Muut soittimet ›

Tuossa olen miettinyt tulisiko omiin mökäpönttöihini lisätä vaimennusainetta kotelon sisään.
 
Cerwin Vega:n SL-36B torvisubbarin suljetussa kaiutinkotelossa ei ole laisinkaan vaimennusaihetta. Ehkä siihen on joku syy. En tiedä mikä.
 
Yläpäissäni, 2:della 15" tuuman elementillä + diskanttitorvella varustetuissa Peavey Hisys-4:sissa on vain aika vähän vaimennusainetta.
 
Minkähänlainen on muiden keskustelijoiden mökäpöntöissä vaimennusainetilanne?
 
------------
 
Netissä pyöriessäni osui silmiin ensimmäisenä:
http://www.autosound.fi/ohjeet_kotelon_rakentaminen.htm
"Koteloon laitetaan yleensä vaimennusainetta. Tämän pääasiallinen merkitys on vähentää kotelon sisään syntyviä resonansseja. Tällä on kuitenkin enemmän vaikutusta muilla kuin subbasso-taajuuksilla. Vaimennusaineella on vaikutusta kotelotilavuuteen.
 
Täyttämällä kotelo vaimennusaineella saadaan elementti "näkemään" kotelotilavuus todellisuutta suurempana. Vaikutus voi olla jopa 30 prosenttia, käytännössä kuitenkin 10-20 prosenttia. Näin saadaan joskus tarvittava lisätilavuus kuin "tyhjästä".
 
Vaimennusaineen käyttö saattaa tiputtaa elementin akustista herkkyyttä hieman, mutta ei merkittävästi. Vaimennusaineesta on hyötyä eniten suljetuissa koteloissa, mutta yhtälailla sen vaikutukset ulottuvat myös refleksi- ja bandpass koteloihin. Jotkut valmistajat eivät suosittele vaimennusaineen käyttöä refleksikoteloissa ja ehkäpä asia kannattaakin jättää kokeilun varaan.
 
Kuinka paljon vaimennusainetta tulee sitten laittaa ja millainen on parasta? Vaimennusaine ei saa rajoittaa sisätilavuutta, joten tavallinen, tiivissolukkoinen vaahtomuovi ei sovellu.
 
Suositeltavaa vaimennusainetta on polyesteri vanu, jota käytetään mm. takkien vuorissa ja tyynyjen täytteenä. Myös harvarakenteinen vuorivilla soveltuu vaimennusaineeksi vaikkakin pölisee jonkin verran. Paras tulos saadaan käyttämällä kahta tai jopa kolme tiheydeltään erilaista materiaalia. Esimerkiksi kotelon seinämille voidaan laittaa 20-30% kotelon tilavuudesta keskitiheää vuorivillaa ja lopputilavuus täytetään 60-80 prosenttisesti polyesterivanulla.
 
Vaimennusaine vaikuttaa lisäksi elementin impedanssikäyttäytymiseen ja resonanssiominaisuuksiin, mutta vaikutus on usein vain nimellinen ja sen käytännön vaikutuksesta ollaan monta mieltä. Toinen huomionarvoinen seikka on kuitenkin refleksiputken vaimentaminen. Tämä liittyy ns. resistiiviseen refleksiviritykseen. Refleksiputkeen laitetaan ilmaa läpäisevää suodatinvaahtomuovia tai tavallista polyesterivanua. Näin saadaan aikaan ns. resistiivinen refleksiviritys. Tämä tasoittaa refleksijärjestelmälle ominaista kaksihuippuista impedanssivastetta, kontrolloi elementtiä paremmin viritystaajuuden alapuolella ja pienentää ryhmäviivettä. Kannattaa ainakin kokeilla vaikka mitään yleisohjeita refleksiputken vaimentamiseen ei olekaan."