Rock, pop, alternative ›

Minä olen suuri vaihtoehtomusiikin jostain 80-luvun lopusta alkaen, mutta jotenkin minua on alkanut häiritä eräs asia.
 
Suomessa on periaatteessa paljon hyviä yhtyeitä, mutta tässä nykyisessä ja menneessä "brittipop"-skenessä vaikuttavat yhtyeet eivät oikein kiinnosta minua. Vanhaan aikaan esim. Pansies ja Super tuntuivat todella ankeilta ja nykyään jotkut genren nimekkäimmät lipunkantajat kuten Office Building tai Sister Flo eivät kiinnosta, eivät sitten yhtään. Kuuntelin oikein ajatuksella Office Buildingin uuden levyn läpi ja yritin ymmärtää sitä ja sen kehuttua kauneutta, mutta tuntui vain jotenkin vähän ankealta ja kankealta. Sama Sister Flon kohdalla ja livenä eivät myöskään iske ollenkaan. Paljon kunnioituista yhtyeille, mutta...
 
Sitten on tietysti yhtyeitä jotka nyt hiukan kolahtavat kuten Mummypowder tahi Kevin, mutta kuningasbändit (Candy Darling! Harry Hunks!) ovat aika harvassa.
 
Miksi minun sitten pitäisi tästä välittää? Siksi koska pidän paljonkin ulkomaalaisista suunnilleen vastaavan genren yhtyeistä, olisi mainiota diggailla enemmän myös kotimaisia comboja. Jotenkin ärsyttää. Tiedän olevani musiikkimaultani omituinen, mutta kuitenkin..
 
Mitäs mieltä muut paikalliset (harvalukuiset) alternative-fanit ovat mieltä? Suositelkaa jotain.
 
(disclaimer: Suomessa tehdään muuten paljon myös loistavaa ameriikkaindietä: Mother Goose, Echo is my love, Boomhauer, And The Lefthanded yms. Nyt minua häiritsee tämä melodisemman tavaran puute. Olisi pitänyt ehkä jättää tuo "alternative"-otsikosta pois...)

Office Building tai Sister Flo eivät kiinnosta, eivät sitten yhtään. Kuuntelin oikein ajatuksella Office Buildingin uuden levyn läpi ja yritin ymmärtää sitä ja sen kehuttua kauneutta, mutta tuntui vain jotenkin vähän ankealta ja kankealta. Sama Sister Flon kohdalla ja livenä eivät myöskään iske ollenkaan. Paljon kunnioituista yhtyeille, mutta...
 
Meitsillä menee läpi osa, osa taas ei. Miksiköhän? Osa bändeistä tuntuu jotenkin vaan nörttimäiseltä eikä niissä ole oikein tarttumapintaa. Tälläinen bändi on juuri Office Building. Sen sijaan Sister Flo on kolahtanut kunnolla ja Mummypowderkin toimii. Harry Hunks on siinä rajoilla, mutta ei ihan kuitenkaan - kauniita melodioita on, mutta laulua en oikein jaksa kuunnella. Candy Darling toimii ilman muuta ja Kevin taas ei ole aikaisemmin toiminut, uutta levyä en ole kuullut. Aiempi oli jotenkin mielikuvituksetonta.
 
Jotenkin tuntuu, että Suomessa mennään joko niin, että on Popeda-meininki tai sitten on tosi aneeminen "olen pehmoindietaidepoppari." Ite taas kaipaan kunnon potkua ja ryhtiä - esim. Candy Darlingissa on tätä meininkiä.
 
No, toisaalta olen vähän vanhempi ja ns. uusi aalto-sukupolvea eli kaipa mieltymykseni lähtevät sieltäpäin. ...
 
Jaa, mitä sitä suosittelisi? And the lefthanded ja Shadowplay ovat minun suosikkejani suomalaisessa indiessä, mutta ne ovatkin jo vanhoja tekijöitä.
 
Kokeile Cheerleaders united, All Stars, Bananaskin, Montevideo, Treeball, Silvio, Etelä (levyjä ei kylläkään näistä ole kuin CU:lla, All Starssilla, Bananaskinillä ja Treeballilla.
 
Ja aina voi turvautua vanhempaan: esim. Going Public, Living Drops ja - höm - Lunatunes ovat hyviä suomalaisen melodisia indiebändejä.

Office building ja Sister Flo ovat ihan ok. Sister flo on paikoin kylläkin aika ärsyttävä. En yleensäkään pidä suomalaisista bändeistä, jotka laulavat englanniksi. Ja se johtuu vain siitä, että en ole koskaan kuullut todella hyvää sellaista bändiä.

Mummypowder kolahtaa, ja helvetin lujaa.

en oikein ymmärtäny miksi pitää aloittaa keskustelu aiheesta "suomesta löytyy bändejä joista en pidä". hieman yleistetysti...
 
noh...itse pidän kovin paljon office buildingista, ja sister flosta. kannattaa kuunnella kuitenkin vielä ob:n edellinen levy the sun hit the water. tuo uusin on nimittäin vähän laimea.
 
muista bändeistä en oikein osaa mennä sanomaan. kevinistä en pitänyt, and the lefthanded on hyvä mutta vähänpä olen kuullut. mummypowder on ok.

Täytyisi varmaan enemmänkin tutustua noihin suomalaisiin indie-pop (tms.)-bändeihin. Varsinkin kun itse samalla saralla yrittää oman bändin kanssa liikkua.
 
Niihin on vaan harvinaisen hankala tutustua. On vaan tavallaan ikävää kun oikeastaan kaikki suosikit on ulkomailta ja lähinnä Ameriikasta, kun varmasti Suomestakin löytyy hienoja juttuja.

Niihin on vaan harvinaisen hankala tutustua.
 
Kuinka niin?

Kuinka niin?
 
No... Onhan niihin. Täytyisi vähintään ostaa joku levy samantien eikä siihen oo varaa, jos ei ole yhtään biisiä kuullut hinta-laatusuhteen varmistukseksi. Netistä taasen ei löydy, eikä radiosta soi. Keikoille tietty voisi mennä jos semmoisia sattuu olemaan. Nekin huomatakseen täytyy kuitenkin olla aktiivinen ja niistä täytyy maksaa rahaa.

Mun on varmaan vaikea pitää suomibrittipopista kun inhoanbrittibrittipoppia enempi kuin mitään muuta.
Buzzcocksin jälkeen siinä jumalanhylkäämässä maassa ei ole rock'n'rollin henki käynyt muuta kuin näyttämässä persettä.

No... Onhan niihin. Täytyisi vähintään ostaa joku levy samantien eikä siihen oo varaa, jos ei ole yhtään biisiä kuullut hinta-laatusuhteen varmistukseksi. Netistä taasen ei löydy, eikä radiosta soi. Keikoille tietty voisi mennä jos semmoisia sattuu olemaan. Nekin huomatakseen täytyy kuitenkin olla aktiivinen ja niistä täytyy maksaa rahaa.
 
Öö...täytyy ylipäätään olla aktiivinen jos haluaa mennä katsomaan jotain bändiä. Levyä voi kuunnella kaupassa tai hakea näytebiisejä bändien kotisivuilta. Radio Helsingistä kuulee noita bändejäkin. Ei se noin vaikeaa voi olla.

Öö...täytyy ylipäätään olla aktiivinen jos haluaa mennä katsomaan jotain bändiä. Levyä voi kuunnella kaupassa tai hakea näytebiisejä bändien kotisivuilta. Radio Helsingistä kuulee noita bändejäkin. Ei se noin vaikeaa voi olla.
 
No, kun noin sen sanot niin ei kai.
 
En kuitenkaan käy juuri koskaan levykaupoissa, ellen sitten ole menossa hakemaan jotain tiettyä levyä, jonka tiedän olevan siellä. Levyt tilaan nykyisin useimmiten nettikaupoista, ihan siksi että suurinta osaa etsimistäni levyistä ei yleensä löydy ainakaan suomalaisten kauppojen hyllyistä.
 
Bändien kotisivuilla näytebiisejä on harmittavan vähän ja yleensä 30 sekunnin klippejä, joista ei saa vielä mitään kuvaa mistään.
 
Radiota en kuuntele.
 
:) Joku voisi toki väittää että teen asiat itse hankaliksi, mutta mulle on juurtunut sellainen bändeihintutustumismetodi, että ladataan jollain P2P -ohjelmalla kasa biisejä, kuunnellaan niitä ja ostetaan levy tai vaikka kaikki bändin levyt jos se todetaan hyväksi. Tämä valitettavasti suosii ulkomaisia bändejä, koska niiden biisejä on jaossa määrällisesti eniten.

Hei eipäs nyt liitetä And The Lefthandediä mihinkään brittipopin tusina-apinointiyhtyeisiin.

Mun on varmaan vaikea pitää suomibrittipopista kun inhoanbrittibrittipoppia enempi kuin mitään muuta.
Buzzcocksin jälkeen siinä jumalanhylkäämässä maassa ei ole rock'n'rollin henki käynyt muuta kuin näyttämässä persettä.
 
Noh...vaikka se buzzcocks onkin yksi kaikkien aikojen parhaista punk-bändeistä niin eihän se nyt niinkään ole...eihän?

Office Building
 
Soittelee samalla kämpällä ja olin kerran kuuntelemassa jätkien reeniä ja täytyy myöntää, että kolahti ja kovaa. saatanan hyvää musiikkia.

no jos suomesta hyvää alternativeä haluaa niin kannattaa tsekata artisti nimeltä Kaizu Wasabi
 
http://www.student.oulu.fi/~kimmosat/
 
löytyy uudet sivut. paras suomalainen laulunkirjoittaja ja bändi muutenkin.