Rummut: rumpukamat ›

Cryptopsy - Whisper Supremacy
 
Flo Mournierin rummuttelu tällä levyllä on erittäin taidokasta. Löytyy sekä todella nopeaa paukuttelua sekä hidasta kuorrutettuna hyvällä tyylitajulla.

siis eikö kukaan ole maininnut Toolin Lateralusta tai miksei myös Aenimaa...? No joo eihän kaikki tietenkään pidä Dannyn tyylistä, mutta silti...

siis eikö kukaan ole maininnut Toolin Lateralusta tai miksei myös Aenimaa...? No joo eihän kaikki tietenkään pidä Dannyn tyylistä, mutta silti...
 
Emmää ehtiny. Tai siis ei tullu mieleen.
 
46 & 2 väliosa on edelleen opettelematta..

Mulla on tämmönen lempparisetti MP3-soittimessa.
Nappikuulokkeet korviin ja silentat päälle ja menox:
1. Jump-Van Halen
2. Civilized man - Joe Cocker
3. Smooth Criminal - Animal Ant Farm
4. YYZ-Rush
5. Sultans of SAwing-Dire Straits
6. Man in a suitcase - Police
7. Easy Lover -Philip Bailey & Phil Collins
8. The look of love - ABC
9. Mä meen - J.Karjalainen
10. Night after night - U.K.
11. (Da le) Taleo - Santana
12. You can't get what you want (live) - Joe Jackson
 
Eri asia on miten se sitten menee, mutta fiilis on ainakin korkealla ja hauskaa piisaa.....
 
Heh... enno rumpali enkä tiedä koko touhusta juuri mitään mutta tossa on minusta aika kattava katsaus erilaisista, omissa kehyksissään toimivista tyyleistä parhaimmillaan.
 
Ja loppukaneetissa kiteytyy vielä kaiken kukkuraksi asian ydin :)

John Patitucci - John Patitucci (c) 1988 GRP Records
 
Vinnie Colaiuta - Vinni Colaiuta (c) 1994 Stretch Records
 
Dave Weckl - Master Plann (c) 1990 GRP Records
 
Dave Weckl - Hard-Wired (c) 1994 GRP Records
 
Chick Corea Elektric Band - Chick Corea Elektric Band (c) 1985 GRP Records
 
Chick Corea Elektric Band - Eye of The Beholder (c) 1988 GRP Records
 
Quincy Jones & Sammy Nestico Jazz Orchestra - Basie And Beyond (c) Verve 2001
 
Al Jarreau - Al Jarreau (c) 1983 MCA Records
 
TOTO - IV (c) 1982 Sony CBS Records
 
Dave Grusin - Migration (c) 1989 GRP Records
 
David Benoit - Urban Daydreams (c) 1988 GRP Records
 
Olli Ahvenlahti - The Poet (c) 1977 Love Records

Pahoittelen musiikkityyppien yksitoikkoisuutta, mutta tässä muutamia henk.koht. valintojani:
 
Death - Human:
Pidän Reinertin tyylistä ja levyn soundeista. Pientä jazzahdusta (maallikon näkökulmasta) sekaan ja perään armotonta kalmapoljentoa. Reinertillä eivät rytinät mene vielä yli kuten Christyllä ja peltisuhinatkin on sijoitettu hieman maltillisemmin.
 
Atheist - Elements:
Hieman jazzahtavampaa rummutusta kalman sekaan. Itse saan jo vakavaa stressiä tästä levystä...
 
Emperor - Anthems to the Welkin at Dusk:
Jos kaaosta haetaan, niin tämä levy on sitä parhaimmillaan. Trymin rummutukset ovat puhdasta rytinää, nopeutta ja voimaa alusta loppuun. Ride kilisee hurjaan tahtiin tauotta ja bassorumpujen iskut ropisevat tärykalvoja vasten kuin äkäinen raekuuro.
 
Darkthrone - Transilvanian Hunger & Goatlord:
TH nyt on useimpien mielestä varmaankin vitsi, mutta jos oikein primitiivistä black metalia lähdetään koettamaan, on se erinomainen esimerkki rummutuksille. Kaikki on vähäteltyä ja äänimaailma on kyllä erityisen kylmä. Goatlord taasen edustaa minulle Gylven todellista potentiaalia. Mukavia rytinäfillejä, intensiivisyyttä ja sopivasti raskaampaa tulitukea. Harmi etteivät koskaan tehneet tätä studiossa kalmaisempina aikoinaan.

Mikä tahansa levy ainakin seuraavilta yhtyeiltä/artisteilta:
 
J. Karjalainen
Stevie Wonder (mies itse usein rumpupallilla)
Airto Moreira
Paul Simon
Tomas Ledin
King Crimson
Steely Dan
The Band
AC/DC
The Ramones
James Brown
Warren Zevon
Faith No More
 
Käsitettä "hyvä rumpujensoitto" voi lähestyä aika monelta kantilta.
Rumpalin (kuten kaikkien soittajien) ensisijainen tehtävä on kuitenkin saada kokonaisuus kuulostamaan paremmalta. Yo. esimerkkiartistien levyillä on yleensä onnistuttu. Olisihan niitä ollut ihan hitosti enemmänkin. Jatsarit jätin suosiolla odottamaan vuoroaan.

Finntroll - Jaktens Tid
Kun taas kerran eräänä päivänä eräässä linja-autossa kuuntelin tuota levyä, niin kyllä sieltä humppakompin seasta ihan oikeaakin soittoa löytyy. Varsinkin ne pienet kikat ja fillintyngät, mutta ennen kaikkea tasainen soitto ovat tämän levyn rummutuksen suola.
 
Diablon kaikki levyt
Nämä kompit tulisi opettaa jokaisessa koulussa. Varsinkin Eternium-levyä kuunnellessa välillä jopa vituttaa kuinka hyvin se Malmberg vetää. Ennen kaikkea vaikeita komppeja. Tiedä sitten kuinka kauan minulta menisi aikaa edes yhden biisin opetteluun.
 
The Haunted - Made Me Do It
Bändi soittaa thrashia, ehkä vähän deathiakin. Rumpali soittaa milloin mitäkin. Jokaisessa biisissä oma fiilis rumpujen kannalta, joka kuitenkin sopii loistavasti kappaleeseen.
 
Slipknot - Iowa
Jordisonin soitannon lukisin myös vähän Malmberg-tyyliseen ulosantiin. Mehevän monimutkaista, mutta sopii kuitenkin yksinkertaiseen kitarariffiin. Bändin aiemmalla Slipknot-levyllä rumpujen meno on välistä ehkä liian lennokasta, eikä oikein tahdo pysyä biisin mukana. Iowalla sounditkin ovat täyteläisemmät, ja fillit osuvat oikeisiin kohtiin.
 
Ja kyllähän ne Metallican levytkin täytyy läpi kuunnella. Kyllä se Larssikin edes jotain osaa, perkele.

Panteran kaikki.

Heh... enno rumpali enkä tiedä koko touhusta juuri mitään mutta tossa on minusta aika kattava katsaus erilaisista, omissa kehyksissään toimivista tyyleistä parhaimmillaan.
 
Ja loppukaneetissa kiteytyy vielä kaiken kukkuraksi asian ydin :)
 
Lista näytti helvetin hyvältä. Kivoja biisejä joita on 1) mukava soittaa ja 2) kuunnella. Sellaiset kappaleet ovat harvassa, suuri osa biiseistä täyttää noista ehdoista jomman kumman.
 
Arseen lista näytti kans tosi päheeltä. Tuo A-Jazzin listaus lähinnä pelotti.....

Kaikki levyt joilla soittaa Trilok Gurtu.
Trilok on uskomaton kovis.

Onhan tämä pakko mainita, kun ei kovin moni muu näköjään huomaa rouhevaa rumpalointia. Eli kaikkien I.Paicejen, Chad Smithien, Bonhameiden, Garibaldien ja Remu Aaltosten seasta nostan esiin Texasin viiksekkään miehen:
 
Frank Beard, ZZ top.( ja ihan totta, myös ne uusimmat levyt.)
 
Itse olen vähän skitsofreeninen sen suhteen mitä pidän yllä mainitun yhtyeen viehtymyksestä kone-efekteihin mutta kyllä Frankilla on jotain kummallista juurevaa vääntöä näennäisen kulmikkaissa filleissään.

onhan noita!! toto:tambu on aika sairas..
peer gunt:n kaikki levyt on kovia! mahtva tyyli ja tiukka veto muutenki....
maidenit...
niitä on paljon...

Jos taas ihan perusosastolta haetaan, niin suosittelisin melkein ostamaan Juicen 80-luvun albumeja. Niissä on hiukan samaa ilmiötä kun esimerkiksi Bonhamin soitossa: äkkipäin kuulostaa siltä, että "kyllähän mä nyt tuon perässä vedän", mutta sepä onkin helpommin sanottu kuin tehty. Muun muassa Vesa Sytelän haitsuiskuissa on juuri sen verran viivettä, että se iskee juicen biiseihin kuin nenä päähän ja äkkinäinen ei huomaa mitään kummaa. Siihen päälle voi yrittää soittaa, mutta 1:1 tahdistaminen joka raajan osalta onkin yllättävän vaikeaa.
 
Että löytyy sitä jippoa "hittilevystäkin..."

-Kollaa kestää-bändin biisi Jäähyväiset aseille... Hmm...

Frank Beard, ZZ top.( ja ihan totta, myös ne uusimmat levyt.)

Kuinka saatoin unohtaa? ZZ topin pre-Eliminator tuotanto sieltä kolmannesta levystä eteenpäin (olikohan se Tejas vai Tres Hombres vai mikä ihme?) on ajoittain aika kieroa kamaa. Outoja paradiddle kuvioihin perustuvia komppeja ja velmua meininkiä. Pari ekaa lättyä ovat hiukan pimennossa, mutta aika peruskamaa taitavat olla. Eliminator on noitten levyjen jälkeen aika järkyttävää kuultavaa.

Itsellä tulee soitettua seuraavien levyjen biisejä:
TOOL - Aenima ja Lateralus
Meshuggah - Destroy Erase Improve
Queens of the Stone Age - (se viimesin, unohdin
nolosti levyn nimen!)
Ja uutena tuttavuutena The Posiesin Frosting on the Beater jolla on rumpalilla hauskaa innokkuutta soitossa - ei siis tietoakaan jäykkyydestä tai liiasta kaavamaisuudesta! Ja miten niin jotku ei tykkää Danny Careyn tyylistä? ;)

Esim. näiden levyjen tahtiin tykkään kolistella:
 
Tower Of Power: Soul With A Capital S
Erykah Badu: Baduizm
Muse: Origin Of Symmetry
Blink-182: Take Off Your Pants And Jacket
Nirvana: Nevermind
Rancid: ...And Out Come The Wolves
 
Eli aika pitkälti soittelen sellaisten levyjen päälle, joista muutenkin tykkään kovasti. Pääsee helpommin hyvään fiilikseen, kun oikeasti dikkailee soittamaansa musiikkia, eikä valitse soittolevyjä vaikkapa vaan sen perustella, mitä muut rumpalit suosivat.. :)

Deep Purple - In Rock
Deep Purple - Machine Head
Pink Floyd - Dark Side Of The Moon
Led Zeppelin - I ja IV
 
Tässä näitä levyjä, joista olen vaikutteita omaan soittooni poiminut.