Etno, proge, latin ›

Minä olen yhden levyn verran kuunnellut ( Radium round), ja siitä tykkäsin. En sitten tiedä millaista tämä alkuperäisen kitaristin kanssa on, tuolla levyllä nimittäin soittaa Roope Latvala
 
Eikös Roope soitellut useammallakin Waltarin levyllä?
 
Mielestäni Waltari ei ole mitenkään aliarvostettu... kyllähän aika monen levyhyllystä löytyi joskus 90-luvulla esim. tuo Big Bang levy. Tosin, moni tainnut myydä kyseisen levyn divariin tai jonnekin sen Waltari-buumin jälkeen. Itse tykkäilen eniten kyllä tuosta Big Bang ja Space Avenue osastosta. Ja mitä Kärtsyyn tulee niin siihen lauluääneen tottuu kun jaksaa koko levyn kuunnella läpi. Onpa harvinaisen mukava kaveri muutenkin mitä joskus (oisko ollu joku liike nimeltä Pro Center) musaliikkeessä juttelin hänen kanssaan. Ei lainkaan mikään pisshead rokkikukko vaan asiallinen teknometalhippi =)
 
Waltarilla tosin on suurempi suosio Keski-Euroopassa kuin kotimaassaan, samoin myös taitaa olla vientiä Japaniin. Sieltä kun näkee tulevan myyntiin noit special-edition Waltsu-levyjä.
 
EDIT: joo'o, Roopehan soitteli Yli-Sirniön "sijaisena" vuosien 1996-2001 välissä.

hyvä bändi!

Olen itse diggaillut Waltaria bändinä jo "So Fine!" levyltä lähtien......
 
Hoho, oli kyllä niin kovaa praisea, että oli pakko pistää Space Avenue pitkästä, pitkästä aikaa soimaan. Ihan mukava nostalgiaruiske, tulee kyllä vaan hirveet flashbackit useamman vuoden takaa...
=)

Itselläni oli kaikki Waltarin levyt (Pala leipää kokoelmasta Radium Roundiin saakka), mutta jäivät sitten aikoinaan Ex-tyttöystävälle.
 
Olen aina pitänyt kovasti kyseisestä yhtyeestä, mutta pakko sanoa, että Radium Round oli niin suuri pettymys, että sen jälkeen en ole edes saanut hankittua tuota uusinta Rare Spacies levyä. Channel Nordikan olen tainnut kerran kuunnella läpi, mutta jostain itsellenikin tuntemattomasta syystä se ei säväyttänyt.
 
Ehkä Waltarin suurin miinuspuoli on se, että matkan varrella pojat on vääntäneet paljon mahtavia biisejä, mutta valitettavasti sinne väliin on aina myös mahtunut paljon kuraakin.
Parhaita kokonaisuuksia ovat kuitenkin ehkä useampaan otteeseen mainittu Torcha! ja sitten mielestäni ehkä onnistunein Waltari kiekko Space Avenue. Erinomainen levy on myös BigBang.
Space Avenue on kuitenkin kokonaisuudessaan toimivin ja soundeiltaankin paras Waltari vedätys.

Pitäskö pistää tähän linkki tuolta Pop/rock osastolta?

big bang on kyllä hyvä levy. sitä on kyllä tullut pitkän aikaa dissattua sen jälkeen kun kuuntelin sen ihan puhki. so fine on kanssa ihan hyvä plätty.

Täytynee sanoa, että ite olen Waltaria kuunellu ihan nappulasta asti. Big Bang levy on parhaita levyjä, mitä koskaan olen kuullu,ja Yeah!Yeah!Die!Die! on toinen semmonen,ja siitä eteenpäin aina Radium Roundiin asti on kovaa matskua. Vanhin matsku ei ihan kympillä kolahtanu, mutta sieltäkin jäi kyllä biisejä mieleen (parhaiten ehkä Piggy In The Middle ja sitten se Abba cover....vai olikos se Abba....no, kuitenkin.)....uutta Waltaria odoteltiin kauan, mutta siihen tutustuminen oli pettymys. Se oli jo pelkää aika tylsähköä poppis-rokia....Mutta, muuten kova yhtye...ei siinä mitään.
 
EDIT: Ei kun se biisi olikin Madonnan Vogue....

Livenä Waltari on toiminut aina. Ainakin tämä 1996-2001 ollut kokoonpano soitti keikoilla hyvin yhteen. Monta hyvää Tavastian keikkaa on painunut mieleen!
 
Waltari on tehnyt kyllä aika rohkeita crossover-juttuja. Tämä voi olla myös yksi syy vaisuun menestykseen. Ehkä siksi että mediassa Waltari on leimautunut heavy-bändiksi (mikä saa listapopin kuluttajat ahdistumaan), ja toisaalta heavypiireissä pop-tekno-jungle-rap-bändiksi (mitä hevimies ei ymmärrä), on tapahtunut jonkinlainen joukkosyrjintäilmiö, jossa nerous yhdistellä eri tyylilajeista Waltarin kuuloista musiikkia jää vaille ansaitsemaansa arvostusta.

Kirjastolta on lainassa tuo "yeah, yeah, die, die - death metal symphony in deep c" ja on muuten aika mielenkiintoinen levy. Todella hienoja juttuja pullollaan, välillä meno on vähän turhankin ailahtelevaa mutta eipä tuo pahemmin haittaa. Tykkäsin.

Kirjastolta on lainassa tuo "yeah, yeah, die, die - death metal symphony in deep c" ja on muuten aika mielenkiintoinen levy. Todella hienoja juttuja pullollaan, välillä meno on vähän turhankin ailahtelevaa mutta eipä tuo pahemmin haittaa. Tykkäsin.
 
Kerros muuten onko tuolla lainaamallasi levyllä kaikki biisit samalla raidalla? Nimittäin muutama vuosi sitten lainasin ko. lätyn, ja hieman ärsytti se, että levy koostui vain yhdestä ainokaisesta raidasta. Muistaakseni aika hyvää matskua kuolometallisinfonialla oli, eli ihan mielellään kuunteli kyllä.

Kerros muuten onko tuolla lainaamallasi levyllä kaikki biisit samalla raidalla?
 
Mulla on tuollanen. Aika perseestä. Musa on kyllä timanttia.

Mulla on tuollanen. Aika perseestä. Musa on kyllä timanttia.
 
Kyllä, hanurista on... Jos kyseessä ei ole vahinko, niin kai tuota perustellaan siten, että kuunneltaisiin hela hoito yhdellä kertaa ettei kokonaisuudesta jää mitään pois. Minulla ainakin vaikuttaa negatiivisesti, ei sitä kuitenkaan levyä aina jaksa kokonaan kuunnella, ja tietyn biisin etsiminen on tuskaa. Lisäksi ärsyttää ihan pelkkä tieto siitä, ettei ole kontrollit biisien skippailemisen suhteen hallussa.
 
Mutta kuten sanottu, jeppiskamaa tuo sinfonia. Tekis mieli uudestaan kuunnella.

Kerros muuten onko tuolla lainaamallasi levyllä kaikki biisit samalla raidalla?
 
Ei ole samalla raidalla. Kahdeksaan erinäiseen osaan on jaettu.

Ei ole samalla raidalla. Kahdeksaan erinäiseen osaan on jaettu.
 
Hmm... Onkohan tuosta jotain virhepainosta ollut liikkeellä sitten... :|

Kaverilla on kans ihan normaali versio. Tekee kyllä monesti mielä skipata lähes 8 minuuttinen intro, missä ei juuri mitään tapahtu. Levy on kyllä kokonaisuutena parhaita sinfoniahevilätysköjä.
Ens viikolla pitäis tulla Angelien kanssa yhteistyössä tehty Channel Nordica -levy, levyjen päivitys aitoihin jatkuu. Tykkään kovasti tästäkin teoksesta. Oli vissiin Latvalan vika levy bändin leivissä, vaikka miestä ei kansissa näy? Soundissa haukuttiin yllättäen melko lyttyyn tuokin. Saikohan yhden nakin.

Loistava bändihän tämä, mutta heillä on sama ongelma kuin Guns_n Rosesilla eli todella kamalaääninen laulaja. Määkimistä.
 
siinä on vaan se ero että Kärtsy laulaa pikaksen muunlaistakin settiä, toisin kuin Gunnareilla. Kärtsystä irtoaa aika miehekästäkin murinaa.

Ei minulla ole kuin yksi albumi, eli Big Bang ja se on kyllä yksi vähiten soitetuimpia levyjäni. Lähinnä kiusaa se pakolla englanniksi vetäminen, kun ei osata lausua tai sanoittaa kunnolla (4R-ongelma). Kärtsyn nenä-ääni menee kyllä pahasti sekin yli.
 
Ei sillä, ettei tuossa muuten ihan ookoo kappaleita muutama olisi.

Atmosfear. Siinä on kyllä aivan saakelin hieno biisi. Big bang löytyy levyhyllystä ja sitä vielä silloin tällöin kuuntelen. Hieno levy. Uutukainen tuntui hieman yritetyltä...

Lähinnä kiusaa se pakolla englanniksi vetäminen, kun ei osata lausua
 
onko sulla kenties huono kuulo?