Rock, pop, alternative ›

Jeps, kyllä munstakin In Utero on vain hitusen huonompi kuin Nevermind. Nykyään on kai rock-lehdistökin alkanut tunnustamaan sen hyvyyttä. Esim. Guitar World otsikoi viime vuonna: In Utero - Their Final Victory > Their Greatest Album. Paljon rohkeampi levyhän se on, sitä tuskin voidaan kieltää, ja kyllä Nevermindin tai In Uteron paremmuus on hyvin hiuksenhienoa minulle.
 
In utero on kova levy. jossain biiseissä alkaa vaan tosissaan kuulumaan cobainin epätoivo (takki alkaa olemaan tyhjä) tyyliin milk it: my shit is his milk his shit is my milk tai toisinpäin. ei voi muistaa :). in uteron tourettesista en kauhesti välitä. reading 1992:n versio oli parempi.

Hyvä pändihän Nirvana on. Nevermind oli ihan ekoja levyjä mitä olen koskaan ostanut, ja sillon ala-asteella tulikin sitä levyä kovasti kulutettua. Nykyään kuuntelen aika harvakseltaan, enempää levyjäkään en ole hankkinut heiltä. Unpluggedin ja In Uteron voisin kyllä ostaa vielä. Nirvanan coveri Bowien The Man Who Sold the Worldista on muutes ihan älyttömän kova, siitä oon tykänny aina.

Nirvana on loistava bändi, tuosta bändistä aloitin "oikean" musiikin kuuntelun.
 
Sama täällä.

Nirvana oli mulle ensimmäinen ja tähän mennessä ainut kunnon fanitusbändi. Olin fani jo ala-asteella kun muut vielä kuuntelivat Dj Boboa yms. Välitunneilla meni tiukat väittelyt siitä kumpi on kovempi, Metallica vai Nirvana. Tai kumpi roikottaa kitaraa alempana, Hetfield vai Cobain. =D Tunneilla piirtelin Smiley-merkkejä vihkoihin ja opettaja ihmetteli, miksi paidassani on väsyneen narkkarin kuva. Those were the days..

Nirvana löi läpi sillon kun mä olin yläasteella. Näin Smells like teen spirit -videon telkkarissa ja yhtäkkiä kaikilla oli sotkuinen tukka ja toinen toistaan kamalamman näköisiä villa- ja flanellipaitoja. Liiksatunnin jälkeen pukuhuoneessa jätkät keskusteli siitä, että mitä helvettiä se teen spirit oikein on. Mä pistin Ramonesia ja Sex Pistolsia soimaan ja ajattelin, että nuo on kyllä ihan pihalla.
 
Edit: Oli muuten sen verran väsynyt kommentti, että lisään ihan itse itselleni linkin, josta selviää myös, minne nuo kummastelemani Nirvana-fanit yläasteen jälkeen päätyivät. http://koti.mbnet.fi/atv87/pictures/amis.jpg

Minä kaivoin Nirvanat ylös viime viikolla. Nirvanan Smells Like Teen Spiritista alkoi minunkin kiinnostukseni astetta raskaampaan musiikkiin silloin joskus ala-asteella.

Joskus olen kuunnellut Nirvanaa. Enään ei niin jaksa. Tosin muutamia hyviä pop-ralleja niiltä lötyy. On A Plain on mun suosikki.

Joskus olen kuunnellut Nirvanaa. Enään ei niin jaksa. Tosin muutamia hyviä pop-ralleja niiltä lötyy. On A Plain on mun suosikki.
 
In Utero on mielestäni paras levy, vaikka eihän Nirvana koskaan paskaa julkaissut. Parasta biisiä on helvetin paha sanoa, mut Aneurysm on tiukka.

In Utero on mielestäni paras levy, vaikka eihän Nirvana koskaan paskaa julkaissut. Parasta biisiä on helvetin paha sanoa, mut Aneurysm on tiukka.
 
No In Utero on munkin mielestä niitten paras levy. Ja Aneuryms on hyvä biisi.

No In Utero on munkin mielestä niitten paras levy. Ja Aneuryms on hyvä biisi.
 
Musta Aneurysm on aina ollut vähän tylsä biisi.

Nirvanaan tutustuin vasta pari vuotta sitten. Yläasteella ollessa ajattelin että onpa kamalaa musiikkia kun luokkakaveri sitä kuunteli, mutta ysin jälkeisenä kesänä sain Nevermindin käsiini ja se oli menoa. Tosin In Utero on kevyesti paras Nirvana-levy mutta Nevermindista fanitus varsinaisesti alkoi.

Musta Aneurysm on aina ollut vähän tylsä biisi.
 
Kitaran ja basson sovitus ainakin iskee tossa biisissä ihan kybällä, ja Grohlin rumpukoukut toimii kivasti. Muistaakseni siinä oli hienot feedbackitkin. Jollain livevideolla on hyvä versio Aneurysmistä, ei vaan millään muista millä.. Onhan Nirvanalla vitusti muitakin hyviä biisejä, mutta toi nyt tuli ekana mieleen. En oikeestaan ole kuunnellut Nirvanaa helvetin pitkään aikaan. Pitänee kaivaa vanha kunnon Bleach levyhyllystä ja vaipua nostalgiaan huumaan..

http://koti.mbnet.fi/atv87/pictures/amis.jpg
 
Hyvä kuva pilattu itsestään selvällä tekstillä.
 
Mutta, Nirvanaa tuli kuunneltua yläasteaikana mutta innostus lopahti kun kiinnostuin "oikeasta" musiikista. Eli kaikesta mikä oli vaikeampaa soittaa kuin Nirvana. Samalla jäi kaikenlainen Offspringin ja Green Dayn kuuntelu, ne ei vaan tarjonneet mulle enää mitään. Nyt jälkeen päin ajatellen Green Dayta voisi vielä kuunnellakin mutta Offspringin laulajan ääni saa voimaan pahoin. Ja ei sitä Nirvanaakaan enää pysty kuuntelemaan.

Nevermind on kyllä hyvä levy, mutta jotenki jo vähän kulunut.. enemmän on tullut kuunneltua muita levyjä, erityisesti bleachiä, mikä on mahtava.

Mun mielestä näistä muista 'saman aallon' seattlebändeistä ei ole koskaan ollut yhtään mihinkään, Nirvana pesee Pearl Jamit/Alice In Chainsit ja kumppanit ihan kevyeen. Jotenkin ne kaikki kuulostaa älyttömän tylsältä Nirvanaan verrattuna.
 
Tohon mun tarvii kyllä sanoo, että Pearl Jamia Nirvana ei ainakaa pätki... Tykkään kyllä nirvanasta, ihan paljonkin, mutta kyllä Pearl Jam on tuhannesti parempi! Rokkaa niin paljon enemmän ja sanonpa vielä että MUN KORVAAN...Pearl Jamillä on kyllä niin sairaan hyviä biisejä, esim. Yellow Ledbetter, Daughter, Betterman ja Wishlist. Kyllä ne on sen verta kovia, etten oo nirvanalta niin hyviä löytänyt. Ja Pearl Jam on tehny tosi hyviä covereita, esim. The Whon Baba O'Riley ja Neil Youngin Rockin' In The Free World.
Tämä siis mun mielipiteeni!

nirvana ja kurt cobain on kyllä yliarvostettuja
 
Kuten Doors.. kuuntelen silti koska MINÄ pidän niistä.

Pidän Nirvanasta erittäinkin paljon. In Utero on niistä se paras levy, ja biisien top kolmessa on Aneurysm, Sappy ja You Know You're Right

Hyvin harvoin tulee kuunneltua enää nykyisin, mutta edelleen pidän Aneurysmin liveversiota (Paradiso, 25.11.91?) maailman parhaana biisinä.