Kitarat: kitarakamat ›

Eli, pystyykö tuollasen Schallerin floikan
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … challer_fr_tremolo_ii_prodinfo.html
 
laittamaan tuollaseen Squierin Standard Stratoon
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-163225.html
 
ihan heittämällä? Ilman rankkoja modifikaatioita? Käyttämättä talttaa, kirvestä yms.? Miten esim. tuon satulalukon kanssa? Entinen satula pois ja ankaralla väkivallalla floikan lukkosatula tilalle? Olisiko isokin operaatio? Onnistuisiko aloittelijalta? Oliko vähän kysymysmerkkejä tässäkin viestissä?

Melko suurella varmuudella voisin sanoa että puuta joutuu työstämään.
Ja kannattaako laittaa kitaraan osaa joka maksaa melkein yhtä paljon kuin kitara itse?

Melko suurella varmuudella voisin sanoa että puuta joutuu työstämään.
Ja kannattaako laittaa kitaraan osaa joka maksaa melkein yhtä paljon kuin kitara itse?
 
No tulisi se halvemmaksi kuin ostaa Fender floikalla, mexico-fender floikalla maksaa Thomannilla jotain 600 eskoa... Mutta eipä kyllä taitaisi loppujen lopuksi olla järkeä tässäkään Squierin modauksessa... Vai?

Mutta eipä kyllä taitaisi loppujen lopuksi olla järkeä tässäkään Squierin modauksessa... Vai?
 
No ei... =)
 
Tulisi se toki jonkin verran halvemmaksi, muttei ihan hirveästi. Pari ajatusta tuli...
 
Osta käytettynä joku floikallinen keppi tuo Squierin kaveriksi. Muistaakseni vähän aikaa sitten oli Torilla joku 80-luvun Kramer originaalifloikalla, hinta taisi olla pari sataa....
 
Jos haluat Squierin kampea väännellä rankemmalla kädellä, niin asenna siihen lukkovirittimet ja laita satula viimeisenpäälle kuntoon, esim. vaihtamalla se grafiittiseksi. Ei sillä tietty edellenkään floikkapommituksia tee, mutta varmasti auttaa vireen pysymiseen. Pari sataa maksimissaan menee noihin muutoksiin.
 
JuSu

Ymmärsinkö oikein tuosta jäsenkuvauksesta, että et vielä omista sitä Squieria? Siinä tapauksessa kannattaisi mielestäni ainakin säästää kitaraan jossa on jo valmiina floikka.

Hyvin voi laittaa. Pitemmän päälle tulee kannattavammaksi ostaa Schallerin laadukas floikka ja squieria parempi strato. Kielilukkoa varten satulan uraa täytyy jyrsiä. Itse asiassa aika helppo operaatio. Mutta, jos haluat upottaa floikan kitaraan (recessed) täytyy myös runkoa jyrsiä.
 
Tässä on hyvät ohjeet kuvilla höystettynä, tosin englanninkieliset:
 
http://pagead2.googlesyndication.co … true&u_nplug=19&u_nmime=164
 
Jos haluat Squierin kampea väännellä rankemmalla kädellä, niin asenna siihen lukkovirittimet ja laita satula viimeisenpäälle kuntoon, esim. vaihtamalla se grafiittiseksi. Ei sillä tietty edellenkään floikkapommituksia tee, mutta varmasti auttaa vireen pysymiseen. Pari sataa maksimissaan menee noihin muutoksiin.
 
Hullu mies. Threadin aloittajan ehdottama floikka maksaa 185 euroa. Kumpikohan olisi parempi, turha säätö vai floikka?

Hullu mies. Threadin aloittajan ehdottama floikka maksaa 185 euroa. Kumpikohan olisi parempi, turha säätö vai floikka?
 
Miten niin turha säätö? Senhän jälkeen tuo Squier olisi elämänsä kunnossa, muttei menettäisi luonnettaan. Floikan kanssa kun leikkimään rupeaa niin luonne muuttuu, eikä lopputuloksen laadusta tiedä etukäteen.

Miten niin turha säätö? Senhän jälkeen tuo Squier olisi elämänsä kunnossa, muttei menettäisi luonnettaan. Floikan kanssa kun leikkimään rupeaa niin luonne muuttuu, eikä lopputuloksen laadusta tiedä etukäteen.
 
No siten niin, että threadin aloittaja ja esim. minä ostaisimme mieluummin floikan. Tiedän, että grafiittisatula/-tallapalat oikein asennettuina ja säädettyinä auttavat vireen pidossa, mutta se ei ole yhtä monipuolinen ratkaisu kuin floikka. Ja jos molemmat ratkaisut ovat samaa hintaluokkaa, niin eiköhän se floikka kuitenkin ole se juttu ;)
 
Mutta Squieriin en lähtisi floikkaa asentamaan. Tuommoseen halvempaan kitaraan vois enneminkin ostaa grafiittisatulan. Siinä olette ihan oikeassa. Grafiittisatula maksaa SP-elektroniikassa vain muutaman euron.

Mutta Squieriin en lähtisi floikkaa asentamaan. Tuommoseen halvempaan kitaraan vois enneminkin ostaa grafiittisatulan. Siinä olette ihan oikeassa. Grafiittisatula maksaa SP-elektroniikassa vain muutaman euron.
 
Nimenomaan, Squieriin ei kannata floikkaa laittaa. Parempi vaihtoehto on Meksiko-Fenkku tai sitten joku puolentonnin Super-Strato.

Hullu mies. Threadin aloittajan ehdottama floikka maksaa 185 euroa. Kumpikohan olisi parempi, turha säätö vai floikka?
 
Voi voi poitsu.
 
Jos kitara pitää toimenpiteen johdosta vireensä paremmin, niin oliko säätö turha?
 
Rahallisesti ajateltuna... Jos tarkennetaan vielä noita hintoja, niin GraphTechin satula kustantaa alle kympin, ja Kluson Lockhead -lukkovirittimet alta neljän. On tuosta vielä matkaa tuon floikan hintaan. Alkuperäinen arvionin parista sadasta oli varman päälle (laadukkaat Schallerin tai Sperzelin virittimet kustantaa lähemmäs satasen/sarja) ja sisälsi työn ammattilaisella...
 
Mutta loppujen lopuksi kysymys on tietystikin mieltymyksistä. Joskus aikanaan munkin mielestä floikka oli ainoa oikea vibratalla, kaikki muut oli ihan turhia veivejä. Sittemmin ajatukset ja mieltymykset ovat muuttuneet. Toki floikallakin on paikkansa, ei tässä ole kysymys siitä, että toinen systeemi olisi parempi, vaan erilainen.
 
Jos mulle tarjottaisiin kahta muuten identtistä kitaraa (stratoa), mutta toisessa olisi floikka ja toisessa kunnollinen stratotalla lukkovirittimillä, niin eipä tarvitsisi kahta kertaa miettiä. Jos se tekee ihmisestä hullun, niin tää Mnettikin on varsinainen kahjojen kahluuallas.
 
JuSu

Jos mulle tarjottaisiin kahta muuten identtistä kitaraa (stratoa), mutta toisessa olisi floikka ja toisessa kunnollinen stratotalla lukkovirittimillä, niin eipä tarvitsisi kahta kertaa miettiä. Jos se tekee ihmisestä hullun, niin tää Mnettikin on varsinainen kahjojen kahluuallas.
 
Hoho. Sattuvasti sanottu.
 
Mitenkähän on, kaikki floikkakitarat joilla olen soittanut, ovat kuulostaneet (puhtaalla) enemmän tai vähemmän tönköiltä, steriileiltä, soinnittomilta. Johtuukohan tämä floikasta itsestään, vai siitä, että nuo kitarat ovat olleet tyypillisiä hevikeppejä (Jackson, ESP, Ibanez)?

Mitenkähän on, kaikki floikkakitarat joilla olen soittanut, ovat kuulostaneet (puhtaalla) enemmän tai vähemmän tönköiltä, steriileiltä, soinnittomilta. Johtuukohan tämä floikasta itsestään, vai siitä, että nuo kitarat ovat olleet tyypillisiä hevikeppejä (Jackson, ESP, Ibanez)?
 
Jokaisella on oma perstuntumansa. Mun perstuntuma sanoo, että nuo "hevikepit" ovat stratosta tms sen verran erilaisia muualtakin kuin tallasta, että saundi on erilainen. Mun Ibanez S-sarjan floikkatallaaja soi todella pehmeästi. En lähtisi tekemään sointiin mitään merkittävää eroa esim 25œ" skaalaiselle kiinteätallaiselle PGM-Iballe verrattuna tuohon mun keppiin. Vaikka Gilbertissä on puuta rungossakin jo puolet enemmän.
 
Edit: Tai sitten olet testannut musaliikkeiden seinillä roikkuvia ruostuneilla ysiseteillä olevia säätämättömiä kitaroita? :)

Hoho. Sattuvasti sanottu.
 
Mitenkähän on, kaikki floikkakitarat joilla olen soittanut, ovat kuulostaneet (puhtaalla) enemmän tai vähemmän tönköiltä, steriileiltä, soinnittomilta. Johtuukohan tämä floikasta itsestään, vai siitä, että nuo kitarat ovat olleet tyypillisiä hevikeppejä (Jackson, ESP, Ibanez)?
 
Tätä olen minäkin pohtinut. Eihän se voi olla niin, että floikka tekee kitarasta paskan, mutta miksi kaikki koskaan soittamani floikkakitarat silti ovat olleet paskoja? :)

Mitenkähän on, kaikki floikkakitarat joilla olen soittanut, ovat kuulostaneet (puhtaalla) enemmän tai vähemmän tönköiltä, steriileiltä, soinnittomilta. Johtuukohan tämä floikasta itsestään, vai siitä, että nuo kitarat ovat olleet tyypillisiä hevikeppejä (Jackson, ESP, Ibanez)?
 
Joo olen huomannut saman. Oma ibanez rg560 kuulosti aika karulta soinniltaan verrattuna nykyiseen Bladeen minkä ostin. Ja kyllä nyt sustainia piisaa eri tyyliin =)

Mutta loppujen lopuksi kysymys on tietystikin mieltymyksistä. Joskus aikanaan munkin mielestä floikka oli ainoa oikea vibratalla, kaikki muut oli ihan turhia veivejä. Sittemmin ajatukset ja mieltymykset ovat muuttuneet. Toki floikallakin on paikkansa, ei tässä ole kysymys siitä, että toinen systeemi olisi parempi, vaan erilainen.
 
Ovathan molemmat vaihtoehdot erilaisia. En ole väittänytkään "grafiittimenetelmää" huonommaksi, mutta olettaisin, että floikka on kuitenkin monipuolisempi, esim. 1œ sävelaskeleen suuruiset nostot ja parempi tatsi kammessa strato-tallaan verrattuna. Itse en ole ainakaan ollut kovinkaan tyytyväinen grafiittisatulaan (säädetty oikein).
 
Ja mitä hulluun mieheen tulee, se oli vain huulen heittoa.
 
Jokaisella on oma perstuntumansa. Mun perstuntuma sanoo, että nuo "hevikepit" ovat stratosta tms sen verran erilaisia muualtakin kuin tallasta, että saundi on erilainen.
 
Ja ovathan hevikepit aika pitkälle ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lehmusrunko, vaahterakaula ruusupuuotelaudalla, floikka, HH-mikitys, 24-jumbo nauhaa.
 
Ehkä floikkakeppien kliinisyys johtuu metallisesta lukkosatulasta.

Mitenkähän on, kaikki floikkakitarat joilla olen soittanut, ovat kuulostaneet (puhtaalla) enemmän tai vähemmän tönköiltä, steriileiltä, soinnittomilta. Johtuukohan tämä floikasta itsestään, vai siitä, että nuo kitarat ovat olleet tyypillisiä hevikeppejä (Jackson, ESP, Ibanez)?
 
Mieltymyksiäkin on erilaisia. Oma RG:ni taas soi kolme kertaa paremmin kuin vanha Squierini, joka oli itsessään ihan kelpo soitin. Totta puhuen, en vaihtaisi floikkahirmuani minkään valtakunnan Stratocasteriin. :)

Tai sitten se floikkakeppien "kliinisyys" on psykologinen efekti. Yleensä näillä puristeilla tuntuu olevan suorastaan sairaalloisia asennevammoja tiettyjä kamoja kohtaan. Kun on päätetty että floikka on perseestä, niin sen on sitten myös oltava joka ikiseltä osalta mahdollisimman perseestä.

Tai sitten se floikkakeppien "kliinisyys" on psykologinen efekti. Yleensä näillä puristeilla tuntuu olevan suorastaan sairaalloisia asennevammoja tiettyjä kamoja kohtaan. Kun on päätetty että floikka on perseestä, niin sen on sitten myös oltava joka ikiseltä osalta mahdollisimman perseestä.
 
Nimenomaan. Sama koskee myös mm. Line6- ja Valvestate-vihaa. Toisaalta samat ihmiset kehoilevat sillä, kuinka saundi tulee sormista.
 
EDIT: Uudelleenmuotoilua vähän..

Tottakai RG soi paremmin kuin Squier, onhan sillä hintaakin reilusti enemmän. Kunnon Fender taas pieksee moiset floikkahirmut 6-0.
 
Huomasit kai, että henkilö, jonka kirjoitusta lainasin, omistaa kaksi Squier-kitaraa, joista toinen on pääsoittimensa. Jos verrataan yleis-Straton ja RG:n mahdollisuuksia, tulos on _hieman_ erilainen.
 
Itselläni on hirmuinen vimma väännellä ja käännellä vibrakampea aggressiivisesti ja tehdä epäinhimillisen korkeita bendejä 24. nauhalta yhtä lailla kuin juntata raskaita riffejä ja herkistellä pitkien nuottien kanssa. Hankalaksi käy perus-Stratolla. Sen sijaan Strato on ihanteellinen wanhan rockin, funkin, humpan, rautalangan, bluesin yms. soittoon. Ai niin, RG:llä soittaa sitäkin. :)
 
EDIT: Tarkoittaa siis sitä, että toisin yleistä luuloa RG jakelee täysin yhtä käyttökelpoisia saundeja kuin Stratocasterkin.