Klassinen ›

Kattelin tuossa Mozartista kertovaa "Amadeus" -elokuvaa, ja oli ihan mahtavaa musiikkia. Osaisko joku suositella jotain Mozartin kokoelmaa, jos löytyis kaikki "hitit"?

Kattelin tuossa Mozartista kertovaa "Amadeus" -elokuvaa, ja oli ihan mahtavaa musiikkia. Osaisko joku suositella jotain Mozartin kokoelmaa, jos löytyis kaikki "hitit"?
 
Öh, Amadeus -elokuvan soundtrack? Saa kirjastoista... Siinä on kyllä aika satunnainen otos Mozartia. En oikeastaan suosittele sitä, koska siinä on esimerkiksi muutamia paloja sielumessusta, ja onhan paljon kivempaa tutustua koko teokseen kuin vain pätkiin siitä.
 
Ongelma on että klassisessa musiikissa teokset ovat niin pitkiä ettei kovin montaa "hittiä" mahdu samalle CD:lle. Mutta kirjastostahan saa (usein vähän pienemmistäkin) klassista musiikkia helposti. Tietysti voit jostain Anttilan levyhyllyltä löytää jotain "The essential Mozart"-levyjä ja niissä varmaan on suosittuja teoksia. Toisaalta semmoisissa levyissä on aina otettu jostain teoksesta yksi osa, mikä on monien mielestä vähän tyhmä tapa tutustua musiikkiin.
 
Esimerkiksi www.allmusic.com -sivustosta saa vähän vihjettä että mitkä ovat jonkun säveltäjän parhaita teoksia, tosin paljon parempikin se voisi olla.
 
Mozartin tunnetuimpia ovat tietysti Sinfoniat 40. ja 41. (ylipäänsä "myöhäissinfoniat", eli 35-41 sekä elokuvassa olleet 25. ja 29. sinfonia), sielumessu (requiem), pianokonsertot (esimerkiksi 20. ja 21. mutta oikeastaan kaikki pianokonsertot väliltä 20-27, sekä konsertto kahdelle pianolle), oopperat (kuten Don Giovanni, Taikahuilu, Figaron häät jne.)...
 
Kyselin itsekin vähän aikaa sitten, että mitä Mozartilta kannattaa noiden jälkeen kuunnella. Ainakin on huilukonsertot, jousikvartettoja, käyrätorvi konserttoa, sinfonia konserttoa (joka oli siinä elokuvassakin), pianosonaatteja ja serenadeja (joihin kuuluu se ylisoitettu "eine kleine nachtmusik" sekä elokuvassa ollut "serenade for winds").
 
Tässä on listaa Mozartin teoksista, mutta voi olla vähän vaikea valita ilman parempia tietoja:
http://www.classical.net/music/composer/works/mozart/
 
Jos jostain pitää lähteä liikkeelle niin ainakin 41. Sinfonia, 20. pianokonsertto ja sielumessu (requiem) on aika perustavia.

Nuo anttilan alelaarit ovat tietysti halpoja, mutta vertailukohtana siellä on rokkia ja poppia edustamassa nämä performed by studio 99 hittiparaatit. Eli suosittelisin hankkimaan kuitenkin kunnollisia äänityksiä ja esittäjiä.

Mozartin kohdalla on vielä se ongelma, että vaikka miehen elämä jäi lyhyeksi, hän ehti päästä musiikinhistorian tuotteliampien säveltäjien joukkoon (jos mittarina käytetään säännöllisesti esitettävää materiaalia). Ensimmäinen sinfonia syntyi Mozartin ollessa vasta 5-vuotias! Pelkästään Mozartin teoksiin perehtyminen voi viedä vuosia, ja Mozartilla on enemmän usein soitettuja "hittejä" kuin mitä tässä voi mielekkäästi listata.
 
JeKo, oikeastaan ehdottaisin, että voisit aluksi kokeilla tutustua niihin koko teoksiin, joista elokuvassa on otteita. Uskoisin, että pääset näihin teoksiin helpommin sisään (kuin täysin vieraisiin), kun niissä on jo jotain tuttua. Lisäksi monista teoksista on saatavissa paljon parempia esityksiä kuin elokuvassa kuullut, esim. Don Giovannista seuraava Giulinin johtama versio on aivan loistava: http://www.musicweb.uk.net/classrev/2002/Dec02/Mozart_Giovanni.htm
Se nähtävästi kuuluu nykyään Great Recordings of the Century -sarjaan, joka on siis yksi EMI:n midprice-sarjoja, joten kovin kalliiksi edes ei tuon ostaminen tulisi (kirjastostakin saattaa löytyä). Kyseisen levytyksen ainoa "heikkous" on nimiroolin laulava Eberhard Wächter, jonka suhteellisen karhea ja karski ääni ei ehkä miellytä kaikkia. Muilta osiltaan levytys kuitenkin on niin erinomainen, että tuon antaa helposti anteeksi. Sitä paitsi *täydellisiä* oopperalevytyksiä ei ole olemassakaan. ;)

Mozartin kohdalla on vielä se ongelma, että vaikka miehen elämä jäi lyhyeksi, hän ehti päästä musiikinhistorian tuotteliampien säveltäjien joukkoon (jos mittarina käytetään säännöllisesti esitettävää materiaalia).
 
Eikös hän ollut tuotteiliain säveltäjä elinvuosiin suhtautettuna (kun taas Telemann on säveltänyt eniten).
 
Lisäksi monista teoksista on saatavissa paljon parempia esityksiä kuin elokuvassa kuullut
 
Noh, tuo elokuvan soundtrackin Neville Marrinerkin on kuitenkin monien mielestä aivan parhaita kapellimestareita (jossain nettisivulla rankattu jopa kolmanneksi suurimmaksi), joten aloittelijalle varmaan pitäisi kelvata hyvin, vaikka joku jonkun mielestä parempi versio olisi olemassa.
 
Ihan hyvä ajatus lähteä liikkeelle elokuvan teoksista. Vaikka kyllä Mozartin teoksiin pääsee aika helposti sisään joka tapauksessa. Siinä elokuvassahan oli ainakin seuraavat:
 
Symphony No.25 In G Minor, K.183
Symphony No.29 In A Major, K.201
 
Serenade For Winds, K.361
Concerto For Two Pianos, K.365
Piano Concerto no. 22 In E Flat Major, K.482
Piano Concerto no. 20 In D Minor, K.466
 
Mass In C Minor, K.427
 
Symphonie Concertante, K.364
 
Requiem, K.626
 
+ niitä oopperoita

Jeesh, kiitti hyvistä vastauksista. Taidan sitten tutustua niihin soundträkin biiseihin ensimmäisenä ja vasta niitten jälkeen muuhun tuotantoon.
 
Osaako joku sanoa, että kuinka hyvä kuvaus tuo elokuva on Mozartin elämästä? Pitäisi ehkä lukea joku kirja, jossa asiat on kerrottu tarkemmin jne. Tuo director's cut -DVD on varmaan suht pintapuolinen versio?
 
Entä onko Mozartin elämästä mitään kirjaa (miel. englannin kielinen)?

Mozartin kohdalla on vielä se ongelma, että vaikka miehen elämä jäi lyhyeksi, hän ehti päästä musiikinhistorian tuotteliampien säveltäjien joukkoon (jos mittarina käytetään säännöllisesti esitettävää materiaalia). Ensimmäinen sinfonia syntyi Mozartin ollessa vasta 5-vuotias! Pelkästään Mozartin teoksiin perehtyminen voi viedä vuosia, ja Mozartilla on enemmän usein soitettuja "hittejä" kuin mitä tässä voi mielekkäästi listata.
 
JeKo, oikeastaan ehdottaisin, että voisit aluksi kokeilla tutustua niihin koko teoksiin, joista elokuvassa on otteita. Uskoisin, että pääset näihin teoksiin helpommin sisään (kuin täysin vieraisiin), kun niissä on jo jotain tuttua. Lisäksi monista teoksista on saatavissa paljon parempia esityksiä kuin elokuvassa kuullut, esim. Don Giovannista seuraava Giulinin johtama versio on aivan loistava: http://www.musicweb.uk.net/classrev/2002/Dec02/Mozart_Giovanni.htm
Se nähtävästi kuuluu nykyään Great Recordings of the Century -sarjaan, joka on siis yksi EMI:n midprice-sarjoja, joten kovin kalliiksi edes ei tuon ostaminen tulisi (kirjastostakin saattaa löytyä). Kyseisen levytyksen ainoa "heikkous" on nimiroolin laulava Eberhard Wächter, jonka suhteellisen karhea ja karski ääni ei ehkä miellytä kaikkia. Muilta osiltaan levytys kuitenkin on niin erinomainen, että tuon antaa helposti anteeksi. Sitä paitsi *täydellisiä* oopperalevytyksiä ei ole olemassakaan. ;)
 
Mozartin ensimmäiset omakätiset pienet sävellysharjoitukset kyllä syntyivät hänen ollessa 4-5 vuoden ikäinen, muta ne olivat vain menuettoja, allegroja ja andante-osia klaveerille, eivät suinkaan vielä orkesteriteoksia. 1. sinfonia KV 16 ES-duuri syntyi Lontoossa Mozartin ollessa 8-vuoden ikäinen, josta hänen sinfonikonuransa alkoi
 
Hienoimpia "orkesteriteoksia" on lisäksi baletimusiikkia idomeneoon, jota ei yleensä sitetä okonaisudessaan, ja jonka gavotti ennakoi 25. pianokonserton finaalin gavotintapaista teemaa, mutta joka on alkuperäiseltä soitinnukeltaan huomatavasti konerttoversiota mielekäämpi.

Noh, tuo elokuvan soundtrackin Neville Marrinerkin on kuitenkin monien mielestä aivan parhaita kapellimestareita (jossain nettisivulla rankattu jopa kolmanneksi suurimmaksi), joten aloittelijalle varmaan pitäisi kelvata hyvin, vaikka joku jonkun mielestä parempi versio olisi olemassa.
 
Tuo mainitsemani Giulinin versio ei muuten ole paras pelkästään "jonkun" mielestä (esim. minun) vaan useimmissa klassisen musiikin levysuosituskirjoissa (Grampohone, Penguin Guide jne.) myös keikkuu kärjen tuntumassa tai on ykkösenä. Selitys on yksinkertainen. Kun sen laulajalistan ottaa ja vertaa jotakuinkin mihin tahansa toiseen (yleisesti saatavissa olevaan) levytykseen, vaaka kallistuu aina Giulinin hyväksi. Marrineria vastaan minulla ei ole mitään, mutta vaihtaisin kyllä yli 50 % hänen laulajakaartistaan Giulinin vastaaviin.
 
1. sinfonia KV 16 ES-duuri syntyi Lontoossa Mozartin ollessa 8-vuoden ikäinen, josta hänen sinfonikonuransa alkoi
 
Tässä muistini teki tepposet. Pahoittelen virhettä.

Amadeus ei ainakaan siinä mielessä ole mikään dokumenttikuvaus Mozartin elämästä, että hänen kuolemaansa on teoksessa dramatisoitu, nykytiedon mukaan Salieri ei häntä murhannut, eikä Requemia tilannut "kuoleman enkeli" eikä Salieri, vaan ilmeisen varmasti se oli tarkoitus esittää jonkun rikkaan naisen hautajaisissa. varmasti netistä löytyy näistä tarkempaa tietoa.
 
mutta pääpiirteittäin uskoisin elokuvan olevan ainakin oikeilla jäljillä.
elokuvanhan käsikirjous on muuten peräisin teatteriesityksestä, kuten ehkä huomaitkin alkutekstejä lukiessasi...

Siinä elokuvassahan oli ainakin seuraavat:
 
Symphony No.25 In G Minor, K.183
Symphony No.29 In A Major, K.201
jne.
 
Off-topic, mutta miksei 25. sinfonia, g-molli, KV 183 ja 29. sinfonia, A-duuri, KV 201?

Off-topic, mutta miksei 25. sinfonia, g-molli, KV 183 ja 29. sinfonia, A-duuri, KV 201?
 
No siksi että mä copypastesin ne suoraan netistä enkä ajatellut kirjoitusmuotoa sen pidemmälle kuin että niistä saa selvän. Oliks tää nyt joku tärkeä juttu?

No siksi että mä copypastesin ne suoraan netistä enkä ajatellut kirjoitusmuotoa sen pidemmälle kuin että niistä saa selvän. Oliks tää nyt joku tärkeä juttu?
 
Ajattelin vaan, että tuskinpa Mozart on sävellyksensä englannin kielellä nimennyt. Ei siinä mitään.

Ajattelin vaan, että tuskinpa Mozart on sävellyksensä englannin kielellä nimennyt. Ei siinä mitään.
 
Nimesikö hän ne sitten suomeksi..? ;)

Nimesikö hän ne sitten suomeksi..? ;)
 
No pointti ei ollut se, vaan se, että miksi käyttää englanninkielistä sanaa, kun on olemassa suomenkielinen vastine. Englannin käyttö ei ole mielestäni perusteltua, jos säveltäjä on itse ollut saksankielinen ja nimennyt sävellyksensä perinteikkäällä nimellä, joka on käännetty muillekin kielille.

Amadeus ei ainakaan siinä mielessä ole mikään dokumenttikuvaus Mozartin elämästä, että hänen kuolemaansa on teoksessa dramatisoitu, nykytiedon mukaan Salieri ei häntä murhannut, eikä Requemia tilannut "kuoleman enkeli" eikä Salieri, vaan ilmeisen varmasti se oli tarkoitus esittää jonkun rikkaan naisen hautajaisissa. varmasti netistä löytyy näistä tarkempaa tietoa.
 
mutta pääpiirteittäin uskoisin elokuvan olevan ainakin oikeilla jäljillä.
elokuvanhan käsikirjous on muuten peräisin teatteriesityksestä, kuten ehkä huomaitkin alkutekstejä lukiessasi...
 
Just, juu, kreivi Walsgg von Stuppachin, joka sanansaattajan välityksellä tilasi teoksen oikealta säveltäjältä, vaimon hautajaisissa, äijän skriivatessa nimesä käsikirjoitukseen ja esityttäen sen omissa nimissään itse teoksen johtaen. Vasta Napoleonin 1840 hautajaisissa se Mozartin nimissä, kun Beethoven ja muutamat muut Mozartin ihailijat olivat nähneet paljon vaivaa sen kyseenalaisen aitouden selvittämiseksi ja teoksen saattamiseksi "jälleen" Mozartin nimiin.

Ajattelin vaan, että tuskinpa Mozart on sävellyksensä englannin kielellä nimennyt. Ei siinä mitään.
 
Mozart ei itse tosin niitä numeroinutkaan, niin monta numeroimatonta sekä kadonnutta mozartin sinfoniaa tunnetaan. Käsittääkseni, joko ensimmäiset biografit, tansakalainen diplomaatti Nissen, Constanzen toinen vaimo, tai teosluettelon laatija Ludwig Köchelin ansiota on niiden saattaminen kronologiseen järjestykseen kullekin sinfonialle systemaattissti ja viimeisiin ajoitusta koskeviin tutkimuksiin pohjautuen, kuuluvaa järjestysnumeroa noudattaen. Eihän esim. kauan mozartin 37. sinfoniana pidetty sinfoniaa mozart itse voinut pitää omana tuotoksenaan, kun ainoastaan adagio-osa on Mozartin säveltämä, loput Michael Haydnin, aiemmin sävellettyä tavaraa.
 
Myöskin Mozartin aikana Salzburgin vuosina säveltäjä itse kyhäsi monia virallista numerointia noudattamattomia ja standardoimattomia teoksia sinfoniaksi kulloisenkin tarpeen mukaan, niin serenadeista, kuin erillisistä finaaleiksi sävelletyistä osista yhdistettynä johonkin ooppera-alkusoittoon, elleivät ne sitten kelvanneet sellaisina 3-osaisessa italialaista alkusoittoa mukailevasa muodossaan , kuten Lucio Silan alkusoitto, nopea - hidas - nopea.
 
Mozart kyhäsi ainakin Ascanio in alban, Il re pastoren, La finta giardinieran ja Il sogno di Scipion alkusoitoista itsenäisen sinfonian säveltämällä niihin uuden finaalin, jotka myös on levytettynä vaikka complete Mozart editionissa Neville Marrinerin toimesta.
 
Eli sinfoniain numerointi ei ole Mozartin itsensä aikaansaannosta ja teosluettelon tekemisenkin hän aloitti varsin myöhään, v. 1784, kun hän onnellisesti tajusi oman merkityksensä säveltäjänä. Omaan teosluetteloonsa hän ei siis sisällyttänyt 4 sinfoniaa enempää ja tuskin niitä numeroi yhdestä neljään. merkitsi vain kunkin teoksen alkutahdit vihkoseensa ja päiväyksen joinekin kommentteineen ehkäpä.

Nimesikö hän ne sitten suomeksi..? ;)
 
Neil Zaslawin tutkimuksiin perustuen näyttäisi siltä, että Mozart muokkasi kaikkien varhaisten oopperoiden ja oratorioiden, La betulia liberata ja Die Schuldigkeit des esrten gebots alkusoitoista napolilaisen sinfoniatradition mukaan itsenäisiä sinfonisia teoksia jotakin tilapäistä käyttötarkoitusta, juhlatilaisuutta tai muuta sellaista varten ruhtinasarkkipiispan hovissa Salzburgissa unohtamatta latinalaista kouluoopperaa, Apollo et Hyacintus, D 38, jonka Mozart sävelsi 11-vuotiaana.
 
Pointti on kuitenkin se, että tämä varsin keinotekoinen, mutta vakiintunut, tapa, numeroida Mozartin sinfoniat 1 - 41, on saanut alkunsa kustantaja Breitkopf & Härtelin julkaisemasta gesamtausgabesta v. 1877 - 1883. Joissakin levytyksissä käytetty tapa numeroida vailla numeroa olevat varhaissinfoniat numerosta 42 eteenpäin on täysin epäjohdonmukainen ja turha.