Aihe: Erittäin tyhmä aloittelija-kysymys
1 2
MrQ
28.09.2004 13:07:21
Tämä ei ole enää aloittelijakysymys... Tai edes triidi, mutta menköön silti:
 
Kuinka merkittävästi 440 ja 442 eroaa käytännössä toisistaan? Onko toi lievä epävire kahden soittimen kyseessä ollessa vai jo selkästi maallikonkin havaittavissa oleva?
 
Ja lisäksi: Mikäs sitten on muiden nuottien taajuus?
Entä resonaation suhde?
 
Tiedän, tiedän, perusjuttuja, mutta en muista. anteeksi.
MrQ
28.09.2004 13:39:30
Mut siis jos ois mahdollisuutta moiseen niin en olisi kysynnä.
Safaweb
28.09.2004 14:03:11 (muokattu 28.09.2004 14:05:55)
Testasin juuri. Siinä on tasan 5 centin ero. Eli varmasti kuuluu soitossa.
 
EDIT: Nyt se liikkuu siinä 7 centin paikkeilla.
|tilu| = nopeus
MrQ
28.09.2004 15:35:40
Nyt tarttee kysyä että mikä hemmetin cent?
 
Äänen fysiikkaa tarttis pakertaa enemmänkin.
paavi
28.09.2004 20:57:31
440 Hz ja 442 Hz ei oo paljon mitään eroa. A# on noin 466.16 Hz, jos A on 440 Hz. Eli yli 26 Hz korkeampi taajuus. Sen suhteen voi miettiä, mitä 2 Hz merkitsee. Joillekin kun puoli sävelaskeltakaan ei merkitse mitään! :D
 
Tottakai harjaantunut/absoluuttinen korva kuitenkin erottaa parinkin Hertzin poikkeamat.
 
Tuosta muiden sävelten taajuuksien muuttumisesta: Jos siis 440 muutetaan 442, niin oktaavia alempi A muuttuu 220 --> 221 jne. Kaikki sävelet muuttuu samassa suhteessa.
 
En kyllä oikein pysty uskomaan, että joku piano ei suostu pysymään 442 vireessä, mutta 440 pysyy. Vanhojen pianoiden vireessä kun noi poikkeamat on pikkasen suurempaa luokkaa kuin muutama Hz.
täältä näen kaiken (eikä kukaan näe minua)
Safaweb
28.09.2004 23:11:27
Nyt tarttee kysyä että mikä hemmetin cent?
 
Tiiätkö mikä on viritysmittari? Hyvä. Siinä on yleensä semmonen cent-asteikko, josta katoin tuon eroavaisuuden.
|tilu| = nopeus
MrQ
28.09.2004 23:26:04
Tiiätkö mikä on viritysmittari? Hyvä. Siinä on yleensä semmonen cent-asteikko, josta katoin tuon eroavaisuuden.
 
Tiedän, vaan en ole käyttänyt. Eräs tuttuni kertoi että sävelaskeleet jaetaan kymmenyksiin, jolloin yksi cent=kymmenesosa sävelaskelta. Tällöin 2Hz=5 cent= vitusti.
 
Joskin tämä Paavin vastaus nyt vähän sotii tätä vastaan.
Volle
28.09.2004 23:46:14
Kuinka merkittävästi 440 ja 442 eroaa käytännössä toisistaan? Onko toi lievä epävire kahden soittimen kyseessä ollessa vai jo selkästi maallikonkin havaittavissa oleva?
 
Kaikkihan soittajat tietänevät "väpätyksen" joka kuuluu, kun kaksi nuottia soi melkein samalla korkeudella. Tämän huojunnan taajuus fysiikan oppieni perusteella on (kai) taajuuksien erotus eli 442-440 = 2 Hz. Eli noiden kahden A-äänen soidessa kuuluu huojuntaa 2 kertaa sekunnissa (eli selvästi havaittavalla taajuudella). Oktaavia ylempää huojunta on tietty 4 Hz taajuudella ja kahta oktaavia ylempää 8 Hz.
 
Semmosta. Käytännön eroa soitossa en osaa kyllä sanoa.
Nam.
MrQ
29.09.2004 00:40:15 (muokattu 29.09.2004 00:47:41)
Kaikkihan soittajat tietänevät "väpätyksen" joka kuuluu, kun kaksi nuottia soi melkein samalla korkeudella. Tämän huojunnan taajuus fysiikan oppieni perusteella on (kai) taajuuksien erotus eli 442-440 = 2 Hz. Eli noiden kahden A-äänen soidessa kuuluu huojuntaa 2 kertaa sekunnissa (eli selvästi havaittavalla taajuudella). Oktaavia ylempää huojunta on tietty 4 Hz taajuudella ja kahta oktaavia ylempää 8 Hz.
 
Semmosta. Käytännön eroa soitossa en osaa kyllä sanoa.

 
Ne Centit muuten on sadasosia puolisävelaskeleesta.
 
Kiitos! Alkaa hahmottumaan!
VÄKIPÄÄ
29.09.2004 01:22:31
Tiiätkö mikä on viritysmittari? Hyvä. Siinä on yleensä semmonen cent-asteikko, josta katoin tuon eroavaisuuden.
 
Kromaattinen viritysmittari, oletan???
Imelä ski munk, ass:eja!!! Pistä pastillis pyllyyn.
paavi
29.09.2004 10:55:57
Kaikkihan soittajat tietänevät "väpätyksen" joka kuuluu, kun kaksi nuottia soi melkein samalla korkeudella. Tämän huojunnan taajuus fysiikan oppieni perusteella on (kai) taajuuksien erotus eli 442-440 = 2 Hz. Eli noiden kahden A-äänen soidessa kuuluu huojuntaa 2 kertaa sekunnissa (eli selvästi havaittavalla taajuudella).
 
Noinhan se muistaakseni menee. Tuossa mielessä 2 Hz eron huomaa siis ainakin selvästi. Täytyy sanoa, että en oo koskaan oikein testannut, kuinka itse erotan 440 Hz ja 442 Hz toisistaan ihan kuuntelemalla vaikka peräjälkeen kyseisiä säveliä. Mulla on vaan sellanen tuntuma, että mun varsin tarkka korva ei kauheesti huomais eroa noiden välillä, mutta en mene vannomaan.
täältä näen kaiken (eikä kukaan näe minua)
Strutsi
30.09.2004 14:19:20
Jos kitarasi on kelluva-tallainen, ei kannata ruveta parin kappaleen takia sitä D-vireeseen säätämään.
ostakaa yamaha -sähkökitara
Veruon
30.09.2004 23:53:35 (muokattu 03.10.2004 01:17:04)
Noinhan se muistaakseni menee. Tuossa mielessä 2 Hz eron huomaa siis ainakin selvästi. Täytyy sanoa, että en oo koskaan oikein testannut, kuinka itse erotan 440 Hz ja 442 Hz toisistaan ihan kuuntelemalla vaikka peräjälkeen kyseisiä säveliä. Mulla on vaan sellanen tuntuma, että mun varsin tarkka korva ei kauheesti huomais eroa noiden välillä, mutta en mene vannomaan.
 
Niin no kaikkihan on suhteellista, täytyy nimittäin olla aika perkeleen tarkka korva, jos kuuntelee vaikka jotain rokkibändiä jossa kolme kitaraa räimii päällekkäin riemunkirjavia sointuja ja erottaa sieltä sitten, että perkele tuollahan on 2.kitaristilla A 2 hertsiä ylhäällä. Mutta kyllä sen kotona soitellessa huomaa, itse kun olen syntetisti, jos pitch-wheel jää pikkuisenkin alavireeseen. Taikka kun kokeilee laittaa soittimen vaikka 2 Hz ylös tai alas.
 
Sitten tämä orkesterikysymys, en nyt muista tarkalleen miten ne meni mutta sinfoniaorkesterissa viritys on eri soittimilla eri, niin hullulta kuin se kuullostaakin. Että esim puhaltimet on muistaakseni jossain 444:ssä ja jouset 442:ssa. En muista tarkalleen noita mutta eikö pianokin viritetä niin että alapää vedetään vähän alavireeseen ja yläpää ylävireeseen.
 
EDIT:Nyt meni kyllä mettään, väärin muistin ei nuita orkestereita yhtä aikaa eri vireeseen pistetä vaan erikseen eri soitinryhmien itsenäisissä orkestereissa.
Member of DX-7 mafia
MrQ
01.10.2004 00:20:58
En muista tarkalleen noita mutta eikö pianokin viritetä niin että alapää vedetään vähän alavireeseen ja yläpää ylävireeseen.
 
Menee temperoidussa asteikossa siten, että jokaisen nuotin välillä on hieno epävire, koska seitsemän tarkan oktaavin ja kahdentoista tarkan kvintin välinen ero on toistasataa hertsiä, joka johtaisi käsittääkseni mahdottomaan ratkaisuun.

 
Kaikkea sitä oppii
paavi
01.10.2004 11:23:27
Menee temperoidussa asteikossa siten, ...
 
Niinhän se on, että tarkaksi saa periaatteessa vain intervallit suhteessa yhteen säveleen. Kun virittää:
 
a --> b
a --> c
 
niin, b --> c ei olekaan enää tarkka (ainakaan jossain toisessa sävellajissa)
täältä näen kaiken (eikä kukaan näe minua)
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)