Koskettimet ›

Kokonaan transistorivehje, ei genistä eikä skanneria. Laitos on Hammondin ensimmäinen yritys B-3-soundin toteuttamiseksi ko. laitteen valmistuksen loppumisen jälkeen. Tullut kai markkinoille joskus '77 tienoilla. Sisältää myös erinomaisen käyttökelvottoman sähköpianon.
 
Sillä levyllä on Hammondissa aika metka soundi,ajatus jotenkin kampeaa Wunderlichin levyihin...
 
Sohvalla maatessa (kuinkas muutenkaan..) aloin miettiä vuosien mittaan kohtaamiani urkumerkkejä,näistähän saisi
oman threadinsa kun näitä ihmeteltäisiin,laitanpa muutaman
kuitenkin tähän jos joku olisi törmännyt myös,eli:
 
-Wersi ,saksan lahja urkureille..
-Solina ,sveitsiläinen verme,en nyt osaa sijoittaa mihinkään
kategoriaan,,70-luvulla ei mikään harvinaisuus..
-Hohner ,jotensakin samanlainen kuin Lowrey Heritage
-Baldwin,soundillisesti Hammond B3000 (?) AudioSound toi
maahan,Ertama oli yksi osakkaista muistaakseni..
 
ja lukematon määrä erilaisia italialaisia,leluja ja isompaa (lue kalliimpaa..)
 
tuo Solina kiinnostaa merkkinä,vieläkö sitä löytyy käytettynä,
ja onko tehdas olemassa vielä,vai fuusioitunut johonkin toiseen..

Ainakin papereitten mukaan B3 ja C3 ovat sähköisesti 100% samanlaisia. Vibraton viivelinja on kyllä vaihtunut puukoteleoisesta metallikoteloiseksi ja ilmeisesti samalla kertaa komponenttiiarvot on muuttuneet mutta tämäkin muutos on tehty kaikkiin tuotannossa olleisiin malleihin yhtaikaa.
 
A-100:ssa on R44 (vissiinkin, anyway tuo viivelinjan päästä maihin oleva, vibraton syvyyden määrittävä vastus) 22k ja B-3/C-3:ssa 12k, mutta tuo on kai vaihdellut valmistusvuoden ja -paikan mukaan. Rehellisesti en muista, miten päin tuo meni, mutta tuossa kuitenkin eroa on ollut.
 
Muistaakseni puu -> metalli-viivelinjamuutos tapahtui kakkossarjasta kolmoseen siirryttäessä, mutta tämäkin on nyt vahvaa mutua.

Sillä levyllä on Hammondissa aika metka soundi,ajatus jotenkin kampeaa Wunderlichin levyihin...
 
Rhoda Scottin aikanaan Pori Jazzissa soittama B-3000 on kaupan kera siihen sopivan Leslien:
 
http://www.pianopro.fi/urut_sivu.htm
 
Hinnasta en sano mitään.
 
Sohvalla maatessa (kuinkas muutenkaan..) aloin miettiä vuosien mittaan kohtaamiani urkumerkkejä,näistähän saisi
oman threadinsa kun näitä ihmeteltäisiin,laitanpa muutaman
kuitenkin tähän jos joku olisi törmännyt myös,eli:
 
-Wersi ,saksan lahja urkureille..
 
Mä en ole ikinä Wersiä nähnyt. Kait ainakin nää 'uudemmat' digitaalivermeet ovat luotettavuudeltaan aika surkeita kuten varhainen digitaalitekniikka usein on.
 
-Hohner ,jotensakin samanlainen kuin Lowrey Heritage
 
Hohner on teettänyt aika monella eri firmalla vehkeitään, ja kai tosiaan tehnyt itsekin joitain. Tiettyjä Hohnereita on muuten myyty jenkkilässä Wurlitzer-nimellä.
 
ja lukematon määrä erilaisia italialaisia,leluja ja isompaa (lue kalliimpaa..)
 
Kyllä... harmi että urut alkoivat jossain vaiheessa muuttua yhä enemmän digitaalisiksi vempeleiksi, kunnes koko "kotiurku"-tyyppinen vehje lakkas olemasta yhtään suosittu ja Casiot täytti maan. Just tuossa parilla kympillä ostettiin CRB Diamond jostain '70-luvulta. Komee peli - rupinen soundi, jousikaiku, sisäänrakennettu Leslie jne.
 
Huuto.netissä on muuten paraikaa parikin italourkua, Farfisa Compact about iskemättömässä kunnossa ja Welsonin kaksimanuaalinen drawbar-vehje.
 
tuo Solina kiinnostaa merkkinä,vieläkö sitä löytyy käytettynä,
ja onko tehdas olemassa vielä,vai fuusioitunut johonkin toiseen..
 
Solinaa näkyy aina joskus harvoin... Kaverilla on '70-luvun Solina-urut. Soundi on hämmentävän pehmeä ja alapäässä huomattavan paksu. Tuota on kai rakentanut Eminent BV Hollannissa. En tiedä, mitä kyseiselle firmalle kuuluu, mutta Eminentin pääsuunnittelija tekee nykyään digitaalisia kirkkourkuja Johannus-nimellä.

http://www.riffi.com/riffi015/Hammond.htm
 
Jos tekniikkaosasto kiinnostaa, tuolla "kosketinsoittimien määrittelyjä"-faq:ssa on pitkä sepustus.

Jos tekniikkaosasto kiinnostaa, tuolla "kosketinsoittimien määrittelyjä"-faq:ssa on pitkä sepustus.
 
Jos tekniikkaosasto kiinnostaa JA olet insinööri, niin tässä on laitteiden kytkentäkaavioita ja johdotuksia joita seuraamalla saa alkuperäisen rakennettua. Ainakin melkein. ;-)
 
http://theatreorgans.com/hammond/faq/schematics.html

Jos tekniikkaosasto kiinnostaa JA olet insinööri, niin tässä on laitteiden kytkentäkaavioita ja johdotuksia joita seuraamalla saa alkuperäisen rakennettua. Ainakin melkein. ;-)
 
http://theatreorgans.com/hammond/faq/schematics.html
 
hmmm... mielenkiintoinen ajatus - ihmisethän sen B-3:senkin ovat tehneet, joten periaatteessa aivan mahdollista
 
kaikenlaisia modulisyntikka-DIY -palstojahan netti on pullollaan, vaan en ole vielä DIY-B3:seen törmännyt.
 
ei aivan linkin skeemoilla, mutta jos olisi malli vieressä sekä kokeneet ja ymmärtävät hienomekaniikan ja elektroniikan taitajat niin mikä ettei - ja aikaa - saattaapi olla, että omakotitalon rakentaminen ei käytännössä ole sen suurempi urakka ... ja tekeväthän toiset harrastuksenaan purjeveneitä tms...
 
B-3:sen rakentaja varmaan muistetaan ;-)
 
edit: ko. soittimellahan ei liene enää mitään patentteja tai mallisuojia - eipä muuta kuin Kiinaan uustuotantona tekemään - jos ajatellaan, että kitaristit maksavat helpolla 5-6000 paremmasta merkkikitarasta niin kymppitonnin voisi hyvinkin saada priima-elektromekaanisesta jälkituotanohammondista (vrt. ylempää linkki käytettyjen ilmoitukseen). "Piirustukset" saisi aidon purkamalla - tarvittaessa sovittaa mekaniikan nykyajan tuotantotekniikkoihin ja elektroniset komponentit vastaamaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä - - saisi ainakin hedelmällisiä keskusteluja soundierojen vertailusta ;-)
 
lisää luettavaa:
http://b3world.com/hammond-techinfo.html

Jos tekniikkaosasto kiinnostaa JA olet insinööri, niin tässä on laitteiden kytkentäkaavioita ja johdotuksia joita seuraamalla saa alkuperäisen rakennettua. Ainakin melkein. ;-)
 
http://theatreorgans.com/hammond/faq/schematics.html
 
Aika fakiiri saa olla jos kotioloissa geniksen rakentaa.
 
edit: niin joo, tätä uusiotuotantoideaa on vatvottu parilla postituslistalla ihan vakavissaan, eikä kuluja saa kyllä järkevillä erillä mitenkään pysymään järkevissä rajoissa.
 
Tää uusi digitaalinen B-3:kin maksaa kuiteskin parikymmentädonaa ja suuri osa hinnasta johtuu siitä, että siinä on keyclickin saamiseksi jouduttu rakentamaan koskettimistot "vanhaan malliin", so. digitaalihärpätin työntää tavaraa koskettimistoon jossa on vanhaan malliin koskettimien alla kontaktit ja poikkisuuntaiset tangot, ja siitä sitten takas digitaalihärpättimen syövereihin...
 
ja lisää: jollain kotimaisilla kokeellisen elektronisen musiikin tyypeillä oli jossain (kivan epämääräistä, tiedän) härveli, jossa pyöritettiin reunalta hammastettua pyörää jonka vieressä oli kela. Vähän kuin yhden tonewheelin Hammond... hurjat soundit siinä.

Joskus olen ajatellut että jos olisi vanha WLM Trip (siis se eka jossa on 12 trankkugeneraattoria) ja käyttäisi tämän ääni"synteesiä" ja rakentais loppupään B3:ksi.Siis putkilla vibratoskannereineen.. Olisko mieltä?

Joskus olen ajatellut että jos olisi vanha WLM Trip (siis se eka jossa on 12 trankkugeneraattoria) ja käyttäisi tämän ääni"synteesiä" ja rakentais loppupään B3:ksi.Siis putkilla vibratoskannereineen.. Olisko mieltä?
 
Voi riittää yllättävän pitkälle. WLM:n generaattori tuottaa tosin käsittääkseni "sinimuotoista" signaalia ja Hammondin äänipyörien indusoima signaali on taas ihan jotain muuta. Siihen on mm. miksautunut korkealta soitettaessa moottorimelua yms. matalempaa pörinää joka erityisesti säröllä soitettaessa korostuu. Paitsi taajuussuhteet, myös vaiheinformaatio on oleelinen osa äänipyörien signaaleja miksauksessa ja tämän vuoksi Hammondin matkiminen ei todella ole mikään helppo tehtävä. Perusidea tuntuu tietty ensikuulemalta häkeltävän simppeliltä. Miksataan vaan sinisignaaleja ja pistetään putkistyrkan läpi...
 
edit: ...siis särön/overdriven läpi ajettaessa lähtösignaalillä _on_ hyvinkin merkitystä ellei soundia pistä ihan ruvelle.

Muistaakseni puu -> metalli-viivelinjamuutos tapahtui kakkossarjasta kolmoseen siirryttäessä, mutta tämäkin on nyt vahvaa mutua.
 
Tapahtui vasta myöhemmin, kolmosessakin on ollut harmaita (-56œ) ja mustia (56œ-58) puulaatikoita, vasta sitten tuli metalliboxi.
 
zeni.netin arkistoista löytyi vahvistus että vastus ja tietynmallinen viivelinja kuuluvat yhteen: "Readout should be: 11 - 13k for the LC-version, 20 - 24k for the RLC version" (RLC = puulaatikko, LC = metallirunko)
 
Lopputulos oli siis että samanikäinen B3, C3 ja A10x ovat esivahvistimen lähtöön saakka olleet tehtaalta lähtiessään aina 100% samanlaisia.

Rhoda Scottin aikanaan Pori Jazzissa soittama B-3000 on kaupan kera siihen sopivan Leslien:
 
http://www.pianopro.fi/urut_sivu.htm
 
Hinnasta en sano mitään.
 
Ei mikään paha,2500€ kaapin kanssa,,jos olisi tuo raha,niiiin.. :)
 
Mä en ole ikinä Wersiä nähnyt. Kait ainakin nää 'uudemmat' digitaalivermeet ovat luotettavuudeltaan aika surkeita kuten varhainen digitaalitekniikka usein on.
 
70-luvulla oli aika karseita härveleitä nykymittapuun mukaan,eräskin italian ihme jossa oli putkitasuri,mutat muuten puolijohde tekniikka...jännitteen alennus vastuksella
tasurin huimista jännitteistä.Muistaakseni joku keikkamalli..
 
Hohner on teettänyt aika monella eri firmalla vehkeitään, ja kai tosiaan tehnyt itsekin joitain. Tiettyjä Hohnereita on muuten myyty jenkkilässä Wurlitzer-nimellä.
 

 
Kyllä... harmi että urut alkoivat jossain vaiheessa muuttua yhä enemmän digitaalisiksi vempeleiksi, kunnes koko "kotiurku"-tyyppinen vehje lakkas olemasta yhtään suosittu ja Casiot täytti maan. Just tuossa parilla kympillä ostettiin CRB Diamond jostain '70-luvulta. Komee peli - rupinen soundi, jousikaiku, sisäänrakennettu Leslie jne.
 
Huuto.netissä on muuten paraikaa parikin italourkua, Farfisa Compact about iskemättömässä kunnossa ja Welsonin kaksimanuaalinen drawbar-vehje.
 
Oli järkytys avata silloin joskus Wurlitserin kotiurku,aiemmat oli hyväsoundisia,putkikoneita,sitten yht'äkkiä yhdellä LSI-piirillä tehty kääkätin joka oli todella ala-arvoinen vekotin,taisi olla lopun alkua sillekin merkille,Japanin tehtaalla tehty ..
 

 
Solinaa näkyy aina joskus harvoin... Kaverilla on '70-luvun Solina-urut. Soundi on hämmentävän pehmeä ja alapäässä huomattavan paksu. Tuota on kai rakentanut Eminent BV Hollannissa. En tiedä, mitä kyseiselle firmalle kuuluu, mutta Eminentin pääsuunnittelija tekee nykyään digitaalisia kirkkourkuja Johannus-nimellä.
 
Mulla tuli Solinaa kuunnellessa mieleen että sen nimi oli kuvaus yläpään soundista,se tosiaan "solisi" ja muuten aika väritön soundillisesti.

Aika fakiiri saa olla jos kotioloissa geniksen rakentaa.
 
edit: niin joo, tätä uusiotuotantoideaa on vatvottu parilla postituslistalla ihan vakavissaan, eikä kuluja saa kyllä järkevillä erillä mitenkään pysymään järkevissä rajoissa.
 
Tää uusi digitaalinen B-3:kin maksaa kuiteskin parikymmentädonaa ja suuri osa hinnasta johtuu siitä, että siinä on keyclickin saamiseksi jouduttu rakentamaan koskettimistot "vanhaan malliin", so. digitaalihärpätin työntää tavaraa koskettimistoon jossa on vanhaan malliin koskettimien alla kontaktit ja poikkisuuntaiset tangot, ja siitä sitten takas digitaalihärpättimen syövereihin...
 
ja lisää: jollain kotimaisilla kokeellisen elektronisen musiikin tyypeillä oli jossain (kivan epämääräistä, tiedän) härveli, jossa pyöritettiin reunalta hammastettua pyörää jonka vieressä oli kela. Vähän kuin yhden tonewheelin Hammond... hurjat soundit siinä.
 
Juu,Hammondin genis on tosiaan monien asioiden summa,lyönpä vetoa vaikka että lopullinen proto on yllättänyt suunnittelijatkin joka suhteessa,pyrkimyksenä on ollut saada mahdollisimman puhdas,pilliurkuja apinoiva sointi
alunperin?

...lyönpä vetoa vaikka että lopullinen proto on yllättänyt suunnittelijatkin joka suhteessa...
 
Jostain luin, että Laurens Hammond olisi ollut ikionnellinen, jos hän olisi saanut täydellisen puhdasta sini-aaltoa ulos laitteestaan. Ei saanut, voi harmi. Tuli kaikennäköiset äänipyörien ylivuodot, johdoista tuleva vuotoääni, kontaktipöpsäys kosketinta alas painettaessa ja muut "virheet", mitkä sitten ihan myöhäisimmistä malleista siistittiin pois.
 
Jos kiinnostaa katsoa kuvista minkälainen mörkö se Hammond B-3 on sisältä käsin, niin vilkaiskaa:
 
http://www.b3sforsale.com/index.html
 
...ja sivun vasemmassa laidassa olevista linkeistä vaikkapa "Hammond B3 tone wheel organs revealed".

Onko olemassa hammond urkumiehiä, jotka voisivat dataopetuksella oppimaan indie-pop biisejä ja soittaa niitä levytyksellä Vaasassa. Ei mitään kiireellistä. Hienoaolis vaan jos sais turvallisen tiedon takaraivoonsa.
Elikkä ilmaismeiningillä ja osoitteeseen walker@hotmail.net

Jos kiinnostaa katsoa kuvista minkälainen mörkö se Hammond B-3 on sisältä käsin, niin vilkaiskaa:

http://www.b3sforsale.com/index.html

...ja sivun vasemmassa laidassa olevista linkeistä vaikkapa "Hammond B3 tone wheel organs revealed".
« edellinen sivu | seuraava sivu » 1 2
 
Hyvät sivut - katsokaa ihmeessä !

Pakko nyt mainita tähänkin että eilen Tallinnassa oli sattumalta Dr. Lonnie Smith keikalla. Voi perkele, siinä kyllä mies ja urut olivat yhtä. Äijä veti Eestiläisen bändin kanssa pääosin urkutriona (urut, skeba, rummut) ja välillä kävi tenorifonisti soittamassa parissa biisissä. Olivat ihan hyviä soittajia nuokin.
 
Lonnie S. oli paitsi mielettömän kova soittaja, niin varsin hauska esiintyjäkin. Tuli jotain Mistyä ja You Are The Sunshine Of My Lifeä hilpeiden lauluimitaatioiden kera. Lisäksi ohjelmassa oli urun soittoa nenällä ja jalkion läpsyttelyä käsin. (; Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan ko. äijän, jos vaan mahdollista on. Herra on nimittäin turbaaneineen ja partoineen sangen hilpeä ilmestys. :)

...eilen Tallinnassa oli sattumalta Dr. Lonnie Smith keikalla. ... Herra on nimittäin turbaaneineen ja partoineen sangen hilpeä ilmestys. :)
 
http://www.drlonniesmith.net/db3/00 … niesmith.net/_uimages/lonniepen.JPG
 
Siinä taiteilijan näkemys. Äijähän on kuin joulupukki Zanzibarista.