Puollatteko Don Gayseros-laulusarjan aitoutta Schubertin hengenbtuotteena, vai pidättekö sitä huonona jäljitelmänä jonkun poropeukalon tai niisanoakseni rikkaruohosäveltäjän originaalista, jota Schubert pelkästään hieman retusoi harjjoitustyönään Salierin tarkkasilmäisessä pedagogisessa valvonnassa, laulujen oopperamainen, muttei kovin huippudramaattinen, tyyli huomioon ottaen.
3 lauluahan käsittävät oopperamaisen dramaattisia kohtauksia ensimmäisessä duetossa/tertsetossa Mozartin keskinkertaisimpaan fraseologiseen laulunäytelmätyyliin muotoiltuna, esim ala Der Schauspieldirektor, KV 486 , aaria n:o 2. Kohtaushan on samalla häpeilemätön kokeiluyritys luoda musiikillista ja dramaattista jännitettä modulatorisin keinoin; kokonainen sävellajivaihdostebn sarja heijastelee Donna Claran ja hänen mystisen rakastajansa välistä kissa ja hiiri-leikkiä. Vasta toisessa duetossa/tertsetossa ilmenee säveltäjän kynänjälki kaikkein schubertiaanisimpana melodisen hahmotuksen ja muodon osalta. "Ihmiskunnan historia on luomisen historiaa", ei pelkää politikointia ja Peen jauhamista |
megatherium
Milkop