Kitarat: soittaminen ›

Joo!ELi noudatatteko säännölistä treeniohjelmaa/päiväkirjaa tai jotain muuta vastaavaa?Jos käytätte -niin mitä siihen sisältyy?

Ne bändit, missä mä soitan, niin ei noudateta mitään säännöllistä treeniohjelmaa. Treenaamassa käydään aina kun jaksaa ja kerkeää. Reenataan siis joskus useammin, joskus harvemmin.

Tässä varmaan tarkotetaan henk. koht. treeniä omalla instrumentilla?
 
Pidin opistoaikoina treenipäiväkirjaa ja kyllähän se jeesaa mutta vie vähän hauskuutta pois.
Kirjaan merkitsin aina tempot joilla biisejä treenasin sekä valmiit ohjelmisto biisit.Uusi treeni aloitetaan aina jollain lämmittelyllä-yleensä valmis ohjelmisto biisi n. 20 iskua pienemmällä tempolla kuin se on tarkoitettu.Lämmittelyn jälkeen aloitetaa treenaamaan jotain uutta ohjelmisto kappaletta siitä temposta mihin viimeksi jäätiin.Tavoite tempona voi pitää kappaleessa kuin kappaleessa n. 40 iskua nopeampaa kuin alkuperäinen.
 
Joka viikko treenilistaan lisätään yksi uusi kappale.Ja joka
viikko vedetään ohjelmisto läpi kokonaisuudessaan.
 
Päiväkirjaan merkataan siis biisit,tempot,huomiot tekniikasta ja soundista yms. joka tuntuu tärkeältä.Mikäs tämmöisen kirjan idea sitten on?Potkii hyvin perseelle kun huomaa että listassa "Ei vielä ohjelmistokunnossa" on enemmän biisejä kuin "kunnossa"-listassa.

Joilekin päiväkirja sopii, joillekin ei. Itse on oppinut/jaksanut alkaa mokomaa käyttelemään.
 
Olipas fiksusti sanottu.

Siis tarkoitushan on vaikeuttaa ohjelmistoa samalla kun opiskelu etenee.Tekniikka treenit tulee etydien muodossa ohjelmiston sisällöksi.Ja ainahan on fiksumpaa tehdä jostain tekniikasta biisi.Sweeppi-biisi,Chicken-pickin-biisi jne.

Joo reenaan joka päivä tietyt asiat läpi. En tietenkään aivan joka päivä jaksa soittaa ja muutenki on välistä hyvä pitää taukoa,mutta silloin ku aloitan reenaan,lämmittelen ja venyttelen sormia ensin hetken ja sitten alan metronomin kanssa seuraavia asioita:
 
Alternative picking: Trioleina,16-osanuotteina ja sekstoleina.
Tiettyjä juoksutuksia,joita olen paperille laittanut ylös.
 
Legato: Käyn läpi pieniä juttuja,jotka vahvistaa sormia ja parantavat koordinaatiota ja timessä pysymistä.
ESIM. | -12h14h15p14p12h14h15p14 :|
 
Sweep & arpeggios: Perus molli- ja Duurisoinnut trioleina ja
sekstoleina,sekä kaikki nelisoinnut 2 oktaavia arpeggioina. On myös jotain sweeppejä jotka eivät kuulosta kovin hyvältä mutta kehittävät tekniikkaa. Niitäkin on paperilla sit ylhäällä. ESIM.
------14-12-------------15-13---------------------
---13-------13-------14-------14------------------
12-------------14-13-------------15---------------
 
Tapping: No kaikenlaisia clipejä ja sooloista eri pätkiä.
 
Ja nämä ku olen käynyt läpi niin reenaan jotain uusia biisejä ja sellaista.

Tavoite tempona voi pitää kappaleessa kuin kappaleessa n. 40 iskua nopeampaa kuin alkuperäinen.
 
Yngwie Malmsteenin biisut 40 iskua alkuperäistä nopeampana... Vaatii jo aika virtuoosimaista nopeutta:P

Tavoite tempona voi pitää kappaleessa kuin kappaleessa n. 40 iskua nopeampaa kuin alkuperäinen.
 
Meniköhän nyt vähän yli?

Yngwie Malmsteenin biisut 40 iskua alkuperäistä nopeampana... Vaatii jo aika virtuoosimaista nopeutta:P
 
Hei vittu herätys kumpikin.T-A-V-O-I-T-E.Järkeä saa käyttää.Ja kyllä,Yngwiekin varmasti osaa biisinsä ainakin hitusen nopeammin (~+10 bpm) kuin vetää livenä.Katsokaas kun ns. keikkavarmuus on hyvä olla.Jos osaat kaikki biisisi täydellisesti nopeammalla tempolla niin ei tule ongelmia niin helposti hitaammalla.
 
Oon jossain kirjoittanut treenimetodista joka perustuu juuri tähän ilmiöön mutta en viitsi kerrata.Pitäs hermeneutikko ennenkun sais perille.

Aiheesta kiinnostuneille:
http://ibreathemusic.com/article/131
http://ibreathemusic.com/article/140
http://ibreathemusic.com/article/143
 
http://ibreathemusic.com/article/122
 
http://ibreathemusic.com/article/23

Hei vittu herätys kumpikin.T-A-V-O-I-T-E.Järkeä saa käyttää.Ja kyllä,Yngwiekin varmasti osaa biisinsä ainakin hitusen nopeammin (~+10 bpm) kuin vetää livenä.Katsokaas kun ns. keikkavarmuus on hyvä olla.Jos osaat kaikki biisisi täydellisesti nopeammalla tempolla niin ei tule ongelmia niin helposti hitaammalla.
 
Oon jossain kirjoittanut treenimetodista joka perustuu juuri tähän ilmiöön mutta en viitsi kerrata.Pitäs hermeneutikko ennenkun sais perille.
Mua kiinostais tietää et missä noita kirjoituksia on?
Kiinnostava juttu???????????????????

Tässä varmaan tarkotetaan henk. koht. treeniä omalla instrumentilla?
 
Pidin opistoaikoina treenipäiväkirjaa ja kyllähän se jeesaa mutta vie vähän hauskuutta pois.
Kirjaan merkitsin aina tempot joilla biisejä treenasin sekä valmiit ohjelmisto biisit.Uusi treeni aloitetaan aina jollain lämmittelyllä-yleensä valmis ohjelmisto biisi n. 20 iskua pienemmällä tempolla kuin se on tarkoitettu.Lämmittelyn jälkeen aloitetaa treenaamaan jotain uutta ohjelmisto kappaletta siitä temposta mihin viimeksi jäätiin.Tavoite tempona voi pitää kappaleessa kuin kappaleessa n. 40 iskua nopeampaa kuin alkuperäinen.
 
Joka viikko treenilistaan lisätään yksi uusi kappale.Ja joka
viikko vedetään ohjelmisto läpi kokonaisuudessaan.
 
Päiväkirjaan merkataan siis biisit,tempot,huomiot tekniikasta ja soundista yms. joka tuntuu tärkeältä.Mikäs tämmöisen kirjan idea sitten on?Potkii hyvin perseelle kun huomaa että listassa "Ei vielä ohjelmistokunnossa" on enemmän biisejä kuin "kunnossa"-listassa.
 
TYLSÄÄ!!!

TYLSÄÄ!!!
 
Mutta varmasti hyödyllistä tekijälleen, koska on jaksanut tehdä pitempään tuollaista. On (ainakin minun käsitykseni mukaan) sula mahdottomuus hankkia aivan virtuositeettimaista osaamista soittimessaan, jos ei ole tarpeeksi itsekuria ns. pakkoharjoitteluun!
Jotkut haluavat tähdätä sellaiseen osaamiseen, jotkut eivät, sehän on aivan itsestä kiinni! (Heh, niin kuin yllätys yllätys..)
Kyllä se sitten jälkeenpäin palkitsee.

Minulla on sellainen "ohjelma", että otan kitaran käteen ja soittelen mitä mieleen sattuu.

Minulla on sellainen "ohjelma", että otan kitaran käteen ja soittelen mitä mieleen sattuu.
 
Kuin myös. Huomattavasti mielenkiintoisempaa. Tietysti aika usein tulee keksittyä jotain mitä ei pysty hapuilematta soittaan ja sitä tulee sitten hakattua sen aikaa että alkaa meneen, ei kuitenkaan mitenkään pakkomielteisesti.

Älkääs poijat taistelko.
 
Itse pyrin heräämään aamulla ennen klo 9 niin että jos koulu ei vielä ala niin klo 9 mennessä olen juonu kahveet, syöny, pessy naaman ja hampaat, ja yhdeksältä poimin kitaran kouraa.
 
yritin pitää päiväkirjaa mutta se ei onnistunut koska, välillä saattaa tulla parin päivän jaksoja ettei ehdi koskeakkaan kitaraan vaikka mieli tekis. Niinpä se päiväkirjakin jäi unholaan.
Treenaan jonkin verran asteikkoja ja käännöksiä, enimmäkseen biisejä ja sekalaisia tekniikoita(Chicken picking,slide,peukkubassojuttuja ja tietenkin "how to play fast in slow songs!" ) Nyrkkisääntönä pidettäköön että jos jotakin osaan, niin en sitä treenaa vaan soitan jotain mitä en osaa.

Mutta varmasti hyödyllistä tekijälleen, koska on jaksanut tehdä pitempään tuollaista. On (ainakin minun käsitykseni mukaan) sula mahdottomuus hankkia aivan virtuositeettimaista osaamista soittimessaan, jos ei ole tarpeeksi itsekuria ns. pakkoharjoitteluun!
Jotkut haluavat tähdätä sellaiseen osaamiseen, jotkut eivät, sehän on aivan itsestä kiinni! (Heh, niin kuin yllätys yllätys..)
Kyllä se sitten jälkeenpäin palkitsee.
 
Totta vikiset. en tarkoittanut ettäkö ei olisi syytä reenata paljon ja ankarasti, mutta rajansa kaikella. Minun mielestäni lopulta se kitaristi kenellä on eniten tunnetta soitossa(tekniikan lisäksi)kuulostaa ja näyttää parhaalta...

Totta vikiset. en tarkoittanut ettäkö ei olisi syytä reenata paljon ja ankarasti, mutta rajansa kaikella. Minun mielestäni lopulta se kitaristi kenellä on eniten tunnetta soitossa(tekniikan lisäksi)kuulostaa ja näyttää parhaalta...
 
Ja tuokin enemmän kuin totta, mutta jos nyt kuitenkin pidetään keskustelu tekniikassa eikä tyylissä=)