Yleistä keskustelua musiikista ›

Kaikki varmaankin tietävät että millaisessa jamassa musiikkimaailma nykyään on. Radioita ja MTV:tä hallitsevat valikoivat soittolistat jotka keskittyvät tylsään ja sisällöttömään r&b/hip hopiin. Tämä heijastuu myös levylistoihin. Kymmenen kärki on r&b/hip hop-painotteinen. Rock-musiikki on jäänyt vähemmälle. Missä viipyy vastareaktio? Tuleeko sitä? 13 vuotta sitten ihan vastaavan laisessa tilanteessa tuli Nirvana ja potki musiikkimaailmaa perseelle. Nirvanaa seurasi grungebuumi. Grungebuumin jälkeiset nu-metal ja nyt retrorock-buumit ovat jääneet suhteellisen vaisuiksi. Tuleeko enää toista grungebuumin kaltaista aaltoa joka pistäisi asiat järjestykseen?

Seuraavaksi iskee kitarasankarihevi. Tai se on jo iskemässä Kilpi-orkesterin myötä.

Varmasti. Joku uusi Beatles voisi pistää musiikkimaailman taas järjestykseen.

Varmasti. Joku uusi Beatles voisi pistää musiikkimaailman taas järjestykseen.
 
Joo. Eiköhän pistetä bändi pystyyn! Tehtävänämme olkoon kunnon musiikin palauttaminen listoille! Oikeasti hyvät biisit kunniaan!

Seuraavaksi iskee kitarasankarihevi. Tai se on jo iskemässä Kilpi-orkesterin myötä.
 
Hevi on parasta.

Joo. Eiköhän pistetä bändi pystyyn! Tehtävänämme olkoon kunnon musiikin palauttaminen listoille! Oikeasti hyvät biisit kunniaan!
 
No niin! Nyt etsitään vaan ne tyypit jotka osaa tehdä oikeasti hyviä biisejä.

Uskon, että rock iskee vielä takaisin ja lujaa. Ajankohtaa on vaikea arvioida, koska jos sen tietäisi "voisi itse perustaa bändin tai ryhtyä manageriksi" kuten joku viisas mies 60-luvulla sanoi. Itseasiassa tämä nykytilanne on varsin otollinen jonkin uuden ja ison rock-bändin läpimurtoon. Nykyisin on paljon kunnon rockia soittavia ja hyvällä asenteella mukana olevia bändejä. Uusia rock-bändejä syntyy kuin sieniä sateella, koska "ei ole bändejä josta voisi innostua joten täytyy perustaa oma"-tilanne on vallalla tällä popstars-aikakaudella. Tilanne on hieman sama kuin joskus 70-luvun lopussa ennen punk-musiikin läpimurtoa tai 80- ja 90-lukujen vaihteessa ennen Nirvanan huipulle nousua. Kyllä joku aidoista ja omaan juttuunsa uskova rock-bändi vielä nousee todella suureksi nimeksi ja nostaa kunnon rockin vielä uuteen nousuun. Rock ei koskaan kuole, mutta keinotekoiset tähdet putoavat alas ennemmin tai myöhemmin.

The Darkness on kyllä mukavasti hoidellu hommansa tuolla maailmalla

Nirvanaa seurasi grungebuumi.
 
Öhöm, anteeksi vaan pilkku, se oli Mudhoney (ja myös TAD) jota grungebuumi seurasi.

Öhöm, anteeksi vaan pilkku, se oli Mudhoney (ja myös TAD) jota grungebuumi seurasi.
 
No, Nirvana oli kuitenkin se bändi johon grunge/alternative-buumi mediassa yhdistettiin. Tähän perustui myös oma väitteeni.

Jos rockilla tarkoitetaan Iggyä vetämässä Louie Louiea tai Mudhoneya räkäisemässä Touch Me IŽm Sickiä (joka briteissä aloitti grungeaallon, muuten) tai Nirvanaa runnomassa Schoolin introa, niin en sanoisi rockin potkivan takaisin ainakaan ihan heti. Nämä biisit ovat simppeleitä ja tarttuvia, ja niin rock kuin vain voi olla, mutta samalla perustuvat kymmeniä vuosia vanhoihin kaavoihin.
 
Nykyisin genrerajat ovat hämärtyneet ja MTV-popissa voi olla vaikutteita vaikka rockista, räpistä, etnosta ja ties mistä. Tuotannolla on tärkeä rooli ja musiikki on ammattimaisempaa ja teknisempää. Paskaa siis, mutta se on uusin trendi ja epäilen että yleisö ei välttämättä palaa vanhaan.
 
KUUNNELKAA IHMISET MUSIIKKIA MAAN ALTA! Unohtakaa jäävuoren huippu. Siellä pohjalla velloo erilaisen ja tuoreen musiikin massa.
 
EDIT: Sekavaa tekstiä, olen puhki. En tarkoita että multigenreisyys olisi automaattisesti paha asia, itse asiassa epäilen että siinä myös on popmusiikin tulevaisuus. Ehkä rock vain ei enää perustu vanhoihin juttuihin.
 
EDIT2: Eikunhetkinen, tämä viestihän on täyttä paskaa. Unohtakaa.

rock iskee viel takaisin!
 
one way or another.....
 
kuunnelkaa hyvät ihmiset 60- ja 70-luvun rockia

Toivottavasti iskee takaisin. Ei tätä saatanan nykyräppipoppipaskaa enää kauaa kestä.
 
Oikeastaan onhan "rock" iskenyt jo takaisin ainakin hittilistoille Suomessa: kaikenmaailman Uniklubit ja Negativet. Tosin niitä nyt ei voi sanoa aidoksi rockiksi hyvällä syylläkään. Vaikka ne ovatkin höyryävää häränpaskaa, niin se hyvä puoli niissä ainakin on, että ne houkuttelevat nykypäivän teinejä sentään kuuntelemaan jotain muuta kuin suomiräppiä.
 
Aina saa kyllä toivoa, mutta itse en usko että mistään ilmestyisi yhtäkkiä yhtä suurta bändiä. Jos takaisin isku tulee, niin luultavasti tulee laajemmalla rintamalla. Guns N' Roses oli viimeinen ns. stadion rockbändi ja siinä on yhdelle bändille vähän liian suuret saappaat täytettäväksi.

Musiikkitrendithän kiertävät kyllä sykleissä, mutta aivan samassa muodossa mikään tyyli ei takaisin tule (todella nopeita muotipyrähdyksiä lukuunottamatta)...eikä siinä olisi mitään mieltäkään. Eteenpäin sitä kuitenkin mennään ja "uutta" kaapataan mukaan matkalta.
 
Riippuu myös ihan maanosasta, kulttuurista, yhteiskuntatilanteesta yms. seikoista, mikä se kulloinkin populäärisin musiikki missäkin päin on.
 
Tarvitseeko esim. kitarapainotteisen rokin aina ollakaan suosituinta (lue top-10) kamaa, jota tulisi joka tuutista? Juuri se kaavoihin kangistuminen ja suosion pönkittämä pöhöttyminen loppuviimein tuhoaa kunkin trendin...tulee uusi mullistus, uusi kapina joka johtaa toisten, aiemmin pinnan alla kyteneiden ilmiöiden nousuun.
 
Pinnan alle vaipuneet vanhat trendit taas luovat nahkaansa ja ottavat opikseen, noustakseen taas jossakin vaiheessa esille uudessa muodossaan, parhaimmillaan sekoittuneena useidenkin eri tyylien kanssa.
 
Kapinavaihe on aina lyhyehkö mullistus, jota seuraa sitten uusi valtavirta. Punk 70-luvun lopulla "tappoi dinosaurit" jotka nousivat uudelleen myöhemmin, osin entistä ehompina. Tilalle tuli uusi heviaalto, jonka puolestaan grunge lytisti....grungeahan on sanottu jenkkien ensimmäiseksi punk-aalloksi, alkuperäistä kun ei siellä juuri noteerattu. Tuossa tulee yksi mielenkiintoinen jakautuma. Jenkeissä grungea seurasi "virallinen" punk-aalto ja myöhemmin nu-metal, kun taas Euroopassa seurasi elektronisen musiikin kukoistuskausi (jenkkien ja euroopan vanhaa undergroundia).
 
Siinä vaiheessa kun lukuisat "teknolajit" sitten jo haipuivat täällä ja brittirock nousi ylös, jenkeissä yritettiin kaupallistaa elektronicaa. Hip hop hiipui siellä 90-luvun vaihteessa, mutta todellista teknobuumia jenkit eivät saaneet. Sen sijaan tuli R&B vastapainona punkvaikutteiselle uusiometallille, joka puolestaan yhdisteli myös hip hoppia ja elektronisia elementtejä.
 
Euroopan brittisävytteinen rock ja pop alkoi sitten vääntäytymään etenkin täällä pohjolassa taas raskaampaan suuntaan uusiometallin avustamana, samalla kun hiphop ja myöhemmin R&B rantautui kunnolla.
 
Näinkin lyhyt ja pintapuolinen katsaus lähihistoriaan paljastaa useita suuntauksia, vuorotellen ja risteillen melkoisena ristiaallokkona ympäriinsä.
 
Iskeekö rock takaisin? Millainen rock? Se soi muodossa tai toisessa koko ajan jossakin, niin kuin soivat kaikki muutkin tyylilajit. Ne uuden tulemisen innostavat alkuvaiheethan ne mukavia ovat, mutta mikään ei kestä loputtomiin. Toisille se on lupaus paremmasta, toisille synkkä ennustus.
 
Jos jotakin "aitoa" musiikkityyliä halajaa takaisin, on parempi hankkia aikakone (vaikkapa cd-soitin) ja mennä takaisin juuri siihen paikkaan ja aikaan jolloin se syntyi. Voi ehkä jopa oivaltaa, että maailma muuttuu ja pyörät pyörivät. Jos itse haluaa pysähtyä tai palata taaksepäin, se on täysin kunkin oma asia, mutta "suurelta yleisöltä" sitä ei kannata odottaa.
 
Enpä tiedä, mitä tässä tulee jaariteltua. Kaipa sitä on jo kalkkis...Minä kun kuuntelen mielelläni äänitteitä vaikka 50 vuoden takaa. Mutta jos jotain uutta musiikkia haluan kuulla, sen pitää sitten olla jotakin erilaista. Uutta aitoa tavaraa eikä retrobuumia. Sekoitus monesta vanhastahan sekin tulee olemaan, keksitään kuitenkin jälleen uusi nimi.
 
Aidon rockin perään huudellaan. Sitä soitettiin 50-luvulla, kaipa sen kaikki tietävät? Vai tarkoitettiinko kuitenkin aitoa raskasta rokkia? Sitä jauhettiin 70-luvulla. Aitoa uuden aallon heavyä eri alalajeineen, 80-luku? Brittirokkia, 60-luku? Uuden aallon brittirock, 90-luku? 67286927aito01532aito479109rokrokrok....mitä on rok?
 
Parempi kuunnella kaikkea sitä kiinnostavaa mitä tehdään ja on jo tehty. Jos sekään ei riitä, alkaa itse soittamaan ja luomaan just sitä mitä haluaa.

The Darkness on kyllä mukavasti hoidellu hommansa tuolla maailmalla
 
Olkoonkin Darkness kuinka hyvä, niin sillä on yksi perustavanlaatuinen ongelma: se on pelkkä wannabe Queen-meets-Zeppelin-ryhmä. Bändillä ei ole mitään omaa, paitsi vinohampainen vokalisti.
 
Oikeastaan ainoat hengissäolevat isot kunnon bändit ovat tällähetkellä Radiohead ja Tool. Mutta nekään eivät ole tarpeeksi mainstream pelastaakseen maailmaa paskalta musiikilta.

onhan rock musiikki taas nousemassa ylöspäin. listoilla nyt pyörii monesti paskaa, mutta who cares. eipä ole tullut katottua mitään lista ohjelmia vuosiin ja radiokanavista city on ainoa miltä ei tuu koko ajan paskaa.

Tuli jo pari vuotta sitten. Ruotsissa sitä sanottiin Scandinavian action rockiksi ja USA:ssa sekä Englannissa Detroitin rock-aalloksi tai Strokes-kuumeeksi. Listoilla on aina juhlinut kevyt hömppämusiikki.
 
radiokanavista city on ainoa miltä ei tuu koko ajan paskaa.
 
Niinkö? Oletko kuunnellut Radio Helsinkiä?

Tuli jo pari vuotta sitten. Ruotsissa sitä sanottiin Scandinavian action rockiksi ja USA:ssa sekä Englannissa Detroitin rock-aalloksi tai Strokes-kuumeeksi. Listoilla on aina juhlinut kevyt hömppämusiikki.
 

 
Niinkö? Oletko kuunnellut Radio Helsinkiä?
 
Yle Q???
 
Hmm...mielenkiintoinen keskustelunaihe, mielestäni pelkästään se, että tällaisesta asiasta puhutaan todistaa sen että rock tekee vielä "comebackin" Vaikkakin varmasti ja toivottavasti uudistuneena ja tuoreena. Kiinnostavaa onkin veikkailla minkälaista tulee uusi tuoreempi rock olemaan. Muuttuuko esim Sigür Ros:in kaltainen tunnelmoiva ja laajalti erilaisesta musiikista vaikutteita ottava "post-rock" rockin valtavirtaan, ovatko seuraavat todelliset rock-jumalat r&nb/soul/jazz musiikkia rockin karuun todellisuuteen sekoittavia rokkiyhtyeitä (vaikka magyar posse jos esimerkkejä kaivataan. tosin hiukan huono esim.). Kuka tietää.

Minua ihmetyttää, että rokkia ei ole korvannut mikään uusi musiikinlaji, onhan se kova ydin melkein kaikessa 50 vuotta vanhaa kauraa - silti jotain hyvin vanhaan perustuvaa musiikkia pystytään myymään yhä uudelleen teineille.
 
Tekno tuli ja meni, räpille ennustan samaa kohtaloa. Kuka muistaa uusromantiikan ja futurokin?
 
Kun puhutaan Nirvanoista ja grungeilmiöistä, niin kyllä minusta siihen aikaan Mtv ja levy-yhtiöt buustasivat selkeästi ns. alternativebändejä, samaan aikaan listoille nousi sellaisia uuden aallon juttuja kuten REM, B-52's jne. Crampseistä ja Iggy Popeistaskin yritettiin tehdä mainstreamtähtiä.
Nyt on taas nihilistinen vaihe meneillään, markkinamiehet pyrkivät erittäin tietoisesti luomaan kertakäyttöjuttuja - jotkut Bruce Springsteenit tai U2:en kaltaiset kestotähdet ovat heille kauhistus.