Mä tykkään kokoelmista ja niitä onkin paljon... myös kokoelman saamiseksi joltain artistilta täydelliseksi, vaatii kokoelmat kanssa...
Mut jollain esim. Deep Purplella on jo niin paljon niitä eri kokoelmia, että siinä ei oo mitään järkeä. Aika paljon vaatisi, että saisi Purplen levyt täyteen, ja monilla niistäkin kokoelmista on varmaan lähes täysin samat biisit ?
Tietysti voi luokitella kokoelmat ns. virallisiin ja epävirallisiin, mutta mikä sitten on se virallinen kokoelma ? Ummetuksesta kärsivät ihmiset eivät välitä paskaakaan. |
Vähän riippuu artistista. David Bowien kohdalla olen huomannut, etteivät greatest hits -kokoelmat toimi hänen kohdallaan lainkaan... ura on niin monimuotoinen ja jokaisella levyllä on oma, tiedostettu estetiikkansa. Sit kun nämä eri estetiikat sotketaan keskenään, niin on vaan kasa hyviä biisejä, muttei sitä koko levyn tunnelmaa tai ajatusta, mikä on Bowiella yleensä vanhoissa levyissään se kantava voima.
Kun taas ostin vähän aikaa sitten Supergrassin kokoelman - hauskoja lauluja levy täynnä! Paras ostokseni pitkiin aikoihin. Sai tosiaan minut kiinnostumaan bändistä lähemminkin. Greatest hitseillä on, kuten täällä sanottuna aiemminkin on, hyvä tapa tutustuttaa ihmiset materiaaliin. ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT! |
Ehdottomasti albumeita koska ne on useimmissa tapauksissa vähintäänkin jossain määrin yhtenäisiä kokonaisuuksia vaikkei teemalevy suoranaisesti olisikaan. Yleensä kuuntelenkin musaa enemmänkin albumi kerrallaan kuin biisi kerrallaan.
Ja kokoelmille on yleensä otettu just ne 'hittibiisit' mikä voi hyvinkin tarkoittaa jopa että loppujenlopuksi huonoimmat biisit. Hyvä biisi usein vaatii aikaa eikä silloin välttämättä ole se hitti. Ja näissä vaikuttaa niin paljon henkilökohtaiset mieltymyksetkin kun jostain omasta syystä rupeaa tykkäämään jostain biisistä. Ei sitä voi samalla tavalla objektiivisesti sanoa että mikä on hyvä biisi kuin että mikä on hitti.
Poikkeuksen tietty tekee sitte artistit joiden levyllä on 80% turhia ja huonoja täytebiisejä... mutta semmosia en juuri onneksi kuuntele. Oh, heart of gold, spring time life and laughter borne, now you wander there alone
Down that way where life is a bad place, life is a sad place, always |
Majesty
Tupuna
Spiralmind