| Aihe: Thereminin rakentaminen? | |
|---|
|
Onkos täällä kenelläkään kokemusta legendaarisen thereminin rakentamisesta? Katsoin tuossa schemoja ja melko helpolta operaatiolta vaikuttaisi? Mitähän tuollaisen kokoaminen tulisi maksamaan?
Hauki on kala. |
|
www.paia.com näyttäis myyvän $89.75 ilman laatikkoa |
|
www.paia.com näyttäis myyvän $89.75 ilman laatikkoa
Ja hinnasta reippaasti yli puolet pois, niin ollaan tee-se-itse hintatasossa. Itsehän tässä oltiin rakentamassa?
Tuollaisen thereminin voisi vaikka iskeä osaksi aloittamaani MIDI-kontrolleria.
Pitääpä katsoa onko se miten mutkikas toteuttaa. |
|
Onkos täällä kenelläkään kokemusta legendaarisen thereminin rakentamisesta? Katsoin tuossa schemoja ja melko helpolta operaatiolta vaikuttaisi? Mitähän tuollaisen kokoaminen tulisi maksamaan?
Näyttää helpolta, mutta ei onnistu helpolla. Oletko rakentelemassa perinteistä mallia, jossa
kahdesta trankusta on tehty kaksi LC-oskillaattoria (esim. tämäntapainen: http://www.maxiespages.com/theremin/Sasha6.gif). Sellaista en ole koskaan yrittänyt, sen sijaan olen
kokeillut erilaisia kelattomia oskillaatoreita. Ongelmia on ollut aina ja paljon. Oskillaattorien taajuuden
saaminen vakaaksi ja ympäristöstä riippumattomaksi ei ole oikein onnistunut. Samoin oskillaattoreilla
on tapana imeä kaiken maailman häiriöitä ja moduloida taajuuttaan niiden mukaan. Yhden pseudo-LC -thereminin sain toimimaan suht hyvin 9V paristolla; kännykkälaturilla (hakkuripoweri) käytettynä
ulostuleva ääni väpätti kuin heikkopäinen jomman kumman tai molempien oskillaattorien moduloituessa powerin häiriösignaalien tahdissa. Tavallisella muuntajapowerilla taas mataliin ääniin tuli "miellyttävä"
50Hz vibra mukaan.
Parhaillaan olen rakentamassa infrapunalla toimivaa thereminiä, joka on autuaan vapaa noista
moduloitumis- ja taajuusvakausongelmista. Vastaavasti se onkin sitten huomattavasti monimutkaisempi,
ja vaikka lopputulos onkin sama, toimintaperiaate poikkeaa alkuperäisestä thereminin ideasta.
Tässä pari linkkiä, jotka kannattaa tarkistaa, jos et ole vielä löytänyt:
http://home.att.net/~theremin1/
http://www.thereminworld.com/
--Markus |
|
Onko kukaan testauttanut tätä:
http://www.maxiespages.com/theremin/dltheremin2.jpg |
|
Onko kukaan testauttanut tätä:
http://www.maxiespages.com/theremin/dltheremin2.jpg
Mitä noi 4093:t, 4077 ja 4098 on? TL701 on perushudaa, mut.. |
 Juho L
10.01.2003 17:47:06 (muokattu 10.01.2003 17:48:09) | |
|
Mitä noi 4093:t, 4077 ja 4098 on? TL701 on perushudaa, mut..
Ne on CMOS-digitaalipiirejä. 4093 on quadi kaksituloinen NAND Schmitt triggereillä, 4072 on quadi XNOR ja 4098 on monostabiili multivibraattori (hassu sana).
Edit: Siis tuossa 4098:ssa on kaksi monostabiilia multivibraattoria. Pääsinpäs sanomaan tuon sanan jo toistamiseen! |
 Eskonpekka
10.01.2003 23:46:19 | |
|
Ne on CMOS-digitaalipiirejä. 4093 on quadi kaksituloinen NAND Schmitt triggereillä, 4072 on quadi XNOR ja 4098 on monostabiili multivibraattori (hassu sana).
Edit: Siis tuossa 4098:ssa on kaksi monostabiilia multivibraattoria. Pääsinpäs sanomaan tuon sanan jo toistamiseen!
tu
|
 JPQ
11.01.2003 02:28:47 | |
|
Mitä noi 4093:t, 4077 ja 4098 on? TL701 on perushudaa, mut..
Mistä tästä kytkitksestä ääniulos ?
|
|
Mistä tästä kytkitksestä ääniulos ?
Ei se tuota ääntä. Siitä saa ulos 0-5V ohjausjännitettä. Minulla on tarkoitus virittää pystyyn Theremin-pohjainen Midi-ohjain. Siihen tuo on onnensa omiaan. Juuri olen tekemässä vero-levylle tuota rakennelmaa ja pitää testata, miten se pelittää, jos nyt pelittää mitenkään.
Pitänee kokeilla erilaisilla antenneilla ja katsoa kuinka lineaarinen se ohjausjännite on etäisyyden suhteen.
Epäilykset ovat, että se jännite/etäisyys käyrä vastaa y = x^2 kuvaajaa, mutta pitää nyt kokeilla ensin ennen kuin tuomitsee. |
|
Millaisia antenneja olette käyttäneet? |
|
Epäilykset ovat, että se jännite/etäisyys käyrä vastaa y = x^2 kuvaajaa, mutta pitää nyt kokeilla ensin ennen kuin tuomitsee.
Jotain sellaista tai vieläkin pahempaa se on. Kirjoita googleen "on theremin sensitivity", niin löydät
artikkelin, joka lyhyesti sivuaa aihetta.
Jos saat tuon systeemin jotenkin stabiiliin(*) tilaan, voit rakentaa sen perään epälineaarisen
vahvistimen, joka linearisoi kokonaisvasteen (tai ainakin kohentaa tilannetta).
(*)stabiili=jännite/etäisyys-käyrä käyttäytyy aina (edes suunnilleen) samalla tavalla, vaikka
siirrät laitteen paikasta toiseen, muutat piuhojen asentoa, auringonpilkkujen määrä muuttuu, jne...
|
|
Millaisia antenneja olette käyttäneet?
Mielestäni n. kämmenen kokoinen metallilevy on tehokkain ja käytännöllisin.
Levyksi kävisi varmaan myös joku alumiinifolioviritys. Alkuperäinen piiskamalli
olisi toki visuaalisesti näyttävä, mutta ainakin omat kokeiluni (tosin vain paksuimmalla
laatikosta löytyneellä 1-säikeisellä kytkentälangalla) eivät ole olleet kovin vakuuttavia.
Nykyinen infrapunathereminini on antenneista vapaa, antennin virkaa toimittaa
IR-ledi, jonka lähettämän pulssin lähestyvä käsi heijastaa takaisin viereiselle
IR-diodille. |
|
Nykyinen infrapunathereminini on antenneista vapaa, antennin virkaa toimittaa
IR-ledi, jonka lähettämän pulssin lähestyvä käsi heijastaa takaisin viereiselle
IR-diodille.
Tuo infrapunajärjestelmä on varmaan stabiilimpi ja toimivampi viritelmä. Onko miten hirviömäinen rakentaa? |
|
Tuo infrapunajärjestelmä on varmaan stabiilimpi ja toimivampi viritelmä. Onko miten hirviömäinen rakentaa?
Jahka pääsen työmatkalta kotiin, otan valokuvan ja lähetän jonnekin niin saat vähän
käsitystä.
|
JPQ
14.01.2003 14:32:08 | |
|
Jahka pääsen työmatkalta kotiin, otan valokuvan ja lähetän jonnekin niin saat vähän
käsitystä.
Kiitos kiinnostaa se täällä muitakin ainakin minua.
|
|
No nyt löytyy pari kuvaa:
http://photos.yahoo.com/bc/mtme74/l … =t&.done=http%3a//photos.yahoo.com/
ja vieläpä ääninäyte:
http://us.f1.yahoofs.com/users/857b … a6/bc/Files/th.mp3?bcNf8K.Aq4WObVnW
Lisätietoja on saatavilla tarpeen mukaan. |
|
Ei taida toimia tuo ääninäytelinkki. Toimiikohan tämä?
http://briefcase.yahoo.com/bc/mtme7 … VnW&.dir=/Files&.dnm=th.mp3&.src=bc |
|
No nyt löytyy pari kuvaa:
http://photos.yahoo.com/bc/mtme74/l … =t&.done=http%3a//photos.yahoo.com/
Ei lainkaan paha.
Millä periaatteella toimii tuo infrapunasysteemi? Onko siinä ihan vain yksinkertaisesti lähetin-vastaanotin viritelmä? Löytyykö piirikaavioita mistään?
Ajattelin vain tuon päättötyöni perinteiset antenniviritelmät korvata tuolla, jos vain mahdollista, kun ne antenniviritelmät tuppaavat olemaan vähän kinkkisiä saada pelittämään. |
|
Millä periaatteella toimii tuo infrapunasysteemi? Onko siinä ihan vain yksinkertaisesti lähetin-vastaanotin viritelmä? Löytyykö piirikaavioita mistään?
Suusanallisesti vehkeen lohkokaavio menee näin:
1. IR-lähetin --> 2. IR-vastaanotin/ylipäästösuodin --> 3. tasasuuntaus --> 4. epälineaarinen vahvistin/alipäästösuodin --> 5. VCO (jänniteohjattu oskillaattori) --> 6. VCA (jänniteohjattu vahvistin/vaimennin) --> 7. linjalähtö/audiovahvistin
VCA:n ohjausjännitettä varten kohdat 2-4 on tuplattu. Lähettimiä on vain yksi, lähetin pulssittaa kahta IR-diodia, jotka on tarkoituksenmukaisesti sijoitettu toisistaan erilleen.
Sitten vähän selostusta lohkoista:
1. Lähetin lähettää n. 20kHz:n taajuudella n. 8us mittaisia pulsseja. Pulssin virta on n. 300mA --> keskimääräinen virta on n. (8us/50us)*300mA =48mA.
2. Vastaanottimena vastakytketty IR-diodi + transresistanssivahvistin. Tämän jäkeen ylipäästösuodatin, jonka vahvistus on 10 ja rajataajuus n. 10kHz. Ylipäästösuodatus päästää lähettimen 20kHz pulssit läpi, mutta blokkaa tehokkaasti esim. lampuista tulevat 50Hz (ja sen kerrannaisten) häiriöt.
3. Vastaanottimesta tulee siis ulos vahvistettuja 20kHz pulsseja. Pulssit heijastuvat lähettimestä vastaanottimeen käden kautta, ja vastaanotettujen pulssien amplitudi on sitä suurempi, mitä lähempänä käsi on. Vastaanoton jälkeen pulssit tasasuunnataan ja alipäästösuodatetaan, jolloin jäljelle jää DC-signaali, jonka jännitetaso vaihtelee käden etäisyyden mukaan.
4. Kohdan 3. jälkeen käden etäisyyden ja ulostulevan DC-jännitteen suhde on eksponentiaalinen tai jotain sinne päin; aluksi jännite kasvaa hyvin hitaasti ja käden lähestyessä hyvin nopeasti. Lisäksi jänniteessä on jäljellä paljon 20kHz:n rippeliä ja mahdollisesti jopa 50Hz:n rippeliä, jos oikein voimakas ja lähellä oleva lamppu on saanut saasteensa vastaanottimen läpi. Rippelit poistetaan alipäästösuotimella, jonka rajataajuus on n. 20Hz. Alipäästösuotimen vahvistus on viritetty epälineaariseksi, siten, että se korjaa eksponentiaalista suhdetta haluttuun suuntaan. --> Tuloksena puhdas DC-jännite, jonka käyttäytyy lineaarisesti (tai muulla halutulla tavalla) käden etäisyyteen nähden.
5. Thereminin tapauksessa ohjausjännitteellä ohjataan tietysti jänniteohjattua sinioskillaattoria.
6. Näin aikaansaatu audiosignaali kulkee vielä enne vahvistinta/linjalähtöä jänniteohjatun vahvistimen/vaimentimen läpi. VCA:n ohjausjännite johdetaan samalla tavalla kuin kohdissa 2-4.
Tällainen tapaus. Skemoja minulla ei ole kuin käsin piirrettynä (koko systeemi on alusta saakka itse suunniteltu ja toteutettu), mutta voin yrittää ehtiessäni piirtää niitä puhtaaksi. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
