Etno, proge, latin ›

Progebiisi?
Something - hämysoundit, hammondia. Bassojuoksutukset semmosia jazz-proge vaikutteisia.

Something - hämysoundit, hammondia. Bassojuoksutukset semmosia jazz-proge vaikutteisia.
 
Ei noi perustelut ihan kolahda. Soundien puolesta tuo on mielestäni ihan perus 60-lukua, eivätkä Hammondit ja jazzahtavat bassojuoksutukset vielä sinällään tee biisistä progea. Rakenteellisestihan tuo ei ole mikään uskomattoman erikoinen biisi. Hyvä biisi toki.
En kuitenkaan menisi laittamaan samaan sarjaan esim. ELPin, Yesin tai Genesiksen biisien kanssa, näin genremielessä.
Eipä esim. Sinatra ole Roundaboutia tai Karn Evil 9:siä coveroinut.

Ei noi perustelut ihan kolahda. Soundien puolesta tuo on mielestäni ihan perus 60-lukua, eivätkä Hammondit ja jazzahtavat bassojuoksutukset vielä sinällään tee biisistä progea.
 
Proge ei ole genre, vaan ideologia. Beatles oli ensimmäisiä proge-yhtyeitä.

Ei noi perustelut ihan kolahda. Soundien puolesta tuo on mielestäni ihan perus 60-lukua, eivätkä Hammondit ja jazzahtavat bassojuoksutukset vielä sinällään tee biisistä progea. Rakenteellisestihan tuo ei ole mikään uskomattoman erikoinen biisi. Hyvä biisi toki.
En kuitenkaan menisi laittamaan samaan sarjaan esim. ELPin, Yesin tai Genesiksen biisien kanssa, näin genremielessä.
Eipä esim. Sinatra ole Roundaboutia tai Karn Evil 9:siä coveroinut.
 
ei progebiisin rakenteellisesti tarvitse olla mitenkään erityisen monimutkainen. Silloinhan monet klassisen musiikin säveltäjätkin olisivat olleet progemiehiä. No itse hyväksyisin tuonkin määritelmän. Mielestäni progressiivisuus voi näkyä musiikissa monella tavalla. Ehkä Something ei täytä kaikkia kriteereitä, mutta joitakin kyllä. Eivät kaikki pink floydinkaan biisit ole rakenteellisesti mitenkään erikoisia.
 
Kyllä Beatlesillä on moniakin biisejä, jotka ovat ainakin progen esiasteita, eikä niitä ole tarkoituskaan verrata suoraan johonkin YES:iin. Eli progen suuret nimet ovat vieneet tämän tyyliin paljon pitemmälle. Kyllä tuo Something minun korvaan soundaa ajoittain hyvinkin progelle, ja sehän riittää.
 
En ymmärtänyt miksi Sinatran coverointi piti tähän sotkea. Pitääkö tämä ymmärtää siten, että Sinatran coveroima biisi ei voi olla progea, kun Sinatrahan ei voi olla progemies? Puolivitsillä voisi siinä tapauksessa yrittää saada vaikka Katri-Helenaa coveroimaan Pink Floydia, YES:iä ja muita progenimiä, niin meidän pitäisi keksiä näille progen mestareille uudet lokeroinnit, tai vaihtoehtoisesti julistaa Katri-Helena uudeksi Proge-queeniksi;)
 
Anteeksi.

Proge ei ole genre, vaan ideologia. Beatles oli ensimmäisiä proge-yhtyeitä.
 
Ei, ei ja ei. Mikään musiikkigenre ole pohjimmiltaan sidonnainen mihinkään ideologiaan. Ideologiat ovat ideologioita, ja jokainen ideologia voi esiintyä missä tahansa musiikissa jos näin vain tapahtuu. Rajat tämän suhteen ovat häilyvät eivätkä todellakaan riippuvaisia mistään. Tietyksi genreksi tunnistamme sen mitä kuulemamme musiikki pitää sisällään.
 
"Proge" on progressiivista musiikkia, ja ko. käsite syntyi kun vaikutteet rockista, avantgardesta, jazzista ja klassisesta yhdistyivät musiikissa. Näihin tulevat lisät luovat sitten progen alakäsitteet, kuten elektroproge, sinfoninen proge, neoproge jne. jne. Turha tästäkään on enempää keskustella.
 
Siitä taas voimme keskustella kuka on tehnyt ensimmäisen kerran progea ja milloin. Henk. kohtaisesti minulle ensimmäinen varsinainen progressiivinen rock -albumi on King Crimsonin "In the court of the Crimson King". Tällöin täytettiin mielestäni albumillisen verran progerock -kriteerejä, ja vieläpä helvetin onnistuneesti.
Huomioon tulee myös ottaa se, että esimerkiksi mm. Yes ja Moody Blues täyttivät jonkinasteisia progepiirteitä musiikissaan tätäkin ennen.
 
Ja jottei nyt aivan kokonaan ammuttaisi yli otsikosta, niin sanotaan vaikkapa Close to the Edge, Starless ja Thick as a Brick. Nämä klassikot.

sama se mitä se on kuhan on hyvää

Proge ei ole genre, vaan ideologia. Beatles oli ensimmäisiä proge-yhtyeitä.
 
Jos biitles on progee niin sä oot oopperalaulaja

Jos biitles on progee niin sä oot oopperalaulaja
 
Progehan tarkoittaa progressiivista, edistyksellistä musiikkia. Beatles oli erittäin edistyksellistä musiikkia.

Progehan tarkoittaa progressiivista, edistyksellistä musiikkia. Beatles oli erittäin edistyksellistä musiikkia.
 
Niin ja blueshan tarkoittaa alakuloista, surullista musiikkia. Beatlesin Yesterday on siis bluesia.

Alkuperäiseen aiheeseen: tekee mieli vastata, mutta se on aika vaikeaa. Vaihtoehtoja on paljon, ja lisäksi arvostan hyvää albumikokonaisuutta enemmän kuin hyvää yksittäistä kappaletta. Tässä on nyt kuitenkin joitakin suurimpia suosikkejani:
 
Yes - Awaken
Rush - Cygnus X-1
Rush - La Villa Strangiato
IQ - The Seventh House
IQ - Harvest Of Souls
Spock's Beard - The Great Nothing
Absoluuttinen Nollapiste - Suvannossa ylpeä ilme

Niin ja blueshan tarkoittaa alakuloista, surullista musiikkia. Beatlesin Yesterday on siis bluesia.
 
Ei, bluesissa täytyy olla "blue note" ja blues-kierto. Yesterday ei ole siis bluesia.

Mikset vastaa mitään, Sub zero? ;)

Camel - Echoes.

Mikset vastaa mitään, Sub zero? ;)
 
Noh... Jos progen kriteeriksi sitten riittää edistyksellisyys niin vastaesimerkki on, että kaikki "edistyksellinen" musiikki on progea. Tähän voidaan kai laskea mukaan vaikka aika monta klassisen musiikin teosta. Ramonesin eka levykin voi olla edistyksellistä monien mielestä, koska se vei pop-musiikkia jossain mielessä uuteen suuntaan.

Noh... Jos progen kriteeriksi sitten riittää edistyksellisyys niin vastaesimerkki on, että kaikki "edistyksellinen" musiikki on progea. Tähän voidaan kai laskea mukaan vaikka aika monta klassisen musiikin teosta. Ramonesin eka levykin voi olla edistyksellistä monien mielestä, koska se vei pop-musiikkia jossain mielessä uuteen suuntaan.
 
OK. Mutta Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatankin mielestä Beatlesin Abbey road on yksi kaikkien aikojen proge-levyistä!

Noh... Jos progen kriteeriksi sitten riittää edistyksellisyys niin vastaesimerkki on, että kaikki "edistyksellinen" musiikki on progea. Tähän voidaan kai laskea mukaan vaikka aika monta klassisen musiikin teosta. Ramonesin eka levykin voi olla edistyksellistä monien mielestä, koska se vei pop-musiikkia jossain mielessä uuteen suuntaan.
 
Ennen proge-aikakautta populaarimusiikki oli erittäin rahvaanomaisena pidettyä hengentuotetta. Proge oli protesti, joka täytti oman tehtävänsä omalla aikakaudellaan. Taiteellisen mahtipontisuuden vastustajaksi nousi lopulta punk.
 
Edistyksellisyyttä on montaa laatua. Proggressiivisen rockin kohdalla edistyksellisyys tarkoitti kärjistettynä populaarimusiikin viemistä lähemmäksi taidetta. Se mikä sitten on taidetta ja mikä ei, on ihan toinen, päättymätön keskustelu.
 
Kun väitin, että proge on ideologia, tarkoitin sillä lähinnä tietoista pyrkimystä "korkeatasoismman" rockmusiikin tuottamiseen sekä yleistä artismin ihailua.
 
Beatlesin loppuaikojen tuotanto on varsin progressiivista - se pyrkii karistamaan yltään populaarin rock-musiikin maneereja ja mm. sekoittaa taide- ja etnomusiikin elementtejä itseensä. Se ei kuitenkaan tee Beatlesista varsinaista proge-yhtyettä, vaikka itse niin väitinkin. Satutteko tietämään, mitä on ironia?

Manowarin Defender on parasta progee.

Manowarin Defender on parasta progee.
 
ja Mercyful Faten biisit niinkuin "At the Sound of the Demon Bell" tai "Satan's Fall" joissa on kyllä käänteitä ja väänteitä niin paljon että harva progebändin biisi pistää paremmaksi

Nyt pyyhin perseeni vanhoilla vastauksilla! Kyllä Camelin Echoes päihittää muut.
 
edit: Ja vasilille plussaa. Progessa tärkeintä ei ole kikkailu, se on vain nimitys taiteellisemmalle rockille 70-luvulla.