Yleistä keskustelua musiikista ›

En ole kovinkaan innostunut vaahtoamaan musiikista. Minä vain harrastan sitä. Ei se ole minulle mikään intohimo.
Toivon, että mahdollinen naisystävänikään ei vaahtoaisi siitä. Ja koska en vaahtoa, en usko musiikkiharrastukseni olevan mikään este suhteelle.
 
Minua kun ei voisi vähemmän kiinnostaa "vittu kuuntele mikä soolo!". Se soolo on siinä ja tulee kuuntelemattakin. Vielä vähemmän minua kiinnostavat kaikenmaailman vermeet. Musiikkilaitteet ja efektisysteemit ovat minulle pelkkä taakka ja rahareikä, joista ei edes huvittaisi ymmärtää mitään.

Ei. Omalla kohdallani on onneksi osunut kohdalle hyvin ymmärtäväinen ja asioista perillä oleva tyttölapsi. Eli tajuaa jos selitän silmät kiiluen uudesta (kolmannesta) delaypedaalistani, tai jos ei tajuakaan, niin ainakin tajuaa sen kuinka hienoa se minulle on. Tänään taas meinasin yhden uuden lelun kiikuttaa kotiin.. (Ibanez EM5 Echomachine)
 
Ostin tuossa pari päivää sitten huuto.netistä hintaan 29 euro. Ihana vehje.

Pedofiiliko olet?
 
Heh.

Ostin tuossa pari päivää sitten huuto.netistä hintaan 29 euro. Ihana vehje.
 
Huh, saitpas ihan mukavaan hintaan. Pistän tuossa varmaan jotain juttua, arvosteluntynkää ja ajatuksia myöhemmin.

Avopuolisolla menee joskus hermot kun toisen kitaristin kanssa aletaan vääntään biisejä minun pikkuisessa yksiössä. Kyllä hän silti ymmärtää kun taiteilija henkinen on itsekkin (bassoa joskus jopa soittanut :)

et taida tietää rakkaudesta paskaakaan
 
Sen verran, että omassa elämässäni, jos rakkautta voi jotenkin mitata, niin tulen rakastamaan musiikkia enemmän kuin mitään tai ketään voin koskaan rakastaa.
 
Tämä itse asiassa taisikin olla se pointti. Että kukaan ei-muusikko ja musiikin suhteen jonkin asteisesti pakkomielteinen, ei tule ymmärtämään sitä, miten tärkeää se mulle on.

Sen verran, että omassa elämässäni, jos rakkautta voi jotenkin mitata, niin tulen rakastamaan musiikkia enemmän kuin mitään tai ketään voin koskaan rakastaa.
 
Tämä itse asiassa taisikin olla se pointti. Että kukaan ei-muusikko ja musiikin suhteen jonkin asteisesti pakkomielteinen, ei tule ymmärtämään sitä, miten tärkeää se mulle on.
 
Ai miten niin ei? Jos kerran itse olet pakkomielteinen musan suhteen, niin miksei toinen musamaniainen voisi ymmärtää kuinka tärkeää se sinulle on?

Siihen alkuperäiseen vastaukseen: itse en ole (toisen) muusikon kanssa seurustellut, enkä edes sellaisen, joka oikein kuuntelisi musiikkia... siis olen lähinnä tapaillut "radiotyyppejä". Vaikka nekään suhteet eivät ole välttämättä kompastuneet musiikkiharrastukseeni, niin ehkä olisi aika kokeilla seurustelua henkilön kanssa joka suhtautuu musiikkiin samalla tavalla kuin minä, intohimoisesti.
 
Tosin, jos tuota pop-maailmaa katselee, niin eivät muusikko-muusikko -suhteetkaan näytä kovinkaan ikuisilta. Tunnetuimpana varmaankin Kurt & Courtney.. Eikös se nainen ikään kuin ajanut Kurtin hulluksi?
 
Kyllähän musiikki on äärettömän tärkeä osa elämääni, ja olisi kiva, jos joku sen joskus ymmärtäisi, ja hyväksyisi... niin miksei muusikko sitten...
 
Johtajalle: Muusikoiden.nettiin pitää saada treffipalvelu ;)

Tosin, jos tuota pop-maailmaa katselee, niin eivät muusikko-muusikko -suhteetkaan näytä kovinkaan ikuisilta. Tunnetuimpana varmaankin Kurt & Courtney.. Eikös se nainen ikään kuin ajanut Kurtin hulluksi?

 
Jos lueskelee lehtiä niin huomaa ettei ongelmia esiinny pelkästään muusikko-muusikko suhteissa. Joka päivähän sitä saa lukea kuinka vaimo on pistetty kirveellä pienempiin osiin tai jotain muuta kivaa. Tänään just luin et suomessa 60% avioliitoista päättyy eroon. Mahtaa olla tolla todennäkösyydellä ihan sama että mitä se parempipuolisko harrastaa :)
 
Varmuuden vuoksi täytyy mainita että tätä kirjoittaessa on kieli osaks poskella. Ja mitä noihin kuuluisuuksien suhteisiin/avioliittoihin tulee niin mulle ei ainakaan tuu yhtään megajulkkissuhdetta mieleen joka ois kestäny. En oo kyllä pahemmin seurannukkaan. Mutta jotenkin oli sellanen fiilis et viimenenkin toivo meni kun Tom Cruise ja Nicole Kidman eros.

Jos lueskelee lehtiä niin huomaa ettei ongelmia esiinny pelkästään muusikko-muusikko suhteissa. Joka päivähän sitä saa lukea kuinka vaimo on pistetty kirveellä pienempiin osiin tai jotain muuta kivaa. Tänään just luin et suomessa 60% avioliitoista päättyy eroon. Mahtaa olla tolla todennäkösyydellä ihan sama että mitä se parempipuolisko harrastaa :)
 
Tai sitten se on ilmoitus siitä että ainoastaan 30%:lla on edes jollain tapaa samanlaiset harrasteet, ei harrasteita lainkaan, jaksavat olla loputtoman kiinnostuneita toistensa harrastuksista, tai sitten kuolevat auto-onnettomuudessa ennen kuin kerkeävät erota/matkalla käräjille.
 
Varmuuden vuoksi täytyy mainita että tätä kirjoittaessa on kieli osaks poskella. Ja mitä noihin kuuluisuuksien suhteisiin/avioliittoihin tulee niin mulle ei ainakaan tuu yhtään megajulkkissuhdetta mieleen joka ois kestäny. En oo kyllä pahemmin seurannukkaan. Mutta jotenkin oli sellanen fiilis et viimenenkin toivo meni kun Tom Cruise ja Nicole Kidman eros.
 
Eihän noi julkkissuhteita oo tehtykkään kestämään. Lällywoodissa kaikki ovat huoria, myös miehet.

Sen verran, että omassa elämässäni, jos rakkautta voi jotenkin mitata, niin tulen rakastamaan musiikkia enemmän kuin mitään tai ketään voin koskaan rakastaa.
 
Toivottavasti olet tässä väärässä...

Sen verran, että omassa elämässäni, jos rakkautta voi jotenkin mitata, niin tulen rakastamaan musiikkia enemmän kuin mitään tai ketään voin koskaan rakastaa.
 
Odotas vaan, jos jonain päivänä saat lapsia.
 
Lapsista puheen ollen: muusikkous on, paitsi parantumaton, niin myös periytyvä sairaus - sehän näissä muusikko/muusikko-pareissa on, niistä tuppaa ajan myötä tulemaan muusikko/muusikko/muusikko/muusikko-perheitä... ;-)

Mutta jotenkin oli sellanen fiilis et viimenenkin toivo meni kun Tom Cruise ja Nicole Kidman eros.
 
Tämäkö oli se viimeinen turvasatama? :o)

Itse olen ajatellut asian niin, että on ihan hillitöntä plussaa, jos kiinnostuksen kohde vaikkapa soittaa jotakin instrumenttia, sähkökitaraa (kuten minä), synaa, viulua tms. Yhteiset asiat yhdistävät. Kuitenkin itse parisuhteessa asian morffautuessa itsestäänselvyydeksi sen merkitys vähenee itse suhteen tieltä. (Vaikka harrastus pysyykin). Taitaa olla sama homma ei-muusikkonaisten kohdalla, jos tyttö on mukava, ei ole suhteen jatkuttua kovin merkityksellistä, soittaako hän jotain, vaan asiat järjestyvät niinkuin edellytykset suovat.
En ole vielä seurustellut kertaakaan, mutta sanon että musiikki tulee silti olemaan tärkeä asia tyylitajun, nöyrän asenteen (ei alistuvan) ja tietysti alussa myös ulkonäön lisäksi. Voi myös olla ettei tule koskaan seurusteltuakaan koska en lähde pelaamaan/leikkimään kenenkään kanssa, vaan pysyvä ja rakastava avioliitto on kuitenkin lopputavoitteena tuossa asiassa. Mahd. keikkojen jälkeen tietysti riittää niitä ehdokkaita mutta tuskin sopivia.
Joo treffipalvelu muusikoiden.nettiin! ;P

En ole kovinkaan innostunut vaahtoamaan musiikista. Minä vain harrastan sitä. Ei se ole minulle mikään intohimo.
Toivon, että mahdollinen naisystävänikään ei vaahtoaisi siitä. Ja koska en vaahtoa, en usko musiikkiharrastukseni olevan mikään este suhteelle.
 
Minua kun ei voisi vähemmän kiinnostaa "vittu kuuntele mikä soolo!". Se soolo on siinä ja tulee kuuntelemattakin. Vielä vähemmän minua kiinnostavat kaikenmaailman vermeet. Musiikkilaitteet ja efektisysteemit ovat minulle pelkkä taakka ja rahareikä, joista ei edes huvittaisi ymmärtää mitään.
 

 
-Sama täällä. Koko joululomakin meni studiossa, mutta en kyllä menisi silti kotiin palatessani mölisemään, kuinka hienoja soundeja saatiin nauhalle. Toki vähän voin puhua, mutta ei liikaa. Jos on viikonloppuisin poissa keikalla, niin kyllä se muu aika on hyvä pyhittää ihan jollekin muulle.

Odotas vaan, jos jonain päivänä saat lapsia.
 
Eihän minulla ole aikaa saada lapsia, mikäli minusta tulee jotakin musiikin saralla. Ja toivottavasti tulee.

No Shirley mennään me naimisiin. ;P Itsekkään en ole ajatellut hankkia lapsia juuri musiikin takia, mutta parisuhdetta olen kyllä joskus miettinyt, jos sellainen on tullakseen. Saa nyt nähdä. En ole niin menestyksen perään, se on sivutuote, ja aika miinusta.

No Shirley mennään me naimisiin. ;P Itsekkään en ole ajatellut hankkia lapsia juuri musiikin takia, mutta parisuhdetta olen kyllä joskus miettinyt, jos sellainen on tullakseen. Saa nyt nähdä. En ole niin menestyksen perään, se on sivutuote, ja aika miinusta.
 
"Jos minusta tulee musiikin saralla jotakin...", tarkoitin tuolla lähinnä sitä, että voisin jollakin tavalla itseni musiikilla elättää. Kuuluisuudesta en sitten tiedä... riippuu tietenkin kuuluisuudesta.

Eihän minulla ole aikaa saada lapsia, mikäli minusta tulee jotakin musiikin saralla. Ja toivottavasti tulee.
 
Nusaisu kestää monella musiikkidiggarillakin minuutin puheiden kans. Ja puhekin voi siitä ajasta kestää puoliminuuttia. Siitä alkunsa saava lapsi ei kysele äitinsä motiiveita eikä mieltymyksiä. Eikä sitä että olisko äitillä aikaa. Se vaan kasvaa ja aikanaan syntyy.
 
No laulaja vm.-84 voi vielä moneen kertaan muuttaa ajatuksiaan. Nuorena tietysti pitää hakea kaikenlaisia asioita ja vaikutteita. Hienoa että musa on kolahtanut noin vahvasti. Uskon että jos joskus lapsen saat niin sekin kolahtaa. Vieläpä paljon väkevämmin. Eikä siinä ammatti ole esteenä.