Aihe: Aktiivielektroniikka bassoon
1
vrajala
05.11.2004 17:45:44
Mulla on basson teko siinä vaiheessa, notta elektroniikka pitäisi selvittää ihan valmiiksi asti. Eli, kuten otsikko kertoo, tulee siitä aktiivinen. Ajattelin laittaa EMG:n 35-P4 -mikin (http://www.emginc.com/displayproduc … .asp?section=Bass&categoryid=27) sekä kaulaan että tallaan.
 
Sitten muutama kysymys, eli:
 
1. Miten virransyöttö kannattaa toteuttaa? Onko 2kpl 9 V paristoja sarjassa paras ratkaisu? Vai saadaanko tuo 18 V helposti muulla tavoin? Entä onko mitään järkeä edes kokeilla korkeampaa jännitettä kuin tuo 18 V, joka on EMG:n suosittelema arvo?
 
2. Onko mitään järkeä laittaa bassoon stereojakin lisäksi muuta ulostuloa, esim. XLR-liitintä (tunnetaan ulkomailla myös nimillä cannon tai canon)? Eikä kannata sanoa, että se riippuu henkilökohtaisesta tarpeesta. Tuo on mun ensimmäinen henkilökohtainen bassoni, joten niitä mielipiteitä ei niin hirviästi ole.
 
3. Koska kerran tehdään aktiivibasso, niin kannattaisiko tuo tone korvata jollain muulla, esim. 3-pykäläisellä EQ:lla? Tai jollain muulla, vaikka tuolta http://www.emginc.com/displayproduc … ction=Accessories&categoryid=33 löytyvällä tuotteella? Tuo BQS-system jotenkin houkuttelee. Mutta jos laitetaan tuollainen, niin saadaanko sen blendin rinnalle jotenkin järkevästi 3-asentoinen kytkin? Tai onko siitä edes mitään hyötyä?
 
Mä tossa räknäsin, notta jos sen switchin haluaa siihen laittaa niin ihan yksinkertaista se ei ole. Sen pidemmälle en vielä päässyt..
 
Ja jos aiheeseen liittyen on jotain muuta neuvon tapaista antaa, niin siitä vaan. Mä laitan tän tekstin myös tuonne Basso-osastolle, vastailla ei tietenkään kannata kuin toiselle osastolle.
Juu, varmast näi, mää kysyi?
Kumiankka
05.11.2004 22:19:15
En ole basisti mutta kuitenkin...
 
18 volttia tai paremminkin +/- 9 volttia keskiulosotolla kuulostaa järkevältä. Matalissa bassoäänissä ja kunnon bassosaundissa on jotain magiikkaa jota halvat digitaalivehkeet ja harrastajatason soittokamat joskus pyrkii hävittämään. Käsittääkseni jotkut modernimmat operaatiovahvistimet kyllä toimii pienmmilläkin jännitteillä ilman että tavanomainen asiakas alkaa valittamaan tai paristojen kulutus menee kohtuuttomaksi. Mutta iso kysymys on, voidaanko tästä minimitasosta tehdä asia paremmin. Käsittääkseni jos 9 voltin paristo on virtalähde ja se jaetaan keinotekoisesti operaatiovahvistimille puoliksi niin korvakuulolla tai mittaamalla ei pikaisesti välttämättä huomaa eroa. Kahden patterin lyömättöminä etuina väitän olevan sen, että todennäköisesti kahden patterin systeemiin tarvii harvemmin kajota patterin vaihdon takia, ja vehje pettää keikalla varmasti harvemmin. Lisäksi löytyy ns. headroomia paremmin. Jotkut perinteisemmät operaatiovahvistimet alkaa oikkuilemaan jos käyttöjännitteet menee alas. Tämä jännitteen putoaminen saattaa tapahtua melko pian 9 voltin patterilla. Kahden patterin systeemin pystyy vetämään paljon paremmin tyhjäksi. Tämä riippuu tietenkin kytkiksestä, edellinen pätee jossain määrin operaatiovahvistimiin.
 
Jos ylimääräisiä lähtöjä ja liittimiä pystyy tyylikkäästi ja kätevästi laittamaan niin uskoisin asiakkaan arvostavan tällaisia suuresti.
 
Sävysäätimistä toivon onnea matkaan. Kitaraan jos pitäisi aktiivinen valita niin säädettävällä resonanssilla oleva alipäästösuodatin voisi olla kiva, jos vaan osaisi tai ehtisi sellaisen tekemään.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)