Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Kuuntele se levy joskus niin tiedät.
 
Olen kuunnellut monta kertaa, enkä löytänyt yhtään.
 
Minusta hyvä riffi on sellainen, joka kuulostaa joltain jo pelkällä kitaralla soitettuna, otetaan esimerkiksi Metallican Harvester of Sorrow tai Panteran I'm Broken. Mutta otappa kitara ja soita Fear Factoryn riffi, joka menee yhdellä sävelellä tyyliin "tänttäräränttäntärätärätää". Niinpä, ei kuulosta yhtään millekkään.
 
Demanufacture on lempilevyjäni kautta aikojen, mutta en minä sieltäkään hyviä riffejä kovin montaa löydä. Bändin juju on nimenomaan rumpujen ja kitaran tanakka ja tarkka rytmittely.

Olen kuunnellut monta kertaa, enkä löytänyt yhtään.
 
Minusta hyvä riffi on sellainen, joka kuulostaa joltain jo pelkällä kitaralla soitettuna, otetaan esimerkiksi Metallican Harvester of Sorrow. Otappa kitara ja soita Fear Factoryn riffi, joka menee yhdellä sävelellä tyyliin "tänttäräränttäntärätärätää". Niin, ei kuulosta yhtään millekkään.
 
Demanufacture on lempilevyjäni kautta aikojen, mutta en minä sieltä hyviä riffejä montaa löydä. Bändin juju on nimenomaan rumpujen ja kitaran tanakka ja tarkka rytmittely.
 
Jep. Kävin korjaamassa kommenttiani. En omista kun Demanufacture levyn ja siinähän hyviä riffejä piisaa. Muista Fear Factoryn levyistä ei harmainta aavistustakaan.

Makunsa kullakin. "Archetype" on biisiä vaille erinomainen levy. Ainaki mun mielestä.
 
Mikäs se huono biisi sitten on? Ite oon löytänyt muutaman heikon esityksen, mutta muuten levy on silkkaa mättöä alusta loppuun.

Mikäs se huono biisi sitten on? Ite oon löytänyt muutaman heikon esityksen, mutta muuten levy on silkkaa mättöä alusta loppuun.
 
Luultavasti tarkoittaa tuota noloa Nirvana-coveria, School. Archetype on vain kohtuullinen verrattuna vanhaan kunnon FF:n, mutta on se kelpo comeback-levy. Semmonen 7.5 / 10 (Digimortalin ollessa 1 / 10)

Luultavasti tarkoittaa tuota noloa Nirvana-coveria, School. Archetype on vain kohtuullinen verrattuna vanhaan kunnon FF:n, mutta on se kelpo comeback-levy. Semmonen 7.5 / 10 (Digimortalin ollessa 1 / 10)
 
Sepä se taitaa olla. Levyn avauskin on jo niin mahtava, että niskat on kipeenä. Tuo Demanufacture olisi myös ostoslistalla.

Tuo Demanufacture olisi myös ostoslistalla.
 
Demanufacture pitää löytyä jokaiselta metallifanilta ;) Itseltä löytyy kahtena kappaleena. Alkuperäinen jewel case ostettuna tuossa 1997 ja uusi jenkkidigipack importtina (4 bonusbiisiä + lisää artworkkia)

Demanufacture pitää löytyä jokaiselta metallifanilta ;) Itseltä löytyy kahtena kappaleena. Alkuperäinen jewel case ostettuna tuossa 1997 ja uusi jenkkidigipack importtina (4 bonusbiisiä + lisää artworkkia)
 
Todella hyvä levy. Löytyy vinyylinä.

Todella hyvä levy. Löytyy vinyylinä.
 
Vinyyliversion voisi itsellekin hommata. On noita vinyylejä sen verran vähän vielä. CD:kin kelpaa pahemman puutteessa.

Vinyyliversion voisi itsellekin hommata. On noita vinyylejä sen verran vähän vielä.
 
Voi olla nykyään vaikeempi tilaus Demanufacture vinyyliversio.

Nevermoren kolme viimeisintä.

Voi olla nykyään vaikeempi tilaus Demanufacture vinyyliversio.
 
Pitää käydä tutun levyliikkeenpitäjän kanssa neuvottelemassa, kunhan saa talouden (jälleen kerran) kuntoon.

Pitää käydä tutun levyliikkeenpitäjän kanssa neuvottelemassa, kunhan saa talouden (jälleen kerran) kuntoon.
 
Kannattaahan sitä kysyä. Luulen, että painos on out of print.

Archetype on vain kohtuullinen verrattuna vanhaan kunnon FF:n, mutta on se kelpo comeback-levy.
 
Debyytiltään FF otti melkoisen musiikillisen harppauksen Demanufactureen, joka on täyden viiden tähden klassikko. Levy menestyi hemmetin hyvin, bändi jähmettyi paikoilleen ja on sen jälkeen tuottanut kolme huonoa Demanufacture-kloonia, joille kaikille antaisin arvostellessani sen kaksi tähteä niistä kahdesta tai kolmesta hyvästä biisistä per levy.
 
EDIT: Uuden levyn tuhosi minusta ennenkaikkea ne muutamat "melodiset" kertosäkeet, jotka laittavat vuoronperään nauramaan tai itkemään. Miksi niitä melodisia kertsejä pitää joka biisiin survoa, jos ei niitä osaa tehdä? Muutoin niin brutaalin ja iskevän mättöbiisin tuhoaa kaikista parhaiten duurissa ja epävireisesti laulettu lastenlaulukertsi. Esim. Replicassa oli hyvä melodia, siihen voisivat koettaa pyrkiä.

Esim. Replicassa oli hyvä melodia, siihen voisivat koettaa pyrkiä.
 
Hassua vain kun Replica on heidän tylsin, yksinkertaisin massakappale :)
 
Leechmasteristä on hyvä lähteä, Freedom or Firessä on myös hyvä melodia ja Pisschrist tietysti.

Annihilator....tricks & traps on tyhmä nimi vitun hyvälle biisille.

Tälle aiheelle pitäisi tehdä jo oma ketju, mutta pakko sanoa omat mielipiteet Fear Factorysta.
Demanufacture on tietenkin bändin "se" levy ja loistava kokonaisuus. Sitä seuraavien levyjen leimaaminen vain Demanu..n kopioiksi ei tunnu kyllä aivan oikeutetulta. Obsolete on mielestäni loistava levy, jolle sattui tosin pari hutia mukaan. Ja se on teemalevykin, tarina ja kaikki.
Digimortalin solvaamista en oikein jaksa ymmärtää. Ostaessani levyn, oli mulla kauheat ennakkoluulot ja pelot, että FF on mennyt täysin nu-metalliksi. No eipäs ollut.
Digimortal on mielestäni täysin pätevä FF-levy, koska tällä levyllä bändille mieleinen futuristinen teema toimii aika kivasti. Soundit eivät ole aivan tavalliset vaan juuri semmoset kivan tietokoneelliset hyvällä tavalla.
Biisit on simppeleitä, mutta iskeviä. Melodiset kertsit toimii loistavasti. En mä kyllä löydä mitään valittamista tältä levyltä.

Archetypen sitten melkein voisin nostaa Demanufacturen rinnalle laadullisesti. Tämä on minun mielipide.

Hassua vain kun Replica on heidän tylsin, yksinkertaisin massakappale :)
 
Olkoon niin, mutta siinä on uuden levyn lallatuksiin verrattuna sentään ihan oikea melodia.

Olen kuunnellut monta kertaa, enkä löytänyt yhtään.
 
Minusta hyvä riffi on sellainen, joka kuulostaa joltain jo pelkällä kitaralla soitettuna, otetaan esimerkiksi Metallican Harvester of Sorrow tai Panteran I'm Broken. Mutta otappa kitara ja soita Fear Factoryn riffi, joka menee yhdellä sävelellä tyyliin "tänttäräränttäntärätärätää". Niinpä, ei kuulosta yhtään millekkään.
 
musta toi ei ole kovinkaan järkevä peruste "hyvälle" riffille. (äläkä nyt saatana sinäkin ala jo vaahtoamaan)
 
usein "hyvä" riffi on kiinni myös sovituksesta. otetaan vaikka jotain klasarijuttuja, joissa on joku ihan tajuttoman yksinkertainen esim. bassolinja, joka itsestään soitettuna kuulostaa lähinnä tylsälle ja sitten kokonaisuutena toimii helvetin hyvin...

musta toi ei ole kovinkaan järkevä peruste "hyvälle" riffille. (äläkä nyt saatana sinäkin ala jo vaahtoamaan)
 
usein "hyvä" riffi on kiinni myös sovituksesta. otetaan vaikka jotain klasarijuttuja, joissa on joku ihan tajuttoman yksinkertainen esim. bassolinja, joka itsestään soitettuna kuulostaa lähinnä tylsälle ja sitten kokonaisuutena toimii helvetin hyvin...
 
No tottakai, tottakai. Mutta vaikka FF:n jynttäys kuulostaa hyvältä, niin minusta riffiä jossa soitetaan yhtä nuottia tuhatta ja sataa ei voi kutsua hyväksi kitarariffiksi, vaikka se rumpujen kanssa pään saisikin heilumaan.