Yleistä keskustelua musiikista ›

Kehu mieluummin sitä omaasi.
 
Hmmm... Hyvä idea :)
 
Kai se "iskisi takaisin" teoriassa, jos niitä musa videoita alkaisi pyöriä hieman enemmän kuin nykyään. Tällä hetkellä ei taida olla kuin yksi ohjelma missä on rockia ja heviä ym. top 40 taisi olla nimi...
 
Edit: Tosin 1/10 kappaleista on kitara musiikkia :(

Hmmm... Hyvä idea :)
 
Kai se "iskisi takaisin" teoriassa, jos niitä musa videoita alkaisi pyöriä hieman enemmän kuin nykyään. Tällä hetkellä ei taida olla kuin yksi ohjelma missä on rockia ja heviä ym. top 40 taisi olla nimi...
 
Edit: Tosin 1/10 kappaleista on kitara musiikkia :(
 
Ehkäpä se vastaisku olisi uskottavampi jos se perustuisi hyviin biiseihin eikä tiedotusvälineissä tuputukseen?

Rock on rajaton riemu!!

No vähintään. Toi on metallipaskaa. Paitsi REM, joka on muuten vain paskaa.
 
:D

halusin esimerkilläni kuvailla sitä rokkipiireistä puuttuvaa lämminhenkisyyttä, jonka aina ja poikkeuksetta olen osakseni saanut kun olen jollain tavalla ollut tekemisissä konemusiikin ystävien kanssa.. ihmiset otetaan vastaan sellaisinaan kuin ovat, riittää, että on kiinnostunut samasta asiasta, eli konemusiikista. ei tarvitse ensimmäisenä alkaa todistelemaan itsestään yhtään mitään.
(samanlaista yhteisöllisyyttä löytyy usein myös metalli-ihmisten joukosta)
 
Marginaalissahan yhteenkuuluvuus on yleensä vahvempaa kuin valtavirrassa. Yhteinen vihollinen yhdistää :) Ja rock on nykyään kesyä valtavirtaa, ei kapinaa.

Marginaalissahan yhteenkuuluvuus on yleensä vahvempaa kuin valtavirrassa. Yhteinen vihollinen yhdistää :) Ja rock on nykyään kesyä valtavirtaa, ei kapinaa.
 
Äläs ny... Kyllä rock-nimikkeen alle survottavien tyylisuuntausten pohjattomasta suosta vielä löytyy niitä kapinallisempiakin lokeroita. Tarkoitettiinpa sitten yhteiskunnallisempaa kannanottoa tahi muuta. Paljon on porukkaa, jotka kääntävät valtavirralle selkänsä.
 
Ikävä kyllä tuo lokeroituminen vaan justiinsa on se ongelma. "Unite and win" -juttu ei juuri kannatusta saa. Eikä se ole ihme. Kun on siellä marginaalissa, saa vapaasti tuntea olevansa muita parempi ja vittuilla niille jotka ovat erilaisia. Niin minäkin teen.
 
Yhteenkuuluvuutta toki on, mutta se ei useinkaan purkaudu minään positiivisena energiana vaan johtaa yhä vahvempien suojamuurien pystyttämiseen. Yleensä tuota toimintaa markkinoidaan jonkinlaisena "tradition" ja "juurien" vaalimisena.

Marginaalissahan yhteenkuuluvuus on yleensä vahvempaa kuin valtavirrassa. Yhteinen vihollinen yhdistää :) Ja rock on nykyään kesyä valtavirtaa, ei kapinaa.
 
Mikäs vois olla nyt kapinaa sitten? Ei voi tehdä rankempaa musiikkia kuin black metal eikä vähemmän musiikillisia arvoja sisältävää kuin rap, joten kaikki ääripäät on jo käytössä.

Mikäs vois olla nyt kapinaa sitten? Ei voi tehdä rankempaa musiikkia kuin black metal eikä vähemmän musiikillisia arvoja sisältävää kuin rap, joten kaikki ääripäät on jo käytössä.
 
Niinpä. Tästä syystä olenkin kyllästynyt koko touhuun :)

Äläs ny... Kyllä rock-nimikkeen alle survottavien tyylisuuntausten pohjattomasta suosta vielä löytyy niitä kapinallisempiakin lokeroita.
 
Toki toki, mutta ns. suuren yleisön silmissä rock on sitä tavallista jokapäiväistä purkkaa jota jäyskytetään muun toiminnan ohessa. Mutta tietysti sitä ovat vain ne tavalliset jokapäiväiset nimet, jotka kaikki tuntevat ja joita kaikki kuuntelevat. Tuntemattomille ei lotkauteta korvaa. Kun taas niiden genrejen (ja rockin alalajien) kuuntelijat, joiden yleisö on valikoidumpaa, ehkä kiinnostuvat automaattisemmin myös uusista, oudoista nimistä, koska heitä kiinnostaa se musiikinlaji sinänsä, ei pelkkä tuttuus ja turvallisuus ja massaan hukkuminen. Siksi pienten rockbändien keikoilla on ehkä vähemmän porukkaa.
 
Ja tämähän on kaikki tietysti puhdasta spekulaatiota ja omavaltaista teoretisointia :)

Toki toki, mutta ns. suuren yleisön silmissä rock on sitä tavallista jokapäiväistä purkkaa jota jäyskytetään muun toiminnan ohessa. Mutta tietysti sitä ovat vain ne tavalliset jokapäiväiset nimet, jotka kaikki tuntevat ja joita kaikki kuuntelevat. Tuntemattomille ei lotkauteta korvaa. Kun taas niiden genrejen (ja rockin alalajien) kuuntelijat, joiden yleisö on valikoidumpaa, ehkä kiinnostuvat automaattisemmin myös uusista, oudoista nimistä, koska heitä kiinnostaa se musiikinlaji sinänsä, ei pelkkä tuttuus ja turvallisuus ja massaan hukkuminen. Siksi pienten rockbändien keikoilla on ehkä vähemmän porukkaa.
 
Ja tämähän on kaikki tietysti puhdasta spekulaatiota ja omavaltaista teoretisointia :)
 
Tuon voisi yleistää koskemaan musiikkia ylipäätään. Jos rockia ei olisi keksitty, iskelmä ja jazz olisivat valtavirran musiikkia. Eikös musiikkiin ole aina suhtauduttu enemmän tai vähemmän intohimoisesti?

Tarviiko rockissa tai musiikissa yleensä olla kapinaa, että se olisi hyvää? Mulle mieluisaa "kapinaa" edusti RATM ja nykyään ehkä System Of A Down joilla oli oikeasti jotain muutakin sanottavaa kun v***u vedetään kokaa nokkaan ja näytetään kovilta. Oikeasti rockista on tullut niin jokapäiväistä, että huomion haku kapinalla ja vaarallisuudella on jo aika hankalaa.

Tarviiko rockissa tai musiikissa yleensä olla kapinaa, että se olisi hyvää? Mulle mieluisaa "kapinaa" edusti RATM ja nykyään ehkä System Of A Down joilla oli oikeasti jotain muutakin sanottavaa kun v***u vedetään kokaa nokkaan ja näytetään kovilta. Oikeasti rockista on tullut niin jokapäiväistä, että huomion haku kapinalla ja vaarallisuudella on jo aika hankalaa.
 
Ehkä kapinalla tarkoitankin lähinnä kapinaa sitä jokapäiväistymistä ja massoittumista vastaan. Jos on jotain omaa sanottavaa, way to go.

Tuon voisi yleistää koskemaan musiikkia ylipäätään. Jos rockia ei olisi keksitty, iskelmä ja jazz olisivat valtavirran musiikkia. Eikös musiikkiin ole aina suhtauduttu enemmän tai vähemmän intohimoisesti?
 
Näinhän se kehitys kehittyy. Ja tällä hetkellä rockmusiikin tilanne on tämä. Onhan se muuttunut kovasti ajan saatossa, ja vieläpä aika lyhyen ajan, sehän on jokaisen pakko myöntää.

Rupesi vain mietityttämään, että listoilla on kuitenkin rokkia paljon ja ihmiset kuuntelevat rokkia paljon. Mikä olisi sitten riittävästi. Ilmeisesti puolet listasijoista on liian vähän. 7/10? Miksi?

Joku puhui täällä alakulttuurien yhteisöllisyydestä ja siitä, miten jokin "yhteinen vihollinen" näitä alakulttuurin ihmisiä yhdistää. Kapina on siis se, mikä yhdistää aateihmiset toisiinsa - oli se kapina sitten mitä tahansa.
 
Varsinaisen rockin kohdalla sitä kapinaa ei välttämättä ehkä ole. Rock on niin vanha käsite, että se on alkanut saamaan jo institutionalisoidun leiman. Keski-ikäiset virtaavat yritysvieraina puvuissaan Bruce Springsteenin keikalle, Provinssirock saa valtiolta avustusta 10 000 euroa. Rock on valtakunnallisesti hyväksyttyä pataa - päättäjät päättävät tukea rockia.
 
Ja eihän se nyt prkl rockin alkuperäiseen ideologiaan käy, notta ihan keski-ikäiset puvuissan rokkikeikoilla kävisivät! Mutta näin se vaan menee, lapset. Olihan se tangokin, mitä isovanhempamme ja osa vanhemmistamme tanssivat, joskus nuorisokulttuuria - sellaista intiimiä lähekkäistanssia, hyi helvetti. :D
 
Onneksi meillä on vieläkin näitä nuorisoalakulttuureita. Jaksan olla niistä onnellinen. Tämä metalli/hevisukupolvikin on kuitenkin suhteellisen nuorta... ainakaan en tiedä yhtään keski-ikäistä, joka Cannibal Corpsea kuuntelisi. Ehkä joku vanhempikin kuuntelee 70-luvun sabbatheja ja zeppeliinejä, mutta nehän on melkein rokkia.

ihmisiä riitti keikoille vaan jos bändi oli listamenestyjä tai joku paikallinen kuuluisuus. Uudet tai ulkomaiset bändit ei tuntuneet kiinnostavan ketään, tai sitten ihmiset tuli keikoille vaan dokaamaan jne..
 
Joo, kyllä tähän ilmiöön valitettavasti törmää. Koska noita rokkibändejä kun vaan on niin pirun paljon, niin se on kova työ löytää itselleen kuulijakuntaa.
 
Konemusiikkitapahtumia on kuitenkin sen verran vähemmän ja se on uudempi ja kapeampi ilmiö, joten porukka ehkä liikkuu senkin takia aktiivisemmin.
 
ihmiset otetaan vastaan sellaisinaan kuin ovat, riittää, että on kiinnostunut samasta asiasta, eli konemusiikista...
(samanlaista yhteisöllisyyttä löytyy usein myös metalli-ihmisten joukosta)
 
Uskon sen. Täsmennän vielä, että omasta mielestäni esim. metalli on rokkia, joten siksi olen sitä mieltä, että sitä yhteisöllisyyttä löytyy myös rock-maailmassa.

Mikäs vois olla nyt kapinaa sitten? Ei voi tehdä rankempaa musiikkia kuin black metal eikä vähemmän musiikillisia arvoja sisältävää kuin rap, joten kaikki ääripäät on jo käytössä.
 
Perusteluja kaipaisin näihin väittämiin. Varsinkin rapin "vähäisiin musiikillisiin arvoihin". Mikäli ei löydy, niin voitanee homma kuitata sillä, että jätkä puhuu p*skaa.

Joo, kyllä tähän ilmiöön valitettavasti törmää. Koska noita rokkibändejä kun vaan on niin pirun paljon, niin se on kova työ löytää itselleen kuulijakuntaa.
 
Konemusiikkitapahtumia on kuitenkin sen verran vähemmän ja se on uudempi ja kapeampi ilmiö, joten porukka ehkä liikkuu senkin takia aktiivisemmin.
 

 
Uskon sen. Täsmennän vielä, että omasta mielestäni esim. metalli on rokkia, joten siksi olen sitä mieltä, että sitä yhteisöllisyyttä löytyy myös rock-maailmassa.
 
emme siis puhu samasta asiasta. minä puhun pelkästään rokkareista, en poppareista, en hevareista enkä progeilijoista jne.

Mikäs vois olla nyt kapinaa sitten? Ei voi tehdä rankempaa musiikkia kuin black metal eikä vähemmän musiikillisia arvoja sisältävää kuin rap, joten kaikki ääripäät on jo käytössä.
 
pöh. bläkmetal ei ole rankkaa... ei se tee musiikista rankkaa että laitetaan kitaroihin säröt, pukeudutaan mustaan ja öristään jotain epämääräistä.
 
mm. modernista klassisesta löytyy tosi riipivää, raskasta, ahdistavaa ja rankkaa kamaa, samoin deltabluussista tai karjalaisista itkuvirsistä. "rankka" on suhteellinen käsite.
 
tuota räp-mielipdettäsi en viitsi edes kommentoida...