Kitarat: soittaminen ›

----------------------------------------
Avoimet soinnut sointuopin alkeina:
----------------------------------------
 
Mielestäni oppiminen aloittaa siitä mitä jo osaa. Eli sointuteorian ymmrtäminen aukeaa parhaiten kun selvittää itselleen miten tutut, tavalliset avoimet soinnut muodostuu.
 
Duurisointuun tarvitsemme nämä sävelet (eli nämä askeleet duuriskaalasta): 1(=Root, eli juuri), 3 ja 5. Jokainen näistä sävelistä saa olla soinnussa yksi tai useamman kerran. Ja kuten kitaraa soittaessa olet varmaan huomannut, aina kaikkia (näistä intervalleista 1, 3 ja 5) ei edes tarvitse soittaa saadakseen soinnun kuullostamaan oikealta.
 
Duuriskaalan "kaava" on
2+2+1+2+2+2+1, ja tuosta lasketaan kuinka monta nauhaa ylemmäksi juuresta täytyy siirtyä saadakseen eri intervallit, joita sointuun tarvitsee. Juuri on numeroltaan 1. Kolmosintervalli on siis 2+2=4 nauhaa ylempänä kuin juuri. Viitosintervalli on 2+2+1+2=7 nauhaa ylempänä kuin juuri.
 
----------------------------------------
Avoin C:
x32010
----------------------------------------
 
Matalin sävel on tässä juurisävel(=tässä tapauksessa C), kuten kaikissa avoimissa perussoinnuissa. Kun matalin sävel on juuri tuo juuri, puhumme juuri-inversiosta, tai juurikäännöksestä. Silllä soinnun sävelet voivat toki olla missä järjestyksessä vain... ja siksi samalla soinnulla voikin olla monta eri nimeä, riippuen siitä minkä siinä olevista sävelistä katsoo oleva juuri, josta lähdetään intervalleja laskemaan.
 
Kuten avoimessa G-soinnussa, myös tässä toiseksi matalin sävel on yhden kielen ylempänä ja yhden nauhan alempana (otelauta aukeaa helpommin visualisoimana se otteiksi). Tämä intervalli on siis 3. Se on siis 2 + 2 nauhaa ylempänä kuin juuri. Sen tiedämme duuriskaalan kaavasta: 2+2+1+2+2+2+1 nauhaa on yksi oktaavi eli kahdentoista nauhan päästä palaamme taas juureen, eli tässä tapauksessa C:hen.
 
Seuraava sävel on 3 nauhaa kolmosta ylempänä. Eli siis juuresta lähtien: 2 + 2 + 1 + 2... eli siis kvintti eli siis viitos-intervalli juuresta laskien (juuri on skaalassa siis 1, juuri plus 2 + 2 nauhaa on terssi eli kolmosintervalli eli 3 ja siihen vielä tuo 1 + 2 nauhaa ja tulemme kvinttiin eli siis skaalan askel numero 5:een).
 
B-kielellä on jälleen C, joka on 5 nauhaa ylempänä kuin vitonen. Ja vitonen vastaavasti on 7 nauhaa ylempänä kuin juuri, koska: 5+7 on 12 eli oktaavi ja sen tiedämme siitä että 2+2+1+2+2+2+1 on 12 ja että avoin E kieli on jälleen E 12:lla nauhalla.
 
e-kieli soitetaan avoimena, ja e-sävel on neljä nauhaa korkeammalla kuin juuri... eli siis kyseessä on taas kolmosintervalli juuresta laskien.
 
Eli summa summarum:
x32010
intervalleina se on:
xR35R3
 
Eli tässä soinnussa intervallit (1, 3, 5) ovat siististi "numerojärjestyksessä".
 
Jos tästä soinnusta haluaa tehdä seiskasoinnun, tarvitsee lisätä b7 intervalli, joka on siis 10 nauhaa juuresta ylöspäin, tai vastaavasti 2 nauhaa alaspäin.
 
Kymmenen nauhaa ylöspäin jommasta kummasta soinnun juurista (R)... eli oikein sormet veny! Entä kaksi nauhaa alaspäin... x12010. Mutta sitten ei enää ole juuri ole turvallisesti alin sävel, joten voi kuullostaa erilaiselta...
 
Yksi vaihtoehto onkin nostaa vitosintervallia kolme nauhaa (2+2+1+2=7 on viitos intervalli ja b7 on 2+2+1+2+2+2-1=10). Nyt soinnussa ei siis enää ole viitosintervallia, mutta viitosintervalli onkin soinnussa turhin, se vain tasapainottaa yleissaundia. Sointu on nyt siis: x32310
 
Maj7-soinnun saa nostamalla seiskasoinnun seiskoja yhden nauhan: 32410. Tai vastaavasti pudottamalla C-soinnun toista juurta yhden nauhan: x32000.

Jos haluaisi molli C-soinnun (Cm), pitäisi soinnun kolmosia pudottaa yhden nauhan verran b3:seen. Näin siksi että nimeomaan tuo kolmosintervalli kertoo onko sointu molli vai duuri. Ohuimmalta e-kieleltä se ei onnistu, sillä sitä ei voi yhtään alemmalta nauhalta enää soittaa. Mutta tuon kielen voi jättää soittamatta: x3101x. Toisaalta tuon e-kielen kolmosintervallin voi vaikka nostaa 5-intervalliksi, ja sittenhän sen voi taas soittaa: x32013. (Mitenköhän tuollaiseen sormet taipuisi, enpä ole kokeillut!)
 
----------------------------------------
Avoin E-sointu:
022100
----------------------------------------
Sen että viitosintervalli on 7 nauhaa korkeammalla kuin juuri tiedämme powersoinnuista, joita vitossoinnuiksi myös kutsutaan. Niissä on vain juuri ja viitosintervalli, esim
E5: 02xxxx.
 
Toisaalta vitosoinnut soitetaan joskus myös näin, esim Smoke on the Wateria skulattaessa: E5: x22xxx. Tässä tapauksessa nuottien ero on 5 nauhaa... joka on vitosen ja juuren välimatka toiseen suuntaan. Eli siis nyt D-kielellä on E ja sen vitonen onkin matalammalla.
 
Eli avoin E-kieli on juuri, A-kieleltä otamme viitosen, ja D-kieleltä jälleen juuren.
 
G-kieli nauhalt yksi on jälleen 4 nauhaa ylempänä... eli siis kolmas (=terssi) intervalli. B-kieli avoimena on... kolme nauhaa (2+1 nauhaa) ylempänä kuin kolmonen.. eli vitonen. Ja vitosen kanssa samalla kohdalla seuraavalla kielellä on tietysti root, eli siis E.
 
Eli:
022100
jossa:
R5R35R
 
Em-sointuun tarvitsee (intervallit 1, b3 ja 5 eli) kolmosintervalli pudottaa yhden nauhan verran, ja sehän onnistuu helposti: 022000.
 
E7-sointua varten tarvitsemme vielä b7-sävelen, sillä seiskasoinnussa on 1, 3 ja 5 ja lisäksi vielä b7. Jos ihmettelet miksi ei 7-intervalli kuulu seiskasointuun, se johtuu siitä, että seiskaintervalli kuuluu nimenomaan "Major 7"-sointuun. Aivan samoin kuin duuri- (=major) ja molli (=minor)-soinnun tapauksessa: major 7 on se duuriskaalan askel 7, ja "minor 7", yksi nauha alempana, on se seiska mitä seiskasoinnussa käytetään. Molliseiskasoinnussa intervallit on tietysti 1, b3, 5 ja b7, jne.
 
Kun tuon avoimen E:n intervallit jakautuvat näin: R5R35R... niin mistä b7:n parhaiten saisi? b7 on kymmenen nauhaa juuresta ylöspäin tai kaksi alaspäin. Kolmosesta se on jo kuuden nauhan (2+4) päässä. Vitosesta sen nostamalla kolme nauhaa (2+2-1). Juuresta se irtoaa siirtämällä yhden nauhan alaspäin "major seiskaan" ja vielä yksi nauhaa b7:aan. Eli jos siirretään toista vitosta kolme nauhaa... se onnistuu varmasti helpommin B-kielellä: 022130. Jos taasen pudotetaan juuri(R)-säveltä, niin jos se pudotetaan e-kieleltä, tullaan samaan tulokseen, eli se kaksi nauhaa alempi löytyy B-kieleltä: 022130. Jos taasen D-kieleltä: 020100.
 
----------------------------------------
Avoin D-sointu:
xx0232
----------------------------------------
Alimpana on taasen juuri, eli D. Sitten löytyy tuttuun tapaan kvintti seitsemän nauhaa ylempää. Kvintistä viisi nauhaa ylöspäin on 7+5 nauhaa = 12 nauhaa eli siis jälleen juuri. Ja kuten arvata saattaa, E-kieleltä löytyy terssi (joka on jälleen seuraavalla kielellä, yksi nauha alaspäin).
 
Eli: xxR5R3
 
Seiska-sointu: pudota juuri-sävel kaksi nauhaa (juuria kun on soinnussa jo kaksi, ja toista ei tarvita): xx0212.
 
Molli: Pudota terssiä yksi nauha: xx0231.

Molliseiska: Tee molli ja seiska muutokset duurisointuun: xx0211.
 
Maj-seiska sointu: nosta seiskasoinnun seiskaa yksi nauha: xx222.
 
----------------------------------------
Avoin G-sointu:
320002
----------------------------------------
 
Jälleen samat kuviot (patternit toistuu)
kun ensimmäiseksi on juuri, seuraava on selvästikin duuriterssi. Sitten on vitonen... Siinä onkin jo kaikki tarpeellinen, mutta: vitosesta viisi nauhaa ylöspäin (eli samalta nauhalta otettuna seuraavalla kielellä)... jälleen juuri. Siitä neljä ylöspäin... terssi. Ja ohuimmalla kielellä on sama sävel kuin paksuimmalla, eli juuri.
 
Eli
R35R3R.
 
----------------------------------------
Avoin A-sointu:
x02220
----------------------------------------
 
Tämähän on selvästi: xR5R35... eikö?
 
Seiskan saa nostamalla vitosta kolme nauhaa: x02223, tai pudottamalla juurta kaksi: x02020. Mollia varten pudotetaan kolmosta yksi nauha: x02210. jne jne.
 
(...jatkan/täydennän tarinaa taas kun ehdin)