboja (ja, okei, pari Voxia). Mut se ei kai soita plyyssiä.
 
Ääh, en jaksa enää. Prkl, ei se ole vehkeistä kiinni.
 
Siteeraan itseäni:
- olen tullut siihen lopputulokseen, etten tarvitse mitään putkivahvareita, vaan transistoricombon ja pari säröä
- trankkuvehje vastaa terävämmin, artikuloidummin ja nopeammin eikä sillai löysästi putkistyken tapaan
 
Nyt menen maate.

 
No miten olis semmone aloittelija niinko toi B. B.King, jolla on ollu käytössä toi surkea transistorivahvisteinen Lab Series-nuppi jo kohta 20 vuotta?
 
Noni, poikkeus vahvisti säännön
 
Ja sit tolla Edgellä on setupissa 2 kpl trankku Randall-comboja (ja, okei, pari Voxia). Mut se ei kai soita plyyssiä.
 
Ääh, en jaksa enää. Prkl, ei se ole vehkeistä kiinni.
 
Siteeraan itseäni:
- olen tullut siihen lopputulokseen, etten tarvitse mitään putkivahvareita, vaan transistoricombon ja pari säröä
- trankkuvehje vastaa terävämmin, artikuloidummin ja nopeammin eikä sillai löysästi putkistyken tapaan
 
kyllä putkivahvistin tottelee soittajan kättä paljon aistikkaammin
 
Nyt menen maate.
 
Älä hyvä mies ota tätä niin raskaasti. Kyllä sinä saat transistorivahvarilla soittaa. Ihan tosi!
Mä vaan luulen, että jos tää keskustelun avaaja ostaa nyt hyvän putkivahvarin, niin se ei sitä tule katumaan. Olen nähnyt monen vaihtavan putkikoneeseen, kun soittelu on jatkunut pitempään, ja totta kai, se oma "soundikorva" on kehittynyt.

 
No miten olis semmone aloittelija niinko toi B. B.King, jolla on ollu käytössä toi surkea transistorivahvisteinen Lab Series-nuppi jo kohta 20 vuotta.
 
Tämän aloittelijan, BB King' n suosikki vahvistin on kyllä aina ollut Fender Twin Reverb. Niitä alkuperäisiä 85 wattisia missä ei ollu masteria ja gainia erikseen. Elikkä hän on kyllä ehdottomasti putkiukko. Se oli vasta 70-luvulla kun Fender "kehitti" Twin Reverb'iä 100 wattiseksi ja myöhemmin vielä 135 wattiseksi kun King känsi selkänsä Fenderille ja alkoi käyttämään Lab System'n vahvistimia koska niissä oli samanlainen saundi kuin vanhoissa Fender Twinneissä.
Kun King lähtee maailmalle hänellä on aina vaatimuksena että paikalla on vanha Fender Twin Reverb, tai 65 reissue malli joka vastaa sitä vanhaa 85 wattista. Toki hän omien sanojensa mukaan ostaa kaikki Lab Systemi'in vahvistimet mitä sattuu tielle koska niitähän ei enää valmisteta.

Tähän putki/trankku keskusteluun kannattaa myös ottaa tämä rahatilanne huomioon. Joskos putkivahvari on parempi kuin trankku niin on se myös järjestään kalliimpi... Kuten sitä sanotaan hyvää ei saa halvalla, mutta opiskelijankin joku vahvari kannattaa sähköskeban kaveriksi hommata...

Tähän putki/trankku keskusteluun kannattaa myös ottaa tämä rahatilanne huomioon. Joskos putkivahvari on parempi kuin trankku niin on se myös järjestään kalliimpi... Kuten sitä sanotaan hyvää ei saa halvalla, mutta opiskelijankin joku vahvari kannattaa sähköskeban kaveriksi hommata...
 
Toisaalta esim. 500-600€ saa jo ihan pätevän putkivahvistimen, joten tuossa hintaluokassa kannattaa (imo) satsata vaikka yksinkertaiseen putkivahvistimeen kuin siihen Valvestateen tms.

Hieman omista laitteistani ja yleistäen. (vertailussa raaka meininki eli kokoputki vs. puhtaasti transistorivehje)
 
-trankkukone on helposti soundiltaan riipivämpi ja toiminta äärialueilla suhteellisen ilmeetöntä tai jopa kelvotonta.
 
-särön/puhtaan rajamailla oleva breakup on trankkukoneissa jyrkempi => Putkivempeleissä saa usein säädettyä kitaran volumepotikalla ja iskujen voimalla sitä leikkaantumista paremmin. (Näin siis ilman erillisiä säröpiirejä/leikkaimia)
 
-trankkukoneesta saa kirkkaammat puhtaat soundit ja terävämmät/nopeammat/radikaalimmat hevisäröt.
 
-putkikoneella saa 'pyöristettyä' sen sikasäröpedaalinkin kuullostamaan vähemmän riipivältä eli OD,DIST,FUZZ etc säröpedaalit toimivat putkikoneen kanssa keskimäärin paremmin.
 
Se että vahvistin vahvistaa putkilla tai transitoreilla ei kerro välttämättä soundin laadusta/sävyistä mitään. Molemmista systeemeistä löytyy helmiä ja täyttä paskaa, plus hybridit vielä oma lukunsa. Joku muu jatkakoon...