Tanssimusiikki ›

On kai tästä aiheesta täällä kirjoiteltu vaikka kuinka paljon (??) mutta taas tuli hiljattain ongelmia härmän mummopesulan ravintolapäällikön kanssa. Kiitos kyseisen henkilön ja minun, riitelemään emme alkaneet mutta meni täti hiljaiseksi kun pidin pienen tietoiskun siitä, mitä tarkoittaa desibeli.
 
Meillä oli vastaavia ongelmia ko.paikassa.Me ei kytketty omia laitteita talon PA:han, se oli ollut aiemmin semmoista sotkua ja surinaa/kiertoa että.! No, kesken setin tuli vahtimestari mikittämään meidän kaappeja ja kompuroi siellä johtojen seassa, kitarakin kaatui.Onneksi ei hajonnu.Lopputuloksena hirmuinen kierto-efekti ja humina, joten soitto seis.Olisi voinu odottaa vaikkapa taukoa, ja tulla keskustelemaan asiasta...

Polvijärven huhmarissa tuntuu toi valopatsas myös pysyvän aika kiitettävän pienillä ponnistuksilla tapissa (vaikkei bändi ole edes stagella).Jossain vaiheessa oli kuulemma soppareissa määritelty jopa aika kova uhkasakko rajan ylittämisestä.Olin viime keväänä viimeksi kyseisessä mestassa tuurausvedolla ja kyllä siinä taulussa paloi lähes koko illan kaikki valot.Sakkoja ei tietääkseni tullut.
 
joo, huhmarin osalta tulimme aikanaan siihen tulokseen että ei sinne kannata enää roudata pa:ta, monitorit riittää...
 
"vaikka me vanhoja ollaanniin ei me kuuroja olla" tuli tutuksi.

Ihan melkein vain offtopicina...
Meillä on toisen bändin kanssa tavallaan kahdet PA laitteet. Tai oikeastaan kolmet. On isot kaapit kun tarvitaan paljon ääntä. Sitten on ne keskikokoiset kaapin vähän pehmeämmällä soundilla ja sitten vielä löytyy ihan pienet 8" studio pöntöt ilman pillejä.
Olen pannut merkille että diskantti on se mikä ottaa yleisön korviin. Jos on isot kaapit isolla torvella niin on ilkeä diskantti vaikka ne olisi kuinka pienellä tahansa.
Samaten kun kitarasoundin väänttää vähän pehmeämmäksi niin ei tarvitse sulkea kokonaan.
Minusta saattaa enemmän olla kyse soundista kuin volumesta.
Joka tapauksessa niin ne pienet laadukkaat studio pöntöt on osoittautuneen erinomaisiksi todella pienissä tiloissa.
Mitkäs ihme hägärit noi sit on?
Pikku Nexot mistä on torvi pois???
8" studiopöntöt ilman pilliä? Juu no hetkinen ,Tannoy Dual Concentricitkö?
En oo hifikaiutinta viel nähny missä ei jotain pilliä olis, jos ei muuta nin kiinnitettynä siihen isoon elementtiin....

Vastaus oli, että raanasta saa vettä. Sillä lailla.
 
Yhdellä bändillä kävi kerran seuraavasti: orkka oli tilattu yksityistilaisuuteen soittamaan ja tapahtuman tilaaja oli seuraamassa kamojen roudausta lavalle. Kun sitä kaiutinta ja laatikkoa sitten alkoi lavalle kasaantua tilaajan ilme alkoi jo olla aika huolestunut, Mikkiständien ollessa jo pystyssä kaveri ei pystynyt enää pidättelemään huolta liiallisesta volymesta ja sanoikin soittajille, että kyllähän sitä musaa kuuluu, vaikka ottaisitte nyt ainakin puolet noista mikrofoneista pois. Ja kaapeista ei siis silloin ollut tullut vielä pihaustakaan...
Että sillä lailla.

Kamat täysille vaan! Jos musa tulee turakaisille liian kovaa, menkööt kirjastoon!

Mitkäs ihme hägärit noi sit on?....
 
Toki niissä diskanttielementti on. Drome.
Tarkoitin että ei niissä ole perinteistä rääkyvää torvi/driveri sydeemiä "pilaamassa" hiljaisella volalla.

Kamat täysille vaan! Jos musa tulee turakaisille liian kovaa, menkööt kirjastoon!
 
loistava metodi jos ei kaipaa jatkumoa keikkailulle.
palkanmaksajia kannatta joskus kuunnella.

Olen pannut merkille että diskantti on se mikä ottaa yleisön korviin.
 
Minusta saattaa enemmän olla kyse soundista kuin volumesta.
 
Nuorena kollina kotona asuessani en oikeastaan saanut soittaa mitään musiikkia, etteikö se olisi ottanut äitiäni korviin. Diskantteja vähentämällä oli kyllä mahdollista soittaa varovaisesti musiikkia oman huoneen ovi kiinni.
 
Mutta sitten tein sellaisen havainnon, että jos musiikki oli oikeanlaatuista, ei se häirinnyt juuri ollenkaan. Radiossa soitettu iskelmämusiikki ja nimenomaan vanhat klassikot saivat soida taustalla usein pitkäänkin. Uudemmista iskelmistä tai uusista sovituksista tuli kyllä heti sanomista.
 
Ehkä monella ihmisellä on vaikeuksia hahmottaa erityyppistä musiikkia mielessään ja hyväkin, mutta kuulijalle outo musiikki, saattaa kuulostaa jonkinlaiselta kakofonialta, jota ei vain voi kuunnella.
 
Ja musiikissahan näitä muuttujia riittää. Jokaiseen musiikin genreen pitää tavallaan kouluttaa korvaansa, ennenkuin musiikista löytää syvyyttä, sanomaa, harmoniaa, logiikkaa, sävyjä jne.
 
Sähkön kanssa pelaaminen värittää soittoa ja jokin yksittäinen (varsinkin sähköisesti vahvistettu) soitin voi monella ihmisellä herättää voimakkaita angsteja. Jos soittamisen desibelit häiritsevät, niin yhteislaulu samoilla desibeleillä ei todennäköisesti häiritse. Tavallaan siis soundeista voi tosiaankin olla kysymys enemmän kuin varsinaisesta volyymista?

Radiossa soitettu iskelmämusiikki ja nimenomaan vanhat klassikot saivat soida taustalla usein pitkäänkin. Uudemmista iskelmistä tai uusista sovituksista tuli kyllä heti sanomista.
 
Itse treenasin rumpuja silleen yläkerrassa, että kävin alakerrassa kuikkimassa mitä vanhemmat kuuntelee ja soittelin sen musan mukana. Tämä siksi, ettei mökkiin olis tullut hirveetä sekameteliä, vaikka kyllä sitäkin varmaan ihan kiitettävästi oli. Kuitenkaan koskaan eivät vanhemmat sanoneet , että nyt koneet seis. Ainakin vanhemmat kuulivat omin korvin mitä puuhasin:).

Onhan tästä keskusteltu aikaisemminkin mutta: on olemassa huippuammattilaisia, jotka osaa soittaa miellyttävällä volyymilla ja sitten on pilipalijätkiä, jotka soittaa aina täysillä ja ihan oikeesti, mä käyn poimimassa jälkimmäisiltä keikat pois.

Rummut on akustisesti varmaan yksi vaikeimmista soittimista klaarata volallisesti balanssissa muun - ja yleensä - sähköisen osaston kanssa niin ettei lopputulos muistuttaisi kipeän vitun sivelemistä. Myös blosareilla on balanssin suhteen akustiikasta riippuen vaikeaa. Näinollen asiat eivät ole juuri niin miltä ne näyttävät taikka kuullostavat - db mittarin puitteissa. Sama konversoituna vaikkapa tarjoilijoihin voisi olla se, että he tarjoilisivat (missä nyt enää tuollaista ammattikuntaa on) 30 cm:n naruilla nilkat vyötettynä.

Sama konversoituna vaikkapa tarjoilijoihin voisi olla se, että he tarjoilisivat (missä nyt enää tuollaista ammattikuntaa on) 30 cm:n naruilla nilkat vyötettynä.
 
mojova vertaus.
komppaan.

mä käyn poimimassa jälkimmäisiltä keikat pois.
 
ihan positiivisessa hengessä kysäisen että millä kokoonpanolla?
 
eikös se rumpujen volaongelma ole aina olemassa jos vedetään muutakin kuin sutifoksia?

mä käyn poimimassa jälkimmäisiltä keikat pois.
 
Saat kyllä käydä esim. eilisen poimimassa. Oltiin homppelibaarissa, lava oli maailman huonoimmassa paikassa eikä kaiteita. Joka puolella pyöri porukkaa hirveässä humalassa ja kaatuilivat lavalle. Soitettiin v...n kovaa, että kuului sen armottoman möykkeen läpi. Ja että tulis "show" kovempaa kuin dj:n soitto. Eihän se muuten ole mistään kotoisin.
Huhhuh, eipä paljon ollut musiikin kanssa tekemistä sillä eilisellä, meni keskittyminen siihen, että ei mikkistandi tule hampaisiin ja muutenkin koko kioski nurin. Kaljaa ja viinaa lainehti koko lattia, kiva pyöritellä piuhat kasaan siinä illan jälkeen.
Soita heti huomenna sinne ja plokkaa meidän seuraava "yleisön pyynnöstä"- keikka pois. ;)

Itse treenasin rumpuja silleen yläkerrassa, että kävin alakerrassa kuikkimassa mitä vanhemmat kuuntelee ja soittelin sen musan mukana. Tämä siksi, ettei mökkiin olis tullut hirveetä sekameteliä
 
Harmoniassa kuulijan ajatusmaailman kanssa voinee soittaa musiikkia lujempaakin :) Tuo harmonia ja balanssi ei taida sekään olla mitenkään yksinkertainen asia. Kaikki riippunee siitä, miten ihminen on tottunut käyttäytymään ja ajattelemaan. Jonkinlainen syvällinen aivotutkimus valaisisi varmaankin asiaa ja eroja on varmaankin myös aivan fysikaalisista ominaisuuksista lähtien.
 
Yleistettynä taitaa olla niin, että nuoret kuuntelevat mieluummin räväkkäämpää ja särmäkkäämpää musiikkia ja lujempaa soitettuna kuin vanhat. Sama yhtälö toteutunee yleistäen myös miesten ja naisten välillä. Ja sama totuus tulee vastaan elämän joka alalla ... :)?

Yleistettynä taitaa olla niin, että nuoret kuuntelevat mieluummin räväkkäämpää ja särmäkkäämpää musiikkia ja lujempaa soitettuna kuin vanhat.
 
Tätä mä en käsitä. Milloin nuoresta tulee vanha? Nimittäin esim. 50- ja 60- luvuilla rokkia kuunnelleet ovat nyt suhteellisen iäkkäitä. Ja kuunnellessaan rokkia silloin olivat nuoria. Missä vaiheessa muka kuuluu ihmisen päässä että naks, nyt kuunnellaankin pelkkää valssia ja humppaa? Monet bändit soittavat 50-80- vuotiaiden tansseissa pelkkää elämää juoksuhaudoissa, kun luulevat, että niin pitää tehdä.
Mun äiti on 71. Kun pyysin sitä tulemaan kerran tanssikeikalle muuten vain kuuntelemaan, niin se sanoi, että mitä sinne kannattaa tulla, kun siellä soi kuitenkin ne kultaiset nuoruudet aina vaan. Olisi halunnut esim. Sami Saarta, Sirkesaloa ja ties mitä. Mutta tietää, miten siinä käy, jos menee ikäistensä ihmisten tansseihin.
Nyt kyllä haluan kommenttia, mun mielestä bändit ei uskalla soittaa tarpeeksi reipasta perusrokkia tanssikeikoilla. Tuurasin yhdessä bändissä ja kysyin yhdentoista maissa, että mennäänkö pari rokkia. Liideri sanoi, että ei ne ole vielä tarpeeksi päissään. Voi helekkari, silloinko se rokin soitto on vasta luvallista?

Monet bändit soittavat 50-80- vuotiaiden tansseissa pelkkää elämää juoksuhaudoissa, kun luulevat, että niin pitää tehdä.
 
mä ainakin olen huomannut että, lukuunottamatta lavakeikkoja, kannatta sumeilematta kokeilla mitä se väki tahtoo tanssia. monta kertaa on käyny niin että loppuillasta on ollu ihan oikeet bileet pystyssä kun ei vaan vedetä sen vanhan kaavan (ja veräjän) mukaan.
 
kyllä ne vanhemmat ihmisetkin kuuntelee radioo ja diggailee nykypäivän musaa.
 
aina valitetaan että vittu kun on tylsää vetää aina sitä samaa kaavaa.
mitäs vedätte!!? ei kukaan pakota.

Tätä mä en käsitä. Milloin nuoresta tulee vanha? Nimittäin esim. 50- ja 60- luvuilla rokkia kuunnelleet ovat nyt suhteellisen iäkkäitä. Ja kuunnellessaan rokkia silloin olivat nuoria. Missä vaiheessa muka kuuluu ihmisen päässä että naks, nyt kuunnellaankin pelkkää valssia ja humppaa?
 
Hyvä kysymys. Ehkä ihmisellä on oma yksilöllinen sisäinen kello, jonka raksutusnopeuteen vaikuttaa sekä henkinen että fyysinen kunto, perimä että ympäröivä yhteiskunta. Kolmekymppinen ihminen voi olla sekä ajatusmaailmaltaan että fysiikaltaan vanha ja väsynyt, kun taas seitsenkymppinen voi olla pirteä kuin peipponen.
 
Onhan näitä sanontojakin; vanheta yhdessä yössä, nuortua silmissä jne., jotka kuvaavat ihmisen olemuksen äkillistä muuttumista ympäristön silmissä. Muusikolla on usein mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka vanhaksi kuuntelija itsensä tuntee :)

Muusikolla on usein mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka vanhaksi kuuntelija itsensä tuntee :)
 
jep. juuri näillä sanoilla.