Kitarat: soittaminen ›

Joskus oon pahassa kanuunassa säveltänyt ehkä parhaimman biisin. Mulla se vaan jotenki aukasee tuon inspiraatiohanan. Hieno tunne oli vielä se ku se biisi kuulosti selvänäkin hyvältä.
 
Onko kokemuksia? Siis rapulassa säveltämisestä tai soittamisesta yleensä? :)

Joskus oon pahassa kanuunassa säveltänyt ehkä parhaimman biisin. Mulla se vaan jotenki aukasee tuon inspiraatiohanan. Hieno tunne oli vielä se ku se biisi kuulosti selvänäkin hyvältä.
 
Onko kokemuksia? Siis rapulassa säveltämisestä tai soittamisesta yleensä? :)
 
En rapulasta tiiä. Mut käni ei oo mikkää inspiraatio. Tiexä. Niijnq.
 
X

Tuppaa oleen semmosia super-krapuloita (vaikkei joiskaan kovin paljoa) ettei pysty edes sängystä nousemaan ennen iltaa, saatikka sitten väkertämään biisiä.

Krapulassa kitaransoitto viimenen asia melkeen mikä voi tulla mieleen.

Tuppaa oleen semmosia super-krapuloita (vaikkei joiskaan kovin paljoa) ettei pysty edes sängystä nousemaan ennen iltaa, saatikka sitten väkertämään biisiä.
 
Sama homma minulla :)

ei kankkusessa juuei. Mut lauantaiaamuna kun heräilee ilman krapulaa, keittää pannullisen kahvia ja alkaa soittelee ni sillo irtoo aika hyvin.

Krapulassa kitaransoitto viimenen asia melkeen mikä voi tulla mieleen.
 
Outoa, sillä mulla juttu on aivan päinvastoin. Vaikka olisi kaikkien aikojen superjysäri ja ei pääsisi edes sängystä ylös, niin kitara viihtyy sylissä enemmän kuin tavallisina päivinä. Samalla syntyy usein melko paljon uusia riffejä, ja biisintynkiäkin.
 
Mutta lienee tapauskohtaista tämä. Itse kärsin AINA aivan järkyttävistä krapuloista, ja sitä kautta on ollut "pakko" oppia soittamaan krapulassakin. Nykyään se onkin siis eräs harvoista jutuista, joita pystyy kunnon darrassa tekemään.

Ainakin menobiisit syntyy pienessä huppelissa paremmin. Jos mulla on kankkunen, niin se on yleensä sen verran normaalia toimintaa estävä olotila, että kitara jää nurkkaan pölyttymään.

Krapulassa kun on niin paha olla ni on pakko tehä jotain mikä piristää: eli ensin soitetaan speedmetallia että saa adrenaliiniä vereen (muttei hengästy toisin kuin urheilemisessa) sitten juodaan kahvia ja sävelletään joku hulpee heavyriffi tai -tilu niin kyllä olo paranee. sit voikin jamitella ja fiilistellä sitä ja korkata punkun :)
 
EDIT: ainoa huono puoli siinä on se että kunnon laulujuttuja on huono vedellä ja testailla kun ääni on ihan paskana baarissa huutamisesta, mutta riffejä syntyy.

Kalliiksi tulee biisien sävellys ja levyn teko tolla politiikalla.... jos on aina oltava krapulaan johtava määrä alkomahoolia mukana...

Mikään ei oo hienompaa ku soittaa klasariskeballa barokkimusaa pikku darrassa. Soitan yleensä myös viulua aika paljon rapuloissa. Tästä voinee päätellä että mulla ei vissiin kovin pahaa krapulaa oo ikinä ollutkaan :)

mulla on kanssa kokemuksia.. krapulassa on kaikki musiikki hienon kuuloista, etenkin itse soitettu. Sillon myös syntyy usein riffejä..

Tuli mieleen tästä kun joskus vuosia sitten tuli dokumentti etelä-amerikkalaisesta heimosta, jonka ihmiset kokivat että mitä järkyttävämpi krapula niin sitä lähemmäksi jumalia pääsee hetkellisesti. Eli siihen ne sitten pyrkivät ottaessaan huikkaa. Heh, itelläni ei kyllä ole ollut samoja fiiliksiä. Krapulassa ei ole inspiroiva olo, koska olo tuntuu saastaiselta ja keskittyminen menee vitutukseen ja odotteluun. Sen sijaan pienessä nousuhumalassa yksin tulee soitettua joskus uskomattoman nerokkaita ja vivahteellisesti rikkaita juttuja... omaan korvaan siis kuulostaa siltä :D Sillon tulee sellanen olo, että pitäisköhän kokeilla olla useammin ihan pienessä sievässä. Sen tietää jo soittaessaan, että saman kuuloisia juttuja ei varmasti tulisi mieleen täysin selvänä.

pienessä krapulassa on tullu tehtyä paljon ja kaikenlaista, jotenkin tuntuu että silloin irtoo parhaat ideat.

pienessä krapulassa on tullu tehtyä paljon ja kaikenlaista, jotenkin tuntuu että silloin irtoo parhaat ideat.
 
Joo. Ja känisä sitten tuntuu että soitto kulkee paremmin. Ja siis todellakin _tuntuu_ :D

Joo. Ja känisä sitten tuntuu että soitto kulkee paremmin. Ja siis todellakin _tuntuu_ :D
 
Kunnon kännissä ei kyllä nopeat downstroket lähde. Käsi väsyy muutamassa sekunnissa, esim. Master Of Puppetsin riffiä soitettaessa (normaalisti ei mitään ongelmaa).

krapulassa on kyllä vedetty parhaita treenejä mitä ikinä..

krapulassa on kyllä vedetty parhaita treenejä mitä ikinä..
 
Joo, on hauska seurata kun kitaristilaulaja käy välillä laattaamassa ja naamassa vaihtelee sateenkaaren värit... :)
Ei vaan, omalla tavallaan oli ihan hauskaakin, kunhan ei toistu turhan usein.

krapulassa on kyllä vedetty parhaita treenejä mitä ikinä..
 
Kyllähän hauskaa on ollut, mutta meillä ainakin krapula treenit on yleensä olleet yhtä hyödyllisiä kuin ei treenejä ollenkaan.